En tajua miten jaksan tuon koiran kanssa!
Meillä on 2,5 v koira, joka on todella haastava joiltain osin. Ihan kiltti on sinänsä, mutta reagoi mahdottomasti vähän kaikkeen. Esimerkiksi jos otan jääkaapista mehupurkista lasillisen mehua alkaa koira haukkua ja riekkua ympärillä ihan kauheasti. Ei mitään tietoa, että miksi. Mehun ottaminen ja juominen kun ei ole koskaan johtanut siihen, että sen jälkeen tapahtuisi koiralle jotain kivaa saatika kurjia asioita. Ulos lähteminen on oma lukunsa ja toki tällöinkin haukkuu, vinkuu, steppaa ja juoksee edes takaisin. Ulkona haukkuu ja vetää ensimmäiset 5 min. Ulkona jahtaa lintuja, oravia ja pelkää puolestaan pyöräilijöitä ja potkulautailijoita. Molemmat aiheuttavat haukkumista. Haukkuu myös isoille koirille oikein kunnolla ärhennellen (pelkää niitä). Koira on myös ihmisarka ja vahtii meillä käyviä vieraita. Meidän perheen lapsia ei päästäisi millään ulos vaan yrittää estää haukkumalla ja edessä pyörimällä. Ja sitten näitä pienempiä juttuja; seuraa minua joka paikkaan, mitään ei voi tehdä rauhassa, kun koira vaatii koko ajan huomiota. Kaikesta huolimatta koira pystyy rauhoittumaan ja nukkumaan hyvin. Yksin ollessa ilmeisesti nukkuu myöskin, ei tuhoa mitään ja jää nätisti yksin.
Tämä on kolmas koira meillä ja ehdottomasti vaativin ikinä. Koirakoulussa ollaan käyty ja meillä on ollut yksityiskoulutustakin, mutta jos koira oppii jostain huonosta tavasta pois niin lähes aina kehittää jotain uutta tilalle. Koira on myös pysyvästi sairas (nivelrikko ranteissa) mutta tällä hetkellä kivuton ja oireeton ja hoidot menevät koko ajan. Tuntuu, että itse on jo aivan puhki tämän koiran kanssa ja en enää tiedä mitä tässä tekisi :/ Raskainta on tuo lasten vahtiminen ja sitä myöten jokapäiväinen show mikä liittyy siihen, kun lapset lähtevät kotoa ulos. Koiran haukku on lisäksi hirveän kovaa ja kimeää + koira palkkaantuu herkkähaukkuisena ihan sillä, että saa haukkua tai jos saa sillä ihmisen reagoimaan. Jos ei reagoi niin silti haukkuu intensiivisesti ja tuijottaa samalla. Ympäristö puolestaan ruokkii kaikkea häiriökäyttäytymistä. Onko tässä enää mitään tehtävissä?
Kommentit (25)
Ymmärrän niin hyvin sinua ap! Itselläni oli ensimmäinen koira todella reaktiivinen. Käytännössä elämä koiran kanssa oli yhtä taiteilua vähän joka asiassa. Ainoastaan korvessa mökillä pystyi itsekin rentoutumaan, kun koiran pahimmat ärsykkeet puuttuivat siellä (mm. taloyhtiössä asuvat lapset, jotka kehtasivat juosta koiran ohi yms. normi elämään kuuluvia asioita :P). Ajattelin, että en enää ikinä ota koiraa, koska ensimmäinen koira vei kaikki mehut ja jälkeenpäin ajatellen olin välillä ihan hermoromahduksen partaalla koiran takia. Kuitenkin aikanaan tuli otettua toinen koira ja vielä samasta rodusta ja en voi kuin ihmetellä, että miten tämä toinen voi olla niin erilainen! Meillä voi elää ihan normaalia elämää ja oma mielenterveyskään ei ole vaakalaudalla koirasta aiheutuvan stressin ja ahdistuksen takia.
Vaikea sanoa mitä tuossa teidän tilanteessa voisi tehdä. Koiralla on jo noin nuorena vakava sairaus, joten varmasti vaikea ajatella senkään takia uudelleensijoitusta tms.
Kuulostaa a) tyypilliseltä nuorelta noutajalta tai b) koiralta jolla ei ole tarpeeksi tekemistä, niinkuin lähes kaikilla nuorilla uroskoirilla. Kuinka usein koira saa etsiä, liikkua maastossa, tehdä aktivointipelejä ja temppuja ja käyttää päätään? Tämä määrä nuorella koiralla pitäisi olla 1h päivässä! Siis aktivointi/virikkeistyssaika. Vielä riittävän ulkoilun päälle.
Minusta kuulostaa ainakin vaan siltä että liikaa virtaa ja reaktio on sen mukainen eli yliampuva.
Vierailija kirjoitti:
Onpahan rasittavan kuuloinen koira. Sulje koira johonkin huoneeseen, kun alkaa riekkua, teet koiralle äänepainolla selväksi ettei täällä riekuta ja rangaistus on eristys. Myös täysin huomiotta jättäminen on tehokasta. Jos osaa olla kunnolla, saa tulla seuraan.
Mikä rotu? Kuulostaa ettei ole sosiaalistettu pentuna, tuo räyhääminen muille jne. Koirakavereita tarvisi.
Koiran huomioimatta jättäminen johtaa vielä intensiivisempään haukkumiseen ja ympärillä pyörimiseen. Eristäminen auttaa tasan sen hetken ja ei tehoa tähän yksilöön millään lailla. Kokemusta on. Positiivisella vahvistamisella ollaan saatu tuloksia aikaan, mutta kuten sanottua koira keksii aina jotain uutta ei toivottua käytöstä tilalle.
Sosiaalistettu ollaan pentuna ja asumme vilkkaalla kaupunkialueella, joten erikseen ei edes tarvitse lähteä sosiaalistamaan autoihin, busseihin, lapsiin jne. vaan ne kaikki ovat ihan jokapäiväistä settiä. Eli varmaankin ollaan sosiaalistettu aivan liikaa koiran luonteeseen nähden. Koirakavereita on ja lähes joka päivä tavataan niitä. Agilityä aloiteltiin, mutta sitä ei enää voida harrastaa nivelrikon takia kuten ei muutakaan äkkinäistä ja kovaa liikuntaa. Kyseessä on suomenlapinkoira.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän toimintaa sille koiralle
Tai sitten vähemmän. Myös jatkuva toiminta ja valppaana oleminen voi aiheuttaa häiriökäytöstä.
Mä luulin, että meidän koira on rasittava mutta ei se taidakaan olla ja onneks se on täysin terve.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän toimintaa sille koiralle
Tai sitten vähemmän. Myös jatkuva toiminta ja valppaana oleminen voi aiheuttaa häiriökäytöstä.
Tää on muuten totta. Medän unkarilainen ratkee liitoksistaan jos on liikaa virikkeitä.
Minä en jaksaisi tuollaisen koiran kanssa. En käsitä miten ap jaksat elää noin ja vielä perhe siinä kaiken keskellä :'(
Veikkaisin, että koira ei saa riittävästi liikuuntaa nivelrikosta johtuen.
Paimenkoirien käytösongelmat ovat vähän sellainen "vaiettu totuus". Niitä on huomattavasti enemmän kuin annetaan ymmärtää. Usein metsästyskoirien ja esim. huskyjen kohdalla muistetaan mainita, etteivät ne sovellu kotikoiriksi, koska ovat käyttökoiria. Paimenkoirien kanssa on ihan sama juttu. Paimenkoirat ovat älykkäitä ja aktiivisia työkoiria, jotka vaativat paljon liikuuntaa ja aktivointia.
Ap:n koiraa ei välttämättä pysty liikuttamaan riittävästi vastaavaan nuoren ja aktiivisen koiran tarpeita. Ylimääräinen energia sitten purkautuu käytöshäiriöinä. Kurja pattitilanne. Koira varmasti rauhoittuu iän myötä, mutta toisaalta joka hetki myös rutinoituu omiin "pahoihin" tapoihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en jaksaisi tuollaisen koiran kanssa. En käsitä miten ap jaksat elää noin ja vielä perhe siinä kaiken keskellä :'(
Sehän se on, kun en tahdo jaksaa. Joka ikinen päivä ja usein vielä monta kertaa päivässä karmea haukkuminen ja ralli, kun lapset lähtevät kouluun, ulos tms. Mehua en ole viitsinyt enää ostaa, kun sen purkin avaaminen ja mehun juominen aiheuttaa älyttömän kohtauksen koirassa. Ihan naurattaa, kun luen tuota, mutta näin älyvapaaksi meillä on elämä mennyt, kun yritän välttää koiran provosoimista.
Ap
Pihakoirahan Lapinkoira on.
Koiralla on huono olla teillä. Ja teidän huono olla koiran kanssa.
Eteenpäin pihakoiraksi ihmiselle, jolla on kokemusta ja aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpahan rasittavan kuuloinen koira. Sulje koira johonkin huoneeseen, kun alkaa riekkua, teet koiralle äänepainolla selväksi ettei täällä riekuta ja rangaistus on eristys. Myös täysin huomiotta jättäminen on tehokasta. Jos osaa olla kunnolla, saa tulla seuraan.
Mikä rotu? Kuulostaa ettei ole sosiaalistettu pentuna, tuo räyhääminen muille jne. Koirakavereita tarvisi.
Koiran huomioimatta jättäminen johtaa vielä intensiivisempään haukkumiseen ja ympärillä pyörimiseen. Eristäminen auttaa tasan sen hetken ja ei tehoa tähän yksilöön millään lailla. Kokemusta on. Positiivisella vahvistamisella ollaan saatu tuloksia aikaan, mutta kuten sanottua koira keksii aina jotain uutta ei toivottua käytöstä tilalle.
Sosiaalistettu ollaan pentuna ja asumme vilkkaalla kaupunkialueella, joten erikseen ei edes tarvitse lähteä sosiaalistamaan autoihin, busseihin, lapsiin jne. vaan ne kaikki ovat ihan jokapäiväistä settiä. Eli varmaankin ollaan sosiaalistettu aivan liikaa koiran luonteeseen nähden. Koirakavereita on ja lähes joka päivä tavataan niitä. Agilityä aloiteltiin, mutta sitä ei enää voida harrastaa nivelrikon takia kuten ei muutakaan äkkinäistä ja kovaa liikuntaa. Kyseessä on suomenlapinkoira.
Ok, kuulostaa turhautuneelta ja tylsistyneeltä paimenkoiralta. Ehkä kuitenkin kipuja myös? Paras olisi kun saisi asua maalla, kulkea vapaana omien voimien mukaan ja haukkua ja seurata ympäristöä häiritsemättä ketään.
Vastustan kaikenlaista kikkailua ja teennäisiä kepulikonsteja koirien kanssa, elämä koiran kanssa pitäisi olla luonnollisesti sujuvaa ja 100% ennakoitavissa olevaa ja stressitöntä. Juuri siihen omaan elämäntyyliin sopivaa. Yleensä koirat on sopeutuvaisia mutta ei aina. Ehkä iän myötä rauhoittuu, en tiedä.
Jos kyseessä olisi minun koirani, niin minä ampuisin siltä aivot pihalle. Siis jos koirilla edes aivoja on.
Mitä, jos tekisit molemmille palveluksen ja antaisit eläinsuojeluyhdistykselle sen.
Vierailija kirjoitti:
Pihakoirahan Lapinkoira on.
Koiralla on huono olla teillä. Ja teidän huono olla koiran kanssa.
Eteenpäin pihakoiraksi ihmiselle, jolla on kokemusta ja aikaa.
Tarhassa tai narun päässä louksuttava pihakoirahan tunnetusti tarvitsee omistajalta paljon kokemusta ja aikaa.
Voi miksi ihmiset ottaa itselleen täysin väärän rotuisia koiria? Vihaksi pistää.
Kuka ylipäänsä haluaa koiran. Kauhee riesa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihakoirahan Lapinkoira on.
Koiralla on huono olla teillä. Ja teidän huono olla koiran kanssa.
Eteenpäin pihakoiraksi ihmiselle, jolla on kokemusta ja aikaa.Tarhassa tai narun päässä louksuttava pihakoirahan tunnetusti tarvitsee omistajalta paljon kokemusta ja aikaa.
Vapaana oleva paimenkoira on omistajansa varjo ja kulkee lähellä jatkuvasti. Haukkuukin vaan jos on aihetta.
Mä triggeröidyn tällaisista rasittavista louskuttajapiskeistä.
Tässä meidän lähellä asuu tollanen haukkuja. Oli koira sisällä tai ulkona niin se haukkuu kaiken ohikulkevan.
Kävelyllä jään tahalleni läheiselle penkille istumaan ja koira haukkuu koko ajan. Toivottavasti ärsyttää omistajaa niin paljon että koira lähtee.
Onpahan rasittavan kuuloinen koira. Sulje koira johonkin huoneeseen, kun alkaa riekkua, teet koiralle äänepainolla selväksi ettei täällä riekuta ja rangaistus on eristys. Myös täysin huomiotta jättäminen on tehokasta. Jos osaa olla kunnolla, saa tulla seuraan.
Mikä rotu? Kuulostaa ettei ole sosiaalistettu pentuna, tuo räyhääminen muille jne. Koirakavereita tarvisi.