Lue keskustelun säännöt.
Paljonko ns. "tavallinen" ihminen ymmärtää kemiasta? Käsitykseni on tainnut päästä hämärtymään.
05.04.2019 |
Tuntuu että on vaikea enää hahmottaa, mitä ns. "keskimääräisen" ihmisen voi olettaa tietävän tai ymmärtävän kemiasta, kun itse on tullut opiskelleeksi sitä jo lukiossa huomattavasti normaalia enemmän (yliopisto-opinnoista puhumattakaan). Sitten sitä aina välillä häkeltyy, kun ihmisillä on esim. netissä ihan kummallisia virhekäsityksiä vaikkapa kosmetiikan kemikaaleihin liittyen...
Kysymys teille jotka pidätte itseänne "taviksina" tämän asian suhteen: Osaatteko arvioida rakennekaavan perusteella esim. tällaisen molekyylin vesiliukoisuutta? Pystyttekö päättelemään kaavasta, liukeneeko yhdiste parhaiten happamaan, neutraaliin vai emäksiseen liuokseen? Tai mitä ylipäätään ymmärrätte tuosta rakennekaavasta?
Olen ihan aidosti kiinnostunut kuulemaan.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainut mitä tajuun, on että siinä on joku aika yksinkertainen sidos, eli ehkä se ylin juttu voisi liueta aika helpostikkin irralleen tuosta. Ehkä joku vesiliukoinen, jos tuo N on joku natrium tai suola kide juttu. Ph:n ei kai pitäisi paljon vaikuttaa jos on vesiliukoinen. Kaikki tämä on siis pelkkää arvailua.
N = Typpi
Eli sitä mitä ilma on suurummaksi osaksi... happea on vain joku 18% typpeä taas 80%.Typpi on semmoinen räjähde, kasvi ja lannoite aine.
Ai no sittenhän se on vesiliukoinen ja liukenee happoon tuo juttu, koska typpihappo voisi ehkä olla liennutta typpeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen fyysikko, ja olen lukenut sivuaineena kemian perusopinnot, mutta en pysty yhdisteen rakennekaavan perusteella sanomaan yhtään mitään siitä, mihin se liukenee. Tosin minun opinnoistani on jo parikymmentä vuotta aikaa, enkä ole tarvinnut niitä tietoja sen jälkeen, joten en muista, opetettiinko se silloin.
"Hauska" kuulla, että kemiastakin on ihmisillä mitä omituisimpia käsityksiä, kun fysiikasta on myös.
Ymmärrettävää, että haluat tietää enemmän psykoosilääkkeestäsi.
Pahoittelen, etten ole perehtynyt psyykkisiin lääkkeisiin, koska olen henkisesti terve.
jaahas ei sitten ole vieläkään saanu feedbackia, oliko omat päätelmät millään tavalla oikein vai menikö ihan päin pirkkalaa.
Sama onglema mikäaina ollu aina kokeissa kaikilla tasoilla, vastaa eikä hajuakaan mitä oli ymmärtäny ja mitä ei. Siitä lähtee helposti hylkäämään minkä ymmärsi oikein :p
ja oppiminen lähinnä lyö tyhjää ellei sitten ignoroi tenttejä
Onko sulla ap asperger-piirteitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen fyysikko, ja olen lukenut sivuaineena kemian perusopinnot, mutta en pysty yhdisteen rakennekaavan perusteella sanomaan yhtään mitään siitä, mihin se liukenee. Tosin minun opinnoistani on jo parikymmentä vuotta aikaa, enkä ole tarvinnut niitä tietoja sen jälkeen, joten en muista, opetettiinko se silloin.
"Hauska" kuulla, että kemiastakin on ihmisillä mitä omituisimpia käsityksiä, kun fysiikasta on myös.
Sanoin lopulta pimun saunaan, mutta kauan oli sitä mieltä että saunassa kuolee jos on 100 astetta kun 100 asteinen vesi on sama kuin 100 asteinen ilma. Siinä kohtaa piti hieman omia taitoja hieman kelata miksi onkaan ettei sitä kuole saunassa :D
Ja joo, energiavarausta mahtuu enemmän veteen ku kiveen eikälämpö snääsnäs kerro mitään.
Josta herääkin teoreettinen ihmetys, joku semmoinen aine johon voi varautua tappava määrä energia ihan huonelämmössä.... tosin maapallolla ei taida näitä olla tai ne tunnettaisiin tosi vaarallisina koskettaa.
Veikkaisin, että tuo vetyatomi haluaa pois tuosta typestä, eli yhdiste luovuttaa protonin eli toimii happona. Liukenee helpommin emäkseen.
Menikö oikein?
T: DI:ksi opiskeleva joka ei koskaan valmistu ja pari kurssia kemiaa n. 8 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla ap asperger-piirteitä?
Auts. Pakko myöntää rehellisesti, että on. Tuliko se niin vahvasti esiin tuosta aloituksesta, vai mistä arvasit?
- ap
Sivuaine kemiasta, joten osaisin vastata joo. Juuri kaverin kanssa funtsittiin miten vaikein kemiaan liittyvä ongelma on se miksi naisten mielestä kemiat ei kohtaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallinen ihminen ei tiedä tai ymmärrä kemiasta juuri mitään, edes lukiopohjalta.
Tykkäsin koulussa kemiasta ja muistaakseni vastasin pariin ylioppilaskysymykseenkin siitä ja ällä pätkähti reaalista. Tuo kaava ei kuitenkaan sano yhtään mitään. Yleistietoni on sellaista "voi vee mistä sä tuonkin voit tietää" -tasoa. Eli ei, tavallisella tallaajalla ei ole hajuakaan tuosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen fyysikko, ja olen lukenut sivuaineena kemian perusopinnot, mutta en pysty yhdisteen rakennekaavan perusteella sanomaan yhtään mitään siitä, mihin se liukenee. Tosin minun opinnoistani on jo parikymmentä vuotta aikaa, enkä ole tarvinnut niitä tietoja sen jälkeen, joten en muista, opetettiinko se silloin.
"Hauska" kuulla, että kemiastakin on ihmisillä mitä omituisimpia käsityksiä, kun fysiikasta on myös.
Sanoin lopulta pimun saunaan, mutta kauan oli sitä mieltä että saunassa kuolee jos on 100 astetta kun 100 asteinen vesi on sama kuin 100 asteinen ilma. Siinä kohtaa piti hieman omia taitoja hieman kelata miksi onkaan ettei sitä kuole saunassa :D
Ja joo, energiavarausta mahtuu enemmän veteen ku kiveen eikälämpö snääsnäs kerro mitään.Josta herääkin teoreettinen ihmetys, joku semmoinen aine johon voi varautua tappava määrä energia ihan huonelämmössä.... tosin maapallolla ei taida näitä olla tai ne tunnettaisiin tosi vaarallisina koskettaa.
Kyse on lämmönsiirtokertoimesta, joka on kaikille aineille omansa. 100 asteisessa vedessä lämpö siirtyy
hanakasti kroppaan, kun taas ilman kerroin on pieni, käytetäänhän sitä eristeenäkin.
Sama juttu miksi 30 asteen pakkasessa voi seisoa vaikka alasti mutta menepä muutaman asteen avantoon hrrr.
Onkohan AP niitä ihmisiä, jotka kovaan ääneen ihmettelevät jos joku ei tiedä jotain mitä he. "Miten et voi tietää tällaista (nippelitietoa)?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän miten pitää annostella sokeria, hiivaa ja lämmintä vettä.
Liukeneeko se nyt sitten happoon vai emäkseen? Kertokaa jo vastauksia täällä.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että tuo vetyatomi haluaa pois tuosta typestä, eli yhdiste luovuttaa protonin eli toimii happona. Liukenee helpommin emäkseen.
Menikö oikein?
T: DI:ksi opiskeleva joka ei koskaan valmistu ja pari kurssia kemiaa n. 8 vuotta sitten.
Itse asiassa päinvastoin. Kaikilla tuon molekyylin typpiatomeilla on vapaa elektronipari, joka nappaa mielellään protonin vesimolekyyliltä. Tuo molekyyli toimii siis emäksenä ja liukenee paremmin happamiin liuoksiin.
Joku kommentoi ettei lukiokursseilla saatu tieto riittäisi aloituksen kysymykseen vastaamiseen. Mielestäni riittää: kyllä itse käymällini lukion kursseilla ainakin selitettiin, miten orgaanisten molekyylien typpiatomit tyypillisesti käyttäytyvät ja minkälaiset rakenteet molekyyleissä pystyvät muodostamaan vetysidoksia vesimolekyylien kanssa (ja minkälaiset eivät), mistä ei enää ole pitkä matka liukoisuuden päättelemiseen.
- ap
En taida olla kemiassa edes taviksen tasolla. Tuosta kaavasta en ymmärrä muuta kuin että siinä on typpi- ja rikkiatomeita. Kai. Mitään muuta en ymmärrä, en tietäisi yhtään millaisesta aineesta on kyse. Enkä tiedä mikä on viivojen ja muotojen tarkoitus. Sen verran tajua, että viivat kai selittävät eri atomien yhdistymistä toisiinsa, mutta tuolla on myös ylimääräisiä viivoja, enkä tiedä niiden tarkoitusta.
Ja vielä vetykin, jäi huomaamatta.
Onko nuo tuplaviivat kaksoissidoksia?
Mutta miksi kaikki viivat ei osoita mihinkään kirjaimeen, sitä en tiedä.
nro 38
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että tuo vetyatomi haluaa pois tuosta typestä, eli yhdiste luovuttaa protonin eli toimii happona. Liukenee helpommin emäkseen.
Menikö oikein?
T: DI:ksi opiskeleva joka ei koskaan valmistu ja pari kurssia kemiaa n. 8 vuotta sitten.
Itse asiassa päinvastoin. Kaikilla tuon molekyylin typpiatomeilla on vapaa elektronipari, joka nappaa mielellään protonin vesimolekyyliltä. Tuo molekyyli toimii siis emäksenä ja liukenee paremmin happamiin liuoksiin.
Joku kommentoi ettei lukiokursseilla saatu tieto riittäisi aloituksen kysymykseen vastaamiseen. Mielestäni riittää: kyllä itse käymällini lukion kursseilla ainakin selitettiin, miten orgaanisten molekyylien typpiatomit tyypillisesti käyttäytyvät ja minkälaiset rakenteet molekyyleissä pystyvät muodostamaan vetysidoksia vesimolekyylien kanssa (ja minkälaiset eivät), mistä ei enää ole pitkä matka liukoisuuden päättelemiseen.
- ap
Aivan, palautu mieleen esim miten NH3 -> NH4+.
Varmasti lukiossa on opetettu kyseiset asiat, mutta niin on niin miljoona muutakin asiaa. Joku voi muistaa yksinkertaistettuna että hiilestä lähtee 4 viivaa, vedystä 1, hapesta 2, typestä 3 jne mutta ei välttämättä enää osaa päätellä että vapaa elektronipari haluaakin napata protonin.
Asiat vaan unohtuu kun niitä ei käytä tai kertaa.
N = Typpi
Eli sitä mitä ilma on suurummaksi osaksi... happea on vain joku 18% typpeä taas 80%.
Typpi on semmoinen räjähde, kasvi ja lannoite aine.