Lue keskustelun säännöt.
Järkyttävää! Pojat osaavat 10 000 sanaa, tytöt 100 000
03.04.2019 |
"Suomalaisohjaaja huolissaan poikien ahdingosta: Nuorten miesten entistä vaikeampi päästä lukioon ja yliopistoon – "suomalaiset pojat osaavat 10 000 sanaa ja tytöt 100 000 sanaa""
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisohjaaja-huolissaan-poikien…
"– Alkulaukaus tälle elokuvalle oli se, että kun huomasin, että Pisassa suomalaiset pojat olivat tipahtaneet EU:n pohjamutiin. Nuoret naiset on maailman huippuja ja nuoret miehet EU:n pohjamudissa ja tähän ei ole reagoitu millään tavalla kolmeen vuoteen.
– Ero peruskoulun jälkeen näkyy esim siinä, että suomalaiset pojat osaavat 10 000 sanaa ja tytöt 100 000 sanaa, niin eihän siinä ihan samalla viivalla olla, jos esimerkiksi lukioon haetaan.
Ohjaaja arvioi, että kehityst tulee näkymään niin, että poikien on entistä vaikeampi päästä yliopistoihin."
Tämä on oikeasti järkyttävää! Pojat ja miehet tulevat tällä menolla syrjäytymään yhteiskunnasta kohta kokonaan. Lukioihin ja yliopistoihin on oikeasti saatava sukupuolikiintiöt, että kumpaakin sukupuolta on lukioissa ja yliopistoissa yhtä paljon!
Poikien ja miesten syrjäytyminen on pysäytettävä! Tilanne on äärimmäisen huolestuttava!
Kommentit (407)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miesjohtaja ja kyllä täytyy todeta että nuoressa, työelämään tulevassa ikäluokassa alkaa näkyä jo osaamistasojen ero tyttöjen hyväksi. Vähän huolestuttaa.
Osaamisen, jonka tärkein tekijä on opetus. Opetus, jota toteuttavat naiset. See the pattern?
Opetuksen toteuttavat kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset. Sukupuoli on sivuseikka.
Ja muuuten, jos koulussa jotakuta suositaan niin laiskoja poikia.
Ammattilaiseksi itseään kutsuvat ovat siis epäonnistuneet, koska eivät ole osanneet motivoida poikia opiskelemaan.
Eivät ole. Saamattomaan tyhmään surkimukseen ei pysty kaatamaan oppia. Myös ne pojat menestyy jotka opiskelevat ja tekevät töitä menestyksensä eteen.
Indoktrinaatio, eli tiedon kaataminen päähän, on Pohjois-Korean metodi. Emansipaatio on sivistyneiden maiden metodi.
Eikö ole ihmeellistä miksi maailman sivistyneimmät ihmiset ovat Yhdysvalloissa, joka myös tuottaa maailman patenteista suurimman osan? He eivät ole koskaan olleet korkealla PISA-tutkimuksissa. Saati Kiina, joka sekin tuottaa paljon patentteja.
Ollaan asuttu USAssa ja lapset ovat käyneet sikäläisiä kouluja. Oman kokemuksen perusteella sanoisin, että kulttuuri siellä on ihan erilainen siinä mielessä, että kaikenlaista osaamista ja hyvää suorittamista pidetään arvossa. Sitä kautta jokainen voi saada onnistumisen kokemuksia ja itsetunto tulee hyväksi. Toisaalta myös koulussa pärjääminen ei ole painolasti, vaan on erittäin ok olla A:n oppilas, oli sitten poika tai tyttö. Kolmanneksi opettajilla on jollain ihmeen konstilla pysynyt auktoriteetti. Ja neljäs meikäläisestä systeemistä poikkeava asia on oppilaan ohjaus, jota tehdään middle schoolista lähtien määrätietoisesti. Meidän lasten highschoolin 100 seniorista 98:lla oli jatko-opintopaikka selvillä ennen koulun päättymistä ja ne kaksi muuta menivät armeijaan.
Tajuat kai että tuo koulu ei edusta kaikkia USA:n kouluja eikä kerro siitä millaiset tason vaihtelut niissä on. Kyllä Suomessakin on kouluissa eroja. Esim. oma poikani käymä yläasteluokka oli todella kilpailuhenkinen, varsinkin poikien osalta. Kilpailivat siitä kuka saa parhaat numerot ja luokan pojat olivat huomasti parempia koulussa kuin tytöt. Ja tämä ihan vain sillä että luokka sattui olemaan sellainen että piti poikien osaamista arvossa. Joku toinen luokka oli sitten ihan päinvastainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin ihan susip*ska koulussa, vaikka luin paljon kaikenlaista runoista romaaneihin. Koulu ei vaan kiinnostanut tylsyydellään.
Olen itse harjoittelijana päiväkodissa ja voin kompata tätä vähän. Koska kyllä ne on ne tytöt, jotka kömpeää syliin kirjan kanssa. Ja pojat taas ennemmin muovailee, leikkii junilla yms. Samoin meidän ryhmässä ainakin tytöt tekee enemmän palapelejä ja siinä oppii sitten toiston kautta sanoja. "No montakos keijua tässä kuvassa on? Minkä värisiä?"
Toki on poikkeuksia. Meilläkin on yksi kielellisesti tosi lahjakas poika.
n28,,, kirjoitti:
Mä olin ihan susip*ska koulussa, vaikka luin paljon kaikenlaista runoista romaaneihin. Koulu ei vaan kiinnostanut tylsyydellään.
Eikö sinun lukeminen näkynyt edes ainekirjoituksessa?
Ja silti ne pojat saavat 10000 euroa ja tytöt 8000 euroa samasta työstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitkä ovatkaan ne elämisen kannalta tärkeimmät asiat, jotka tulee oppia?
Vierailija kirjoitti:
Ja silti ne pojat saavat 10000 euroa ja tytöt 8000 euroa samasta työstä.
Saavat saman samasta työstä. Älä yritä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä hätää, kun muistaa että aika suuri osa maailmankirjallisuudesta on kuitenkin , syystä tai toisesta, ollut miesten kirjoittamia kirjoja .
Ja kotimaisesta kaunokirjallisuudesta myös.
(...mukaan lukien myös näytelmät ja runous)
Naistenkaan kirjoittamia kirjoja silti toki , niitäkään, yhtään vähättelemättä
Ikävä kyllä niille nykypäivän hädin tuskin lukutaitoisille pojille on elämässään ja opinnoissaan aika vähän iloa tai hyötyä Cervantesin tai Joycen saavutuksista.
Ei tätä pidä ottaa sukupuolten kilpailuna, vaan pikemminkin ajatella että joka lapsella on oikeus saada käyttää kaikki potentiaalinsa.
Muuten tämän kevään suomalaisista esikoiskirjailijoista oli 80 prosenttia naisia.
Aika vaikea täälläkään on (varsinkaan miehen) sanoa yhtään mitään mielipidettään,
( ja etenkään...)
... jos se on yhtään miehiä ja poikia puolustava.
Miehet kun nyt vain on ,kerta kaikkiaan,ihan pakko lytätä joka asiassa ja ' jos et ole (yhteisrintamassa) puolellamme, olet meitä vastaan' ja olet osaltasi siinä joko 'osana ratkaisua, tai osa ongelmaa)
ja osasi siinä määrittyy ja määräytyy , tietystikin pääsääntöisesti, sukupuolesi kautta.
Kirjallinen ilmaisutyylisi, kirjoituksen jäsentelysi, sanavalintasi ja itse asiassa aivan kaikki kirjoituksen tuottamiseesi liittyvät taidot ovat aivan toissijaisia seikkoja sen jälkeen, kun siitä ilmenee, ettet siinä olekaan mukana yhteisesti huolestuneena ja yksin tuumin muiden mukana alleviivaamassa esim. yleistä miesten ja poikien huonoutta ja....
(...kun siis kerran kaikki on jonkun, tai joidenkin mielestä , kertakaikkiaan ihan pakko nähdä ainaisena sukupuolten välisenä kilpailuna jostain )
... niin ihan jopa kilpailukyvyttömyyttäkin esim. vaikka nyt sitten esim. näissä verbaalisissa ilmaisutaidoissa.
Sellaisille seikoille, kuin esim. joku 'lähdekriittisyys' voidaan toki, näissä lyttäyskeskusteluissa, viitata kintaalla ja haistattaa niille vaikka huilut.
(...mokomillekin, miesten keksimille,patriarkaalisille, käsitteille ! )
Tuossa on malliesimerkki huonosti tuotetusta tekstistä. Noilla taidoilla ei pärjää opinnoissa eikä töissä.
Tuo oma kommenttisi taas voitaisiin vastaavasti tulkita malliesimerkiksi vaikka juuri siitä, mitä minä siinä tekstissäni sanoin.
Lue se hitaasti uudelleen, jos et ymmärtänyt tekstiä, tai jos joku sana siinä oli sinulle vielä tuntematon.
En kyllä mielestäni käyttänyt siinä mitään arkikielestä poikkeavia, yleisesti äidinkielessämme käytettyjä sanoja, mutta jos tuo lähdekritiikki oli sinulle tuntematon, niin voin kertoa että se on kaikessa tutkimus- työssä, tutkimusten tarkastamisessa aivan olennainen asia .
AINA olisi siis tarkastettava kaikkien väitteidenkin alkuperä, eli se KUKA niin on sanonut, MISSÄ niin on todettu ja PERUSTUUKO se sanominen tai toteaminen johonkin tutkimuksiin ja niiden otoksiin.
Mediassa varsinkin näkee paljon ( usein jopa aivan hurjia) väitteitä, joiden alkuperä on vähintäänkin hämärän peitossa, ellei suorastaan kyseenalainen.
Eli ihan pelkästään siksi, että joku sensaatiomainen väite on esitetty (varsinkaan ) netissä ei niihin vielä kannata uskoa totuutena mistään asiasta.
Mediahan suorastaan rakastaa kaikkia sensaatiomaisia väitteitä ajankohtaisista aiheista , sillä nehän jos mitkä nostavat aina tunnetusti lehtien irtonumeromyyntiä.
Mediassa esitettyjen väitteiden pohjaltahan voidaan toki keskustella ja esim. juuri sitä (-kin) vartenhan nämä yleiset keskustelupalstat ovat olemassa, mutta pelkkä muiden kirjoittajien ja keskusteluun osallistujien kirjoitusten (perustelematon) 'nollaksi' arvioiminen ei ole keskustelua lainkaan, vaan jotain ihan muuta.
Lisää tajunnanvirtaa huonolla suomella.
Ainakin minä saan hyvin selvän tuosta. Mikä siinä mielestäsi mättää?
Minä osaan kahdeksan sanaa. Eli en yhdys sanoja!
En näe mitenkään järkevänä, että pojille alettaisin antamaan tukiopetusta äidinkielessä pelkästään sukupuolen takia, riippumatta siitä ovatko pojat villimpiä tai laiskempia opiskelemaan. Jos oppilaalla on vaikeuksia, on tukiopetusta kuulunut antaa jo vuosikymmeniä sitten. Eli mielestäni vaatimustasoa ja kielitaidon testausta on nostettava, ja tukiopetuksen määrää lisättävä tarpeen mukaan. Äidinkielestä kun pääsee läpi saamalla joka kokeesta juuri ja juuri hyväksytyn, ja sen saa TODELLA helposti. Ja olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että kielioppia pitäisi lisätä, koska televisiosuomennokset ja lehtiartikkelit ovat täynnä kielioppivirheitä. Ennen sentään uutisartikkelit ja sanomalehdet oikoluettiin vielä sen jälkeen, kun joku taitava oli ne kirjoittanut. Ilmeisesti tänä kustannustehokkuuden, Internetin, ja uutisoinnin helppouden aikakautena kaikki tällainen on unohdettu tyystin. Seurauksena edes asiaan syventyvät lukijat eivät lue kunnon kieltä, eikä avoihin pääse iskostumaan tietynlaista kielitajua joka kertoisi jos jokin on väärin - ilman että osaa edes mitään kielioppisääntöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monesta kommentista täällä paistaa läpi katkeruus ja viha miehiä kohtaan
Isä, joka ei lue lapsilleen, ei ole kiinnostunut lapsen läksyistä ja kokeista sekä pitää opiskelua toisarvoisena, ansaitsee kaiken sen arvostelun, mitä täällä on lukenut. En ymmärrä, miksi mies ei halua panostaa lapsen pärjäämiseen vaan yrittää kaikin tavoin tehdä tämän elämästä vaikeaa. Kannustus ja kiinnostus ei kuitenkaan ole painostamista.
Daa, kuka taas olettaa, että korkeasti koulutettu mies välttämättä arvostaisi koulutusta? Tiedän ainakin yhden hyvin korkeasti koulutetun miehen (tohtori, useampi maisteritason koulutus), joka ei millään tavalla kannusta omia poikiaan opiskelemaan. Päinvastoin. Kovasti on yrittänyt saada heitä putkimiehiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monesta kommentista täällä paistaa läpi katkeruus ja viha miehiä kohtaan
Isä, joka ei lue lapsilleen, ei ole kiinnostunut lapsen läksyistä ja kokeista sekä pitää opiskelua toisarvoisena, ansaitsee kaiken sen arvostelun, mitä täällä on lukenut. En ymmärrä, miksi mies ei halua panostaa lapsen pärjäämiseen vaan yrittää kaikin tavoin tehdä tämän elämästä vaikeaa. Kannustus ja kiinnostus ei kuitenkaan ole painostamista.
Daa, kuka taas olettaa, että korkeasti koulutettu mies välttämättä arvostaisi koulutusta? Tiedän ainakin yhden hyvin korkeasti koulutetun miehen (tohtori, useampi maisteritason koulutus), joka ei millään tavalla kannusta omia poikiaan opiskelemaan. Päinvastoin. Kovasti on yrittänyt saada heitä putkimiehiksi.
Putkimiehet tienaavat hyvin ja työ on melko vapaata stressistä. Ja töitä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä hätää, kun muistaa että aika suuri osa maailmankirjallisuudesta on kuitenkin , syystä tai toisesta, ollut miesten kirjoittamia kirjoja .
Ja kotimaisesta kaunokirjallisuudesta myös.
(...mukaan lukien myös näytelmät ja runous)
Naistenkaan kirjoittamia kirjoja silti toki , niitäkään, yhtään vähättelemättä
Ikävä kyllä niille nykypäivän hädin tuskin lukutaitoisille pojille on elämässään ja opinnoissaan aika vähän iloa tai hyötyä Cervantesin tai Joycen saavutuksista.
Ei tätä pidä ottaa sukupuolten kilpailuna, vaan pikemminkin ajatella että joka lapsella on oikeus saada käyttää kaikki potentiaalinsa.
Muuten tämän kevään suomalaisista esikoiskirjailijoista oli 80 prosenttia naisia.
Aika vaikea täälläkään on (varsinkaan miehen) sanoa yhtään mitään mielipidettään,
( ja etenkään...)
... jos se on yhtään miehiä ja poikia puolustava.
Miehet kun nyt vain on ,kerta kaikkiaan,ihan pakko lytätä joka asiassa ja ' jos et ole (yhteisrintamassa) puolellamme, olet meitä vastaan' ja olet osaltasi siinä joko 'osana ratkaisua, tai osa ongelmaa)
ja osasi siinä määrittyy ja määräytyy , tietystikin pääsääntöisesti, sukupuolesi kautta.
Kirjallinen ilmaisutyylisi, kirjoituksen jäsentelysi, sanavalintasi ja itse asiassa aivan kaikki kirjoituksen tuottamiseesi liittyvät taidot ovat aivan toissijaisia seikkoja sen jälkeen, kun siitä ilmenee, ettet siinä olekaan mukana yhteisesti huolestuneena ja yksin tuumin muiden mukana alleviivaamassa esim. yleistä miesten ja poikien huonoutta ja....
(...kun siis kerran kaikki on jonkun, tai joidenkin mielestä , kertakaikkiaan ihan pakko nähdä ainaisena sukupuolten välisenä kilpailuna jostain )
... niin ihan jopa kilpailukyvyttömyyttäkin esim. vaikka nyt sitten esim. näissä verbaalisissa ilmaisutaidoissa.
Sellaisille seikoille, kuin esim. joku 'lähdekriittisyys' voidaan toki, näissä lyttäyskeskusteluissa, viitata kintaalla ja haistattaa niille vaikka huilut.
(...mokomillekin, miesten keksimille,patriarkaalisille, käsitteille ! )
Tuossa on malliesimerkki huonosti tuotetusta tekstistä. Noilla taidoilla ei pärjää opinnoissa eikä töissä.
Tuo oma kommenttisi taas voitaisiin vastaavasti tulkita malliesimerkiksi vaikka juuri siitä, mitä minä siinä tekstissäni sanoin.
Lue se hitaasti uudelleen, jos et ymmärtänyt tekstiä, tai jos joku sana siinä oli sinulle vielä tuntematon.
En kyllä mielestäni käyttänyt siinä mitään arkikielestä poikkeavia, yleisesti äidinkielessämme käytettyjä sanoja, mutta jos tuo lähdekritiikki oli sinulle tuntematon, niin voin kertoa että se on kaikessa tutkimus- työssä, tutkimusten tarkastamisessa aivan olennainen asia .
AINA olisi siis tarkastettava kaikkien väitteidenkin alkuperä, eli se KUKA niin on sanonut, MISSÄ niin on todettu ja PERUSTUUKO se sanominen tai toteaminen johonkin tutkimuksiin ja niiden otoksiin.
Mediassa varsinkin näkee paljon ( usein jopa aivan hurjia) väitteitä, joiden alkuperä on vähintäänkin hämärän peitossa, ellei suorastaan kyseenalainen.
Eli ihan pelkästään siksi, että joku sensaatiomainen väite on esitetty (varsinkaan ) netissä ei niihin vielä kannata uskoa totuutena mistään asiasta.
Mediahan suorastaan rakastaa kaikkia sensaatiomaisia väitteitä ajankohtaisista aiheista , sillä nehän jos mitkä nostavat aina tunnetusti lehtien irtonumeromyyntiä.
Mediassa esitettyjen väitteiden pohjaltahan voidaan toki keskustella ja esim. juuri sitä (-kin) vartenhan nämä yleiset keskustelupalstat ovat olemassa, mutta pelkkä muiden kirjoittajien ja keskusteluun osallistujien kirjoitusten (perustelematon) 'nollaksi' arvioiminen ei ole keskustelua lainkaan, vaan jotain ihan muuta.
Viimeistään yläasteella jokaiselle opetetaan, miten kirjoitetaan selkeää tekstiä ja miten kielioppisäännöt menevät. Pieleen tehty pilkutus, runsas huutomerkkien tai kolmen pisteen käyttö, isoilla kirjaimilla kirjoittaminen ja sulkeiden tunkeminen tekstiin tekevät sen lukemisen hankalaksi. Tässäkin auttaa se, mistä tässä ketjussa on kyse eli lapsille pitää lukea paljon, myös pojille. Kokeile vaikka lukea oma tekstisi ääneen jollekin, saako hän selville, mitä yrität sanoa.
Saa vaikka kuka.
Eivät nuo käyttämäni sanat tuossa sentään mitään niin käsittämätöntä suomea ole, etteivätkö KAIKKI muut (kuin ehkä jostain dysleksiasta, tai lukihäiriöstä kärsivät ) sitä ymmärtäisi.
Huomasitko: laitoin tuossa edellisessä lauseessani tuon täydentävän tarkennuksen sulkuihin, koska se on nyt tässä yhteydessä vain tuota asiaa selittävä huomio. että siitä siis kävisi selväksi keitä (tai ketä) 'muita' tarkoitin.
Puolisitaateilla taas, (tuossa tätä edeltävässä lauseessa ja sen toiseksi viimeisessä sanassa) halusin painottaa sitä, ketä 'muita' siis tarkoitin.
Isoilla kirjaimilla ja niiden käytöllä voidaan taas PAINOTTAA jotain tärkeäksi katsottua sanaa esim. jossain ohjeessa (esim. 'AINE ON TULENARKAA !')
Puolisitaatteja käytetään paljon myös tekstin metatarkastelussa ja kun halutaan antaa kirjoituksessa esimerkki jostain tarkoitetusta,esim. ilmaisusta.
Kyllä nämä tällaiset välimerkkien käyttöohjeet annetaan vieläkin kaikissa äidinkielen oppikirjoissa.
Olisit vain lukenut aikanasi koulussa tarkemmin sinäkin, niin ymmärtäisit sen mitä niillä ja niiden käytöllä tarkoitetaan.
Mikäänhän ei toisaalta vieläkään estä sinua tarkastamasta niitä vaikka täältä netistä, jos haluat varmistua niiden suositusten mukaisesta käytöstä
ps*
(Mielestäni meidän pitäisi täällä nyt kuitenkin keskittyä varsinaiseen aiheeseen, eli tämän ketjun otsikon ilmaisemasta aiheesta keskusteluun, eikä sen sijasta ruotia toistemme viestien pilkutuksia ja muita välimerkkien eri käyttötapauksia. )
Vierailija kirjoitti:
Onko suomessa edes 100 000 sanaa? Englannissa on eniten sanoja maailman kielistä ja natiivi yliopistokoulutuksen saanut osaa n. 40 000 sanaa. Miten suomalainen peruskoulun päättävä voi muka osata 100 000 sanaa? Sanoisin että aika pahasti on pielessä tuo tutkimus.
Riitta Eronen on käsitellyt suomen kielen sanojen määrää osoitteesta https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2009)/ennatysten_k… löytyvässä artikkelissaan ”Ennätysten kieli”. Hän toteaa, että esimerkiksi ”Suomen kielen perussanakirja” sisältää suomen kielen sanaston ytimen: 100 000 sanaa. Tosin siihenkin määrään sisältyy jonkin verran erikoistuneempaa sanastoa. Vertailun vuoksi 20-osainen ”Suomen murteiden sanakirja” tulee valmistuessaan sisältämään jopa 350 000 sanaa.
Kuusiosainen ”Nykysuomen sanakirja” asettuu sanamäärältään noiden väliin reilulla 200 000 sanalla, joskin mukana on myös sellaista sanastoa, jota ei nykyään juuri käytetä tai joka ei ole yleiskielistä, ja siitä toisaalta puutuu kaikkein uusin sanasto."
Englannin kielen osalta vastaavasti esim. Oxford English Dictionary sisältää n. 600 000 sanaa. Joidenkin arvioiden mukaan englannin kieli käsittäisi yli miljoona sanaa, joka sisältää jo slangin, murteet, ammatti- ja erikoisalat kuten luonnontieteet ja teknologian. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-sanaa-on-suomen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olennaisinta on kyllä mielestäni se, millaisen kielellisen kasvuympäristön me ,itse kukin siis tykönään , itse lapsillemme luomme.
Jokainen voimme osaltamme vaikuttaa, (eikä suinkaan vähiten) omaan jälkikasvuumme, eli siis niihin omiin lapsiimme.
Mallit niin moneen asiaan kun tulevat jo sieltä kotoa.
Niin hyvät, kuin huonotkin ja tämä pätee myös kielenkäyttöön ja jopa lukuharrastukseenkin.
Jos eivät näet vanhemmat itse lue sen enempää satuja lapsilleen näiden ollessa pieniä, kuin näy muutenkaan harrastavan lukuhetkiä kotona ja esim.kirjastokäyntejä, tai koskaan puhukaan sellaisten mahdollisuudesta, niin aivan turha odottaa,että nuo tuollaiset asiat sille jälkikasvulleenkaan sitten jotain voisivat merkitä.
Netin imu näin nykymaailman aikaan kun on niin valtava, niin se tempaisee kyllä helposti ,vaikka kaikki ,jo ennen lukutaidon syntymistäkään täysillä mukaansa.
Näin valitettavasti tapahtuu nykyään kaikkein varmimmin niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat (tai muutkaan kasvattajat) eivät ole lainkaan kiinnostuneita siitä miten ja ennen kaikkea MIHIN heidän lapsensa nettiä ja niitä älypuhelimiaan käyttävät.
"Se kaikki lähtee jo kotoa ja kasvatuksesta", kuten sanonta kuuluu ja se pätee kyllä tähänkin.
Mikäli minkäänlaista mallia lapsen välittömässä kasvuympäristössä ei ole esillä sille, miten voisi vaihtoehtoisesti esim. hankkia tietoa ja/tai viihdettä itselleen ja niistä niiden hankkimisen tavoista
( esim. juuri nuo, jo mainitut, kirjastokäynnit) niin aivan turha nykyään odottaa että ne enää sitten jo ryhmäpaineidensa keskellä elämänvaihettaan elävillä teininuorilla enää heräisivät mitenkään 'itsestään'.
Netti on jo siinä vaiheessa vienyt kokonaan kaikki ne nuoret joiden kohdalla näin ei ole tapahtunut.
Valitettavasti siksi, että minkäänlaista kritiikkiähän itseään kohtaan netti sinänsä,siis omatoimisesti, ei kykene opettamaan, ellei sieltä sitä kritiikin opetusta sitten varta vasten etsitä, mutta totuushan on,että nuoret etsivät sieltä kyllä kaikkea muuta kuin sitä.
Kyse lukuharrastuksessakin on näet tavoista jotka omaksutaan ja opitaan, eli ne eivät siis kehity itsessään, eikä itsekseen vaan jopa vaativat (...edes jonkunlaista) sosiaalista vuorovaikutusta kirjojen ja yleensäkin koko lukemisen maailman ympärillä.
Tässä kodin vaikutuksessa hyvän kieliympäristön luomisessa siellä kasvavalle lapselle (lapsen sukupuolesta riippumatta) piilee se koko asian 'pihvi ja villakoiran ydin'.
Kasvattakaa siis, vanhemmat, lapsenne niin lukuharrastukseen , asioiden sivistyneeseen ilmaisuun (muita kohtaan) kuin hyviin sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihinkin.
Olette siinä kaiken a &o ja avainasemassa siihen omille lapsllenne.
Siinä on kyllä tehtävää tarpeeksi meille jokaiselle ja paremmin se kyllä sujuisi, näin uskon, sukupuolia liikaa aina kaikissa asioissa erottelematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monesta kommentista täällä paistaa läpi katkeruus ja viha miehiä kohtaan
Isä, joka ei lue lapsilleen, ei ole kiinnostunut lapsen läksyistä ja kokeista sekä pitää opiskelua toisarvoisena, ansaitsee kaiken sen arvostelun, mitä täällä on lukenut. En ymmärrä, miksi mies ei halua panostaa lapsen pärjäämiseen vaan yrittää kaikin tavoin tehdä tämän elämästä vaikeaa. Kannustus ja kiinnostus ei kuitenkaan ole painostamista.
Daa, kuka taas olettaa, että korkeasti koulutettu mies välttämättä arvostaisi koulutusta? Tiedän ainakin yhden hyvin korkeasti koulutetun miehen (tohtori, useampi maisteritason koulutus), joka ei millään tavalla kannusta omia poikiaan opiskelemaan. Päinvastoin. Kovasti on yrittänyt saada heitä putkimiehiksi.
Halla-aho?
Vierailija kirjoitti:
Olennaisinta on kyllä mielestäni se, millaisen kielellisen kasvuympäristön me ,itse kukin siis tykönään , itse lapsillemme luomme.
Jokainen voimme osaltamme vaikuttaa, (eikä suinkaan vähiten) omaan jälkikasvuumme, eli siis niihin omiin lapsiimme.
Mallit niin moneen asiaan kun tulevat jo sieltä kotoa.
Niin hyvät, kuin huonotkin ja tämä pätee myös kielenkäyttöön ja jopa lukuharrastukseenkin.
Jos eivät näet vanhemmat itse lue sen enempää satuja lapsilleen näiden ollessa pieniä, kuin näy muutenkaan harrastavan lukuhetkiä kotona ja esim.kirjastokäyntejä, tai koskaan puhukaan sellaisten mahdollisuudesta, niin aivan turha odottaa,että nuo tuollaiset asiat sille jälkikasvulleenkaan sitten jotain voisivat merkitä.
Netin imu näin nykymaailman aikaan kun on niin valtava, niin se tempaisee kyllä helposti ,vaikka kaikki ,jo ennen lukutaidon syntymistäkään täysillä mukaansa.
Näin valitettavasti tapahtuu nykyään kaikkein varmimmin niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat (tai muutkaan kasvattajat) eivät ole lainkaan kiinnostuneita siitä miten ja ennen kaikkea MIHIN heidän lapsensa nettiä ja niitä älypuhelimiaan käyttävät.
"Se kaikki lähtee jo kotoa ja kasvatuksesta", kuten sanonta kuuluu ja se pätee kyllä tähänkin.
Mikäli minkäänlaista mallia lapsen välittömässä kasvuympäristössä ei ole esillä sille, miten voisi vaihtoehtoisesti esim. hankkia tietoa ja/tai viihdettä itselleen ja niistä niiden hankkimisen tavoista
( esim. juuri nuo, jo mainitut, kirjastokäynnit) niin aivan turha nykyään odottaa että ne enää sitten jo ryhmäpaineidensa keskellä elämänvaihettaan elävillä teininuorilla enää heräisivät mitenkään 'itsestään'.
Netti on jo siinä vaiheessa vienyt kokonaan kaikki ne nuoret joiden kohdalla näin ei ole tapahtunut.
Valitettavasti siksi, että minkäänlaista kritiikkiähän itseään kohtaan netti sinänsä,siis omatoimisesti, ei kykene opettamaan, ellei sieltä sitä kritiikin opetusta sitten varta vasten etsitä, mutta totuushan on,että nuoret etsivät sieltä kyllä kaikkea muuta kuin sitä.
Kyse lukuharrastuksessakin on näet tavoista jotka omaksutaan ja opitaan, eli ne eivät siis kehity itsessään, eikä itsekseen vaan jopa vaativat (...edes jonkunlaista) sosiaalista vuorovaikutusta kirjojen ja yleensäkin koko lukemisen maailman ympärillä.
Tässä kodin vaikutuksessa hyvän kieliympäristön luomisessa siellä kasvavalle lapselle (lapsen sukupuolesta riippumatta) piilee se koko asian 'pihvi ja villakoiran ydin'.
Kasvattakaa siis, vanhemmat, lapsenne niin lukuharrastukseen , asioiden sivistyneeseen ilmaisuun (muita kohtaan) kuin hyviin sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihinkin.
Olette siinä kaiken a &o ja avainasemassa siihen omille lapsllenne.
Siinä on kyllä tehtävää tarpeeksi meille jokaiselle ja paremmin se kyllä sujuisi, näin uskon, sukupuolia liikaa aina kaikissa asioissa erottelematta.
Aivan käsittämättömän surkeaa suomea!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olennaisinta on kyllä mielestäni se, millaisen kielellisen kasvuympäristön me ,itse kukin siis tykönään , itse lapsillemme luomme.
Jokainen voimme osaltamme vaikuttaa, (eikä suinkaan vähiten) omaan jälkikasvuumme, eli siis niihin omiin lapsiimme.
Mallit niin moneen asiaan kun tulevat jo sieltä kotoa.
Niin hyvät, kuin huonotkin ja tämä pätee myös kielenkäyttöön ja jopa lukuharrastukseenkin.
Jos eivät näet vanhemmat itse lue sen enempää satuja lapsilleen näiden ollessa pieniä, kuin näy muutenkaan harrastavan lukuhetkiä kotona ja esim.kirjastokäyntejä, tai koskaan puhukaan sellaisten mahdollisuudesta, niin aivan turha odottaa,että nuo tuollaiset asiat sille jälkikasvulleenkaan sitten jotain voisivat merkitä.
Netin imu näin nykymaailman aikaan kun on niin valtava, niin se tempaisee kyllä helposti ,vaikka kaikki ,jo ennen lukutaidon syntymistäkään täysillä mukaansa.
Näin valitettavasti tapahtuu nykyään kaikkein varmimmin niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat (tai muutkaan kasvattajat) eivät ole lainkaan kiinnostuneita siitä miten ja ennen kaikkea MIHIN heidän lapsensa nettiä ja niitä älypuhelimiaan käyttävät.
"Se kaikki lähtee jo kotoa ja kasvatuksesta", kuten sanonta kuuluu ja se pätee kyllä tähänkin.
Mikäli minkäänlaista mallia lapsen välittömässä kasvuympäristössä ei ole esillä sille, miten voisi vaihtoehtoisesti esim. hankkia tietoa ja/tai viihdettä itselleen ja niistä niiden hankkimisen tavoista
( esim. juuri nuo, jo mainitut, kirjastokäynnit) niin aivan turha nykyään odottaa että ne enää sitten jo ryhmäpaineidensa keskellä elämänvaihettaan elävillä teininuorilla enää heräisivät mitenkään 'itsestään'.
Netti on jo siinä vaiheessa vienyt kokonaan kaikki ne nuoret joiden kohdalla näin ei ole tapahtunut.
Valitettavasti siksi, että minkäänlaista kritiikkiähän itseään kohtaan netti sinänsä,siis omatoimisesti, ei kykene opettamaan, ellei sieltä sitä kritiikin opetusta sitten varta vasten etsitä, mutta totuushan on,että nuoret etsivät sieltä kyllä kaikkea muuta kuin sitä.
Kyse lukuharrastuksessakin on näet tavoista jotka omaksutaan ja opitaan, eli ne eivät siis kehity itsessään, eikä itsekseen vaan jopa vaativat (...edes jonkunlaista) sosiaalista vuorovaikutusta kirjojen ja yleensäkin koko lukemisen maailman ympärillä.
Tässä kodin vaikutuksessa hyvän kieliympäristön luomisessa siellä kasvavalle lapselle (lapsen sukupuolesta riippumatta) piilee se koko asian 'pihvi ja villakoiran ydin'.
Kasvattakaa siis, vanhemmat, lapsenne niin lukuharrastukseen , asioiden sivistyneeseen ilmaisuun (muita kohtaan) kuin hyviin sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihinkin.
Olette siinä kaiken a &o ja avainasemassa siihen omille lapsllenne.
Siinä on kyllä tehtävää tarpeeksi meille jokaiselle ja paremmin se kyllä sujuisi, näin uskon, sukupuolia liikaa aina kaikissa asioissa erottelematta.
Aivan käsittämättömän surkeaa suomea!
Kiitän keskustelusta.
Jää sinä, "kielipoliisikokelas" tänne etsimään täältä niitä loistavalla kieliopin hallinnallasi kirjoitettuja suomen kielen näytteitä sopiviksi katsomistasi kirjoituksista, tai laadi sellainen ( vaikka kaikille muille täällä malliksi, opiksi ja ojennukseksi ) ihan itse .
Toivotan hyvää päivän jatkoa !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olennaisinta on kyllä mielestäni se, millaisen kielellisen kasvuympäristön me ,itse kukin siis tykönään , itse lapsillemme luomme.
Jokainen voimme osaltamme vaikuttaa, (eikä suinkaan vähiten) omaan jälkikasvuumme, eli siis niihin omiin lapsiimme.
Mallit niin moneen asiaan kun tulevat jo sieltä kotoa.
Niin hyvät, kuin huonotkin ja tämä pätee myös kielenkäyttöön ja jopa lukuharrastukseenkin.
Jos eivät näet vanhemmat itse lue sen enempää satuja lapsilleen näiden ollessa pieniä, kuin näy muutenkaan harrastavan lukuhetkiä kotona ja esim.kirjastokäyntejä, tai koskaan puhukaan sellaisten mahdollisuudesta, niin aivan turha odottaa,että nuo tuollaiset asiat sille jälkikasvulleenkaan sitten jotain voisivat merkitä.
Netin imu näin nykymaailman aikaan kun on niin valtava, niin se tempaisee kyllä helposti ,vaikka kaikki ,jo ennen lukutaidon syntymistäkään täysillä mukaansa.
Näin valitettavasti tapahtuu nykyään kaikkein varmimmin niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat (tai muutkaan kasvattajat) eivät ole lainkaan kiinnostuneita siitä miten ja ennen kaikkea MIHIN heidän lapsensa nettiä ja niitä älypuhelimiaan käyttävät.
"Se kaikki lähtee jo kotoa ja kasvatuksesta", kuten sanonta kuuluu ja se pätee kyllä tähänkin.
Mikäli minkäänlaista mallia lapsen välittömässä kasvuympäristössä ei ole esillä sille, miten voisi vaihtoehtoisesti esim. hankkia tietoa ja/tai viihdettä itselleen ja niistä niiden hankkimisen tavoista
( esim. juuri nuo, jo mainitut, kirjastokäynnit) niin aivan turha nykyään odottaa että ne enää sitten jo ryhmäpaineidensa keskellä elämänvaihettaan elävillä teininuorilla enää heräisivät mitenkään 'itsestään'.
Netti on jo siinä vaiheessa vienyt kokonaan kaikki ne nuoret joiden kohdalla näin ei ole tapahtunut.
Valitettavasti siksi, että minkäänlaista kritiikkiähän itseään kohtaan netti sinänsä,siis omatoimisesti, ei kykene opettamaan, ellei sieltä sitä kritiikin opetusta sitten varta vasten etsitä, mutta totuushan on,että nuoret etsivät sieltä kyllä kaikkea muuta kuin sitä.
Kyse lukuharrastuksessakin on näet tavoista jotka omaksutaan ja opitaan, eli ne eivät siis kehity itsessään, eikä itsekseen vaan jopa vaativat (...edes jonkunlaista) sosiaalista vuorovaikutusta kirjojen ja yleensäkin koko lukemisen maailman ympärillä.
Tässä kodin vaikutuksessa hyvän kieliympäristön luomisessa siellä kasvavalle lapselle (lapsen sukupuolesta riippumatta) piilee se koko asian 'pihvi ja villakoiran ydin'.
Kasvattakaa siis, vanhemmat, lapsenne niin lukuharrastukseen , asioiden sivistyneeseen ilmaisuun (muita kohtaan) kuin hyviin sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihinkin.
Olette siinä kaiken a &o ja avainasemassa siihen omille lapsllenne.
Siinä on kyllä tehtävää tarpeeksi meille jokaiselle ja paremmin se kyllä sujuisi, näin uskon, sukupuolia liikaa aina kaikissa asioissa erottelematta.
Aivan käsittämättömän surkeaa suomea!
Kiitän keskustelusta.
Jää sinä, "kielipoliisikokelas" tänne etsimään täältä niitä loistavalla kieliopin hallinnallasi kirjoitettuja suomen kielen näytteitä sopiviksi katsomistasi kirjoituksista, tai laadi sellainen ( vaikka kaikille muille täällä malliksi, opiksi ja ojennukseksi ) ihan itse .
Toivotan hyvää päivän jatkoa !
Tää ketju käsittelee suomen kielen taitoa. Sulla ei ole sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olennaisinta on kyllä mielestäni se, millaisen kielellisen kasvuympäristön me ,itse kukin siis tykönään , itse lapsillemme luomme.
Jokainen voimme osaltamme vaikuttaa, (eikä suinkaan vähiten) omaan jälkikasvuumme, eli siis niihin omiin lapsiimme.
Mallit niin moneen asiaan kun tulevat jo sieltä kotoa.
Niin hyvät, kuin huonotkin ja tämä pätee myös kielenkäyttöön ja jopa lukuharrastukseenkin.
Jos eivät näet vanhemmat itse lue sen enempää satuja lapsilleen näiden ollessa pieniä, kuin näy muutenkaan harrastavan lukuhetkiä kotona ja esim.kirjastokäyntejä, tai koskaan puhukaan sellaisten mahdollisuudesta, niin aivan turha odottaa,että nuo tuollaiset asiat sille jälkikasvulleenkaan sitten jotain voisivat merkitä.
Netin imu näin nykymaailman aikaan kun on niin valtava, niin se tempaisee kyllä helposti ,vaikka kaikki ,jo ennen lukutaidon syntymistäkään täysillä mukaansa.
Näin valitettavasti tapahtuu nykyään kaikkein varmimmin niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat (tai muutkaan kasvattajat) eivät ole lainkaan kiinnostuneita siitä miten ja ennen kaikkea MIHIN heidän lapsensa nettiä ja niitä älypuhelimiaan käyttävät.
"Se kaikki lähtee jo kotoa ja kasvatuksesta", kuten sanonta kuuluu ja se pätee kyllä tähänkin.
Mikäli minkäänlaista mallia lapsen välittömässä kasvuympäristössä ei ole esillä sille, miten voisi vaihtoehtoisesti esim. hankkia tietoa ja/tai viihdettä itselleen ja niistä niiden hankkimisen tavoista
( esim. juuri nuo, jo mainitut, kirjastokäynnit) niin aivan turha nykyään odottaa että ne enää sitten jo ryhmäpaineidensa keskellä elämänvaihettaan elävillä teininuorilla enää heräisivät mitenkään 'itsestään'.
Netti on jo siinä vaiheessa vienyt kokonaan kaikki ne nuoret joiden kohdalla näin ei ole tapahtunut.
Valitettavasti siksi, että minkäänlaista kritiikkiähän itseään kohtaan netti sinänsä,siis omatoimisesti, ei kykene opettamaan, ellei sieltä sitä kritiikin opetusta sitten varta vasten etsitä, mutta totuushan on,että nuoret etsivät sieltä kyllä kaikkea muuta kuin sitä.
Kyse lukuharrastuksessakin on näet tavoista jotka omaksutaan ja opitaan, eli ne eivät siis kehity itsessään, eikä itsekseen vaan jopa vaativat (...edes jonkunlaista) sosiaalista vuorovaikutusta kirjojen ja yleensäkin koko lukemisen maailman ympärillä.
Tässä kodin vaikutuksessa hyvän kieliympäristön luomisessa siellä kasvavalle lapselle (lapsen sukupuolesta riippumatta) piilee se koko asian 'pihvi ja villakoiran ydin'.
Kasvattakaa siis, vanhemmat, lapsenne niin lukuharrastukseen , asioiden sivistyneeseen ilmaisuun (muita kohtaan) kuin hyviin sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihinkin.
Olette siinä kaiken a &o ja avainasemassa siihen omille lapsllenne.
Siinä on kyllä tehtävää tarpeeksi meille jokaiselle ja paremmin se kyllä sujuisi, näin uskon, sukupuolia liikaa aina kaikissa asioissa erottelematta.
Aivan käsittämättömän surkeaa suomea!
Kiitän keskustelusta.
Jää sinä, "kielipoliisikokelas" tänne etsimään täältä niitä loistavalla kieliopin hallinnallasi kirjoitettuja suomen kielen näytteitä sopiviksi katsomistasi kirjoituksista, tai laadi sellainen ( vaikka kaikille muille täällä malliksi, opiksi ja ojennukseksi ) ihan itse .
Toivotan hyvää päivän jatkoa !
Tää ketju käsittelee suomen kielen taitoa. Sulla ei ole sitä.
(.... ja tämä vielä jälkihuomautuksena:)
Otsikon mukaan tässä ketjussa oli tarkoitus käsitellä (jonkun tahon) huolestuneena esittämää huomiota siitä, miten ( jonkun tutkimuksen mukaan ?) poikien sanavarasto olisi kymmenen kertaa suppeampi, kuin vastaavasti tyttöjen .
(Näin mielestäni siis ainakin ketjun otsikko antaa ymmärtää.)
Sitten vielä eräs seikka : 'tää' ja 'sulla' sanojen käyttö omassa kirjoituksessa on kylläkin sinänsä nettiviestinnässä aivan täysin hyväksyttävää , mutta niitä käyttäen...
(...ja siis vielä joissain tuollaisissa lyhyissä ja pelkästään toisten tekemien kirjoitusten kirjoittajien täydellisissä mitätöimis-ja lyttäämiskommentoinneissa)
...ei kyllä kannattaisi alkaa syyttämään ainakaan ketään muuta, eli siis ketään toista kirjoittajaa tekstissään huonosta äidinkielensä osaamisesta ja hallinnasta.
Totta, mutta ketä kiinnostaa? Ulkomailla ei oikein kaikki ymmärrä, kun sanon pinkkiä punaiseksi, muuten päävärit riittää hyvin.