Milllaista matemaattista lahjakkuuuutta koodaaminen vaatii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä myös liputan kielipään puolesta. Poika on matikassa keskinkertainen, kielissä huippu  ja koodarina huippuhyvä. Kuulemma jopa poikkeuksellinen lahjakkuus. Itse olen matikassa taas hyvä, kielissä keskinkertainen ja olen oppinut peruskoodauksen, mutta ei minusta mitään monimutkaisia järjestelmiä ole tekemään. 

Siiis "järjestelmien tekeminen"? ELii tarkoitttaako se etttä työmuiiisti tukeee tietynlaiiista logiiikkaaa ja loogiiikoita rinnnastetaaaan erilaiiisiksi yhtälöiiiksi ja siiiten matemaaatttis looogisesssta ymmmärryksestä on hyööötyä? Millä tavoin sitä sovellletaaan?

Mellko autistiiista hommmaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä myös liputan kielipään puolesta. Poika on matikassa keskinkertainen, kielissä huippu  ja koodarina huippuhyvä. Kuulemma jopa poikkeuksellinen lahjakkuus. Itse olen matikassa taas hyvä, kielissä keskinkertainen ja olen oppinut peruskoodauksen, mutta ei minusta mitään monimutkaisia järjestelmiä ole tekemään. 

Massiivinen puhuttujen kielten taito ei takaa yhtään mitään koodaustaidoista.

Puhutut kielet ovat ison sanavaraston ja ja yleensä kaikenlaisita historialastia/poikkeuksia sisältävän kieliopin muistamista.

Melkeinpä ohjelmointikielen kuin ohjelmointikielen perusavainsanat ja lauserakenteet mahtuvat yhdelle A4:lle. Sen jälkeen järkevien lauseiden luonti on ihan omasta ällistä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä myös liputan kielipään puolesta. Poika on matikassa keskinkertainen, kielissä huippu  ja koodarina huippuhyvä. Kuulemma jopa poikkeuksellinen lahjakkuus. Itse olen matikassa taas hyvä, kielissä keskinkertainen ja olen oppinut peruskoodauksen, mutta ei minusta mitään monimutkaisia järjestelmiä ole tekemään. 

Siiis "järjestelmien tekeminen"? ELii tarkoitttaako se etttä työmuiiisti tukeee tietynlaiiista logiiikkaaa ja loogiiikoita rinnnastetaaaan erilaiiisiksi yhtälöiiiksi ja siiiten matemaaatttis looogisesssta ymmmärryksestä on hyööötyä? Millä tavoin sitä sovellletaaan?

Ajattelen järjestelmällä jotain tietojärjestelmän koodausta. Eihän niitä yksi ihminen alusta loppuun tee, yleensä, mutta opinnoissa piti tehdä jonkinlaisia pieniä kokonaisuuksia. Aliohjelmia osasin tehdä hyvin, mutta niiden yhdistäminen, parametrit ja funktioiden kutsut oikeassa järjestyksessä ovat olleet minulle haasteellisia tehdä oikein. Olen ollut taitava tekemään ikuisia looppeja, esimerkiksi. 

Mitä pitäs osata riippuu kanssa millä kielellä väsäät.

konekieltä, C:tä vai objektikieliä, lispiä?

Vierailija kirjoitti:

Riippuu pitkälti siitä, mitä koodaa. Esim. front-end puolella ei tarvitse mitään erityistä lahjakkuutta, vaan aika perusmatikalla pärjää. Toisaalta, esim. algoritmien kehittäminen vaatii useimmiten hyvää matematiikan hallintaa. Mut alalla  oon itse huomannut että jos on hyvä matematiikassa, oppii luultavasti koodaamaan suht helposti. Koodaaminen vaatii usein saman tyyppistä päättelyä kuin matematiikka ja koodauksessa eri menetelmiä sovelletaan tilanteesta riippuen vähän saman tyylisesti, kuin matematiikassa. Tietysti kovalla harjoittelulla kuka tahansa voi oppia ainakin jonkinlaiset taidot sekä koodaamisessa, että matematiikassa. 

Algoritmien laatiminen on tasapainoilua algoritmin nopeuden ja tietokoneen resurssien välillä. Esim. joku sinänsä nopea ja tehokas algoritmi voi olla paha muistisyöppö. Lisäksi algoritmin laatimisessa pitäisi aina lähtökohtana olla "pahin tapaus" ts. kauanko ratkaisun löytäminen voi äärimmäisessä tapauksessa kestää.

Mutta joo, onhan algoritmeissa tosin sekin, että hyvällä algoritmilla sama homma voi hoitua muutamassa sekunnissa tai muutamassa minuutissa, mikä huonolla algoritmilla voi kestää jopa päiviä, viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia! Siinä ei silloin paljon se auta, vaikka kone olisi raudan osalta tyyliin 10 kertaa toista suorituskykyisempi, jos ero algoritmeissa on tuollainen. Tai, jos saivarrellaan vielä vähän enemmän, algoritmilla voi joissain tapauksissa kestää suoritus miljardeja vuosia! Paljonko siinä silloin auttaa, jos kone on 10 tai vaikka 100 kertaa suorituskykyisempi raudan osalta? Suoritusajat ovat silti "hieman" liian pitkiä ihmiselämää ajatellen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä myös liputan kielipään puolesta. Poika on matikassa keskinkertainen, kielissä huippu  ja koodarina huippuhyvä. Kuulemma jopa poikkeuksellinen lahjakkuus. Itse olen matikassa taas hyvä, kielissä keskinkertainen ja olen oppinut peruskoodauksen, mutta ei minusta mitään monimutkaisia järjestelmiä ole tekemään. 

Massiivinen puhuttujen kielten taito ei takaa yhtään mitään koodaustaidoista.

Puhutut kielet ovat ison sanavaraston ja ja yleensä kaikenlaisita historialastia/poikkeuksia sisältävän kieliopin muistamista.

Melkeinpä ohjelmointikielen kuin ohjelmointikielen perusavainsanat ja lauserakenteet mahtuvat yhdelle A4:lle. Sen jälkeen järkevien lauseiden luonti on ihan omasta ällistä kiinni.

Milllaisia ovat "järkeviiä lauseita"? Anteeeksi että vaivaan aikaasi näin muttta kiiinnostaa. Onko ne visualisoitavisssa eli silmiin nähtävisssä vai miteeen se ilmeneee käytännnösssä? Onko se vähääänkuin taloa rakentaaaisi?

Kaiken maailmassa pystyy mallintamaan matemaattisesti, mitä paremmin hallitset matikan, sitä helpompaa asioiden mallintaminen on ja sitä hyödyllisempiä/realistisempia/hauskempia juttuja pystyy koodaamaan.

Ei se toki ainut vaadittava taito ole...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä myös liputan kielipään puolesta. Poika on matikassa keskinkertainen, kielissä huippu  ja koodarina huippuhyvä. Kuulemma jopa poikkeuksellinen lahjakkuus. Itse olen matikassa taas hyvä, kielissä keskinkertainen ja olen oppinut peruskoodauksen, mutta ei minusta mitään monimutkaisia järjestelmiä ole tekemään. 

Siiis "järjestelmien tekeminen"? ELii tarkoitttaako se etttä työmuiiisti tukeee tietynlaiiista logiiikkaaa ja loogiiikoita rinnnastetaaaan erilaiiisiksi yhtälöiiiksi ja siiiten matemaaatttis looogisesssta ymmmärryksestä on hyööötyä? Millä tavoin sitä sovellletaaan?

Ajattelen järjestelmällä jotain tietojärjestelmän koodausta. Eihän niitä yksi ihminen alusta loppuun tee, yleensä, mutta opinnoissa piti tehdä jonkinlaisia pieniä kokonaisuuksia. Aliohjelmia osasin tehdä hyvin, mutta niiden yhdistäminen, parametrit ja funktioiden kutsut oikeassa järjestyksessä ovat olleet minulle haasteellisia tehdä oikein. Olen ollut taitava tekemään ikuisia looppeja, esimerkiksi. 

Monimutkaisellakin järjestelmällä on yleensä yksi pääarkkitehti. Ei siitä mitään tule jos monta kokkia hämmentää samaa soppaa.

Jos järjestelmä on niin iso, ettei sitä yksi ihminen kykene tekemään niin sitten sen ensin joku poikkeuksellinen nero suunnittelee ja yhdessä toteutetaan pieni pala kerrallaan.

Tiedän koodaamisesta sen verran, että siinä pitää olla todella tarkkana, ettei koodiriviin tule ylimääräisiä merkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä myös liputan kielipään puolesta. Poika on matikassa keskinkertainen, kielissä huippu  ja koodarina huippuhyvä. Kuulemma jopa poikkeuksellinen lahjakkuus. Itse olen matikassa taas hyvä, kielissä keskinkertainen ja olen oppinut peruskoodauksen, mutta ei minusta mitään monimutkaisia järjestelmiä ole tekemään. 

Massiivinen puhuttujen kielten taito ei takaa yhtään mitään koodaustaidoista.

Puhutut kielet ovat ison sanavaraston ja ja yleensä kaikenlaisita historialastia/poikkeuksia sisältävän kieliopin muistamista.

Melkeinpä ohjelmointikielen kuin ohjelmointikielen perusavainsanat ja lauserakenteet mahtuvat yhdelle A4:lle. Sen jälkeen järkevien lauseiden luonti on ihan omasta ällistä kiinni.

Milllaisia ovat "järkeviiä lauseita"? Anteeeksi että vaivaan aikaasi näin muttta kiiinnostaa. Onko ne visualisoitavisssa eli silmiin nähtävisssä vai miteeen se ilmeneee käytännnösssä? Onko se vähääänkuin taloa rakentaaaisi?

Järkevä lause, tai oikeastaan sarja järkeviä lauseita on ohjelma joka saa tietokoneen tekemään haluamasi tehtävän mahdollisimman vähällä vaivalla.

Mikä se vähä vaiva on onkin sitten määrittelykysymys.

Haluatko tehdä mahdollisimman lyhyen ohjelman? (ohjelmoida mahdollisimman nopeasti)

Haluatko tehdä mahdollisimman  nopean/vähän tietokoneen resursseja kuluttavan ohjelman?

Pitää ohjelma olla portattavissa muihin järjestelmiin.

Ja niin edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä myös liputan kielipään puolesta. Poika on matikassa keskinkertainen, kielissä huippu  ja koodarina huippuhyvä. Kuulemma jopa poikkeuksellinen lahjakkuus. Itse olen matikassa taas hyvä, kielissä keskinkertainen ja olen oppinut peruskoodauksen, mutta ei minusta mitään monimutkaisia järjestelmiä ole tekemään. 

Siiis "järjestelmien tekeminen"? ELii tarkoitttaako se etttä työmuiiisti tukeee tietynlaiiista logiiikkaaa ja loogiiikoita rinnnastetaaaan erilaiiisiksi yhtälöiiiksi ja siiiten matemaaatttis looogisesssta ymmmärryksestä on hyööötyä? Millä tavoin sitä sovellletaaan?

Koodaamisessa käytetään ohjelmointikieliä joita on useita kymmeniä erilaisia. Ohjelmointikielessä on varattuja sanoja yms. joita käytetään tietokoneen käskyttämiseen. Ohjelmointikielen käyttämisessä on tiettyjä tarkkoja sääntöjä joita tulee noudattaa.

Sitten itse logiikka jota toteutetaan ohjelmointikielen avulla voi olla hyvinkin monimutkaista ohjelmiston käyttötarkoituksista riippuen.

Eli tullakseen hyväksi koodariksi tarvitaan matemaattista, kielellistä ja filosofistakin lahjakkuutta sekä ongelmanratkaisukykyä ja kykyä hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia.

Perus Hello World ohjelman osaa tehdä kuka vain kun vähän keskittyy. Mutta tuotantokäyttöön meneviä isoja järjestelmiä ei pysty.

Onko siiis tietokone ikiiliikkkujana eli tekoälyynä se etttä lukeee alkuperäiiiisen muistinauuuhan ja tallentaaa aina uuuuden?

Onko mahdollista koodailla jos peruskoulun todistuksessa oli numero 5?

Vierailija kirjoitti:

Jos järjestelmä on niin iso, ettei sitä yksi ihminen kykene tekemään niin sitten sen ensin joku poikkeuksellinen nero suunnittelee ja yhdessä toteutetaan pieni pala kerrallaan.

...tai näin sen pitäisi olla. On joskus tullut vastaan "arkkitehtien" projekteja jotka on valmiiksi suunniteltu aivan päin perseeeettä ja sitten on jouduttu laittamaan osittain uusiksi ja dedikset paukkuu...

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista koodailla jos peruskoulun todistuksessa oli numero 5?

Mä suoriitin peruskouuulun kokmatematiiikan kuukaudesssa jälkikäteeen 17 vuotiaaana kuuukaudesssa.

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista koodailla jos peruskoulun todistuksessa oli numero 5?

Aina on mahdollisuus koodailla. Kokeilemaan vain, työkalut saa ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika pitkälle pötkii kun hallitsee plus-, miinus-, kerto- ja jakolaskut.

Ehkä noin 99% koodaamisesta hoituu noilla.

Jakojäännös eli modulo olisi hyvä myös hallita. Käytetään erilaisten lukujen käsittelyssä aina välillä.

Kaiken voi redusoida yhteenlaskuksi ja vertailu/ehtolauseisiin.

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista koodailla jos peruskoulun todistuksessa oli numero 5?

Riippuu siitä minkä oppiaineen kohdalla se numero 5 oli ja johtuiko tyhmyydestä vaiko laiskuudesta...

Vierailija kirjoitti:

Onko siiis tietokone ikiiliikkkujana eli tekoälyynä se etttä lukeee alkuperäiiiisen muistinauuuhan ja tallentaaa aina uuuuden?

😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista koodailla jos peruskoulun todistuksessa oli numero 5?

Aina on mahdollisuus koodailla. Kokeilemaan vain, työkalut saa ilmaiseksi.

Muttta mikä saiiisi mut koodaamaaan? Alkamallla joksiiikin katkeraksii hakkkeriksi tai tekemäään silllä bisnestää?