Lue keskustelun säännöt.
Perkele, olen kaverimies
29.03.2019 |
En tiedä mikä lie, mutta onnistun jollain ihmeellä aina päätymään naisten kavereiksi, mutta mihinkään muuhun en sitten kelpaa. Alkuun oli tietty ihan kivaa, että sai edes naisista kavereita, mutta voi jummijammi, että alkaa käydä hermon päälle kun ihan kaikki jutut päätyy sinne ystävyyteen. Alkaa usko loppua siihen, että joskus voisi jotain naista kiinnostaa seksuaalisessakin mielessä.
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Aloita pienillä harjoituksilla. Yritän vaikka alkuun mennä flirttiin mukaan vaisummin, tai viivyttää tietoisesti mukaan lähtöäsi. Kieltäydy kerran tietoisesti tekosyyn nojalla tapaamiskutsusta. Moikkaa pikaisesti satunnaiskohtaamisessa, ja etsiydy muualle.
Jos sinut laitetaan seinää vasten, tunnustat reilusti, että tunteesi ovat syvempiä kuin ystävän, ja haluat pitää vähän etäisyyttä, että saat itsesi hillittyä. :D
Olen itseasiassa yrittänyt ottaa välistä etäisyyttä, mutta se aiheuttaa aina suurta ihmetystä. En ole sitten kehdannut sanoa, että on tunteita kyseistä naista kohtaan. Eikä ne naiset minua muutenkaan ole helpolla päästäneet, vaan tulevat ihan oma-aloitteisesti seuraani vaikka yrittäisin luikkia tilanteita pakoon. Onneksi noista omista tunteista pääsee lopulta eroonkin, mutta on se silti aika raskasta touhua "seurustella" ihmisen kanssa joka tietää tilanteen, mutta käyttää sitten hyväkseen tunteitani oman itsetuntonsa kohottamiseen. Suorastaan kuvottavaa, mutta olen näköjään niin tussu mieheksi, että en vaan pääse noista naisista eroon.
Ap
Tämänköhän takia minun kaverimies on tehnyt sellaisia katoamistemppuja välillä ettei kuulu pihahdustakaan yllättäen vaikka viikkoon vaikka muuten ollaan tekemisissä päivittäin? Ajattelin jo että on löytänyt jonkun naisen tai jopa että lapsellisesti ghostaa mutta sitten mies palaa asiaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Aloita pienillä harjoituksilla. Yritän vaikka alkuun mennä flirttiin mukaan vaisummin, tai viivyttää tietoisesti mukaan lähtöäsi. Kieltäydy kerran tietoisesti tekosyyn nojalla tapaamiskutsusta. Moikkaa pikaisesti satunnaiskohtaamisessa, ja etsiydy muualle.
Jos sinut laitetaan seinää vasten, tunnustat reilusti, että tunteesi ovat syvempiä kuin ystävän, ja haluat pitää vähän etäisyyttä, että saat itsesi hillittyä. :D
Olen itseasiassa yrittänyt ottaa välistä etäisyyttä, mutta se aiheuttaa aina suurta ihmetystä. En ole sitten kehdannut sanoa, että on tunteita kyseistä naista kohtaan. Eikä ne naiset minua muutenkaan ole helpolla päästäneet, vaan tulevat ihan oma-aloitteisesti seuraani vaikka yrittäisin luikkia tilanteita pakoon. Onneksi noista omista tunteista pääsee lopulta eroonkin, mutta on se silti aika raskasta touhua "seurustella" ihmisen kanssa joka tietää tilanteen, mutta käyttää sitten hyväkseen tunteitani oman itsetuntonsa kohottamiseen. Suorastaan kuvottavaa, mutta olen näköjään niin tussu mieheksi, että en vaan pääse noista naisista eroon.
Ap
Oikeastaan siis varsin hyvin tiedostat ongelman, mutta kuten usein on, se ei silti tuo mukanaan ratkaisua. Se on inhimillistä. :)
Et maininnut mieskavereista mitään. Moni mies elää nykyään tyhjiössä, koska vain miehille tarkoitetut tilanteet ovat sekä sosiaalisesta paineesta että jopa lailla kielletyt, ellei sitten kyse ole erostatoipumisryhmissä, koska kurjuuteen vajoaminen ei ole "tasa-arvon" kannalta ongelma. Jolloin yksinolon ainoaksi vaihtoehdoksi jää naiskaverit, joka taas helposti on sitä jonossa pitämistä.
Luultavasti tuo naisten hyväksikäyttö nakertaa entisestäänkin haurasta itaetuntoasi, ja se näkyy käytöksessäsi, kun yrität saada parisuhteen. Olet ikävässä kierteessä.
Toivotan voimia! Ei sinun tarvitse muuttua yhdessä yösä, eikä mitään ratkaisuja tarvitse tehdä äkkiä ja nopeasti, mutta on hyvä, jos alat vähitellen tarkasti pohtimaan, onko nykytilanne todella sinulle riittävä, vaikka se tuokin mukanaan näennäisiä etuja. Löytyisikö kuitenkin sisältä voimaa tehdä tarvittavia muutoksia, ettet alistuisi hyväksikäytettäväksi.
Onpa ikävää kuulla, että sä et saa vastakaikua. Vaikutat todella sympaattiselta. Mielenkiinnosta AP haluaisin tietää, että minkä ikäinen olet? Musta tuntuu, että mäkin olen aina kaikille se ystävä ja kaveri, olkapää johon itkeä. Jää aina jutut kaveritasolle.
Nuttura kireällä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Aloita pienillä harjoituksilla. Yritän vaikka alkuun mennä flirttiin mukaan vaisummin, tai viivyttää tietoisesti mukaan lähtöäsi. Kieltäydy kerran tietoisesti tekosyyn nojalla tapaamiskutsusta. Moikkaa pikaisesti satunnaiskohtaamisessa, ja etsiydy muualle.
Jos sinut laitetaan seinää vasten, tunnustat reilusti, että tunteesi ovat syvempiä kuin ystävän, ja haluat pitää vähän etäisyyttä, että saat itsesi hillittyä. :D
Olen itseasiassa yrittänyt ottaa välistä etäisyyttä, mutta se aiheuttaa aina suurta ihmetystä. En ole sitten kehdannut sanoa, että on tunteita kyseistä naista kohtaan. Eikä ne naiset minua muutenkaan ole helpolla päästäneet, vaan tulevat ihan oma-aloitteisesti seuraani vaikka yrittäisin luikkia tilanteita pakoon. Onneksi noista omista tunteista pääsee lopulta eroonkin, mutta on se silti aika raskasta touhua "seurustella" ihmisen kanssa joka tietää tilanteen, mutta käyttää sitten hyväkseen tunteitani oman itsetuntonsa kohottamiseen. Suorastaan kuvottavaa, mutta olen näköjään niin tussu mieheksi, että en vaan pääse noista naisista eroon.
Ap
Oikeastaan siis varsin hyvin tiedostat ongelman, mutta kuten usein on, se ei silti tuo mukanaan ratkaisua. Se on inhimillistä. :)
Et maininnut mieskavereista mitään. Moni mies elää nykyään tyhjiössä, koska vain miehille tarkoitetut tilanteet ovat sekä sosiaalisesta paineesta että jopa lailla kielletyt, ellei sitten kyse ole erostatoipumisryhmissä, koska kurjuuteen vajoaminen ei ole "tasa-arvon" kannalta ongelma. Jolloin yksinolon ainoaksi vaihtoehdoksi jää naiskaverit, joka taas helposti on sitä jonossa pitämistä.
Luultavasti tuo naisten hyväksikäyttö nakertaa entisestäänkin haurasta itaetuntoasi, ja se näkyy käytöksessäsi, kun yrität saada parisuhteen. Olet ikävässä kierteessä.
Toivotan voimia! Ei sinun tarvitse muuttua yhdessä yösä, eikä mitään ratkaisuja tarvitse tehdä äkkiä ja nopeasti, mutta on hyvä, jos alat vähitellen tarkasti pohtimaan, onko nykytilanne todella sinulle riittävä, vaikka se tuokin mukanaan näennäisiä etuja. Löytyisikö kuitenkin sisältä voimaa tehdä tarvittavia muutoksia, ettet alistuisi hyväksikäytettäväksi.
Millainen henkinen maailma on ihmisellä , joka pitää ihmisten välistä ystävyyttä hyväksikäyttönä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen mies olet? Kuvaile itseäsi vähän; ulkonäköä sekä luonnetta.
Ulkonäöltä olen varmaan ihan suht perus suomalainen pallopää vaaleilla hiuksilla ja sinisillä silmillä. Fyysisesti ihan ok kunnossa, mutta en mikään lihaskimppu, joka viihtyy erityisemmin salilla.
Luonteeltani taas olen hauska, luotettava, empaattinen ja auttavainen. Ehkä vähän tylsä ja välillä hieman vetäytyvä, koska kaipaan ajoittain omaa rauhaakin.
Ap
Eli oot ruma ja tylsä. Game over!
No ei kai sitä kaverina ihan tylsimyksiä pidetä. Jotain vetoa ap:ssa on, kun kaveriksi käy.
Vaikea sanoa mikä sitten on ns. pielessä.
Kaverimies naiselle on yleensä terapeutti tai ajanviete kaveri silloin kun ketään muita ei ole. Älä koskaan suostu naisen ystäväksi ap. Tunne oma arvosi. Sano ei ja kävele pois.
No aika rajusti sanottu. Mun kaverimiehet on ystäviä siinä missä naispuoleiset kaverit ja heille järjestän aikaa ihan samalla tavalla kuin muillekin ystäville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, minä sinuna sanoisin tälle ihastukseni kohteelle, kuinka asia on. Ei siinä voi mitenkään pahemmin hävitä. Joko hän toteaa, ettei meidän homma toimisi tai sitten vastaa, että hänelläkin on samoja ajatuksia... Mistäs sinä tiedät, kuinka tosissaan hän seurustelee nykyisensä kanssa?
Jos kyseessä on ystävyys, niin sitten voi vaan todeta, että selvä, jatkamme ystävinä ja no hard feelings. Ja jatkat tästä kohti uusia seikkailuja :)
Kerranhan täällä eletään ja jos ei yritä, niin ei edes tiedä, kuinka olisi onnistanut.
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Aloita pienillä harjoituksilla. Yritän vaikka alkuun mennä flirttiin mukaan vaisummin, tai viivyttää tietoisesti mukaan lähtöäsi. Kieltäydy kerran tietoisesti tekosyyn nojalla tapaamiskutsusta. Moikkaa pikaisesti satunnaiskohtaamisessa, ja etsiydy muualle.
Jos sinut laitetaan seinää vasten, tunnustat reilusti, että tunteesi ovat syvempiä kuin ystävän, ja haluat pitää vähän etäisyyttä, että saat itsesi hillittyä. :D
Olen itseasiassa yrittänyt ottaa välistä etäisyyttä, mutta se aiheuttaa aina suurta ihmetystä. En ole sitten kehdannut sanoa, että on tunteita kyseistä naista kohtaan. Eikä ne naiset minua muutenkaan ole helpolla päästäneet, vaan tulevat ihan oma-aloitteisesti seuraani vaikka yrittäisin luikkia tilanteita pakoon. Onneksi noista omista tunteista pääsee lopulta eroonkin, mutta on se silti aika raskasta touhua "seurustella" ihmisen kanssa joka tietää tilanteen, mutta käyttää sitten hyväkseen tunteitani oman itsetuntonsa kohottamiseen. Suorastaan kuvottavaa, mutta olen näköjään niin tussu mieheksi, että en vaan pääse noista naisista eroon.
Ap
Tuo tilanne suonee sinulle aika helpon ratkaisun moneenkin asiaan. Kannattaa varmasti hankkia oma elämä missä itse päätät ketä tapailet ja miten.
Vinkkinä kuitenkin ettet ajautusi sinkun kanssa pelkästään kaverimieheksi, sun täytyy tehdä selväksi että olet oikeasti kiinnostunut koko elämän mittaisesta matkasta johon kuuluu myös seksi sitten myöhemmin. Varsinkaan kun et nosta sitä seksikorttia ensimmäisillä treffeillä mitenkään, jos oikein ymmärsin että poskipusu ja halikin on aivan liikaa (pepusta sipasu olisi jo raiskaus), niin silloin nainen voi ymmärtää ettet halua edetä suhteessa vaan sulle riittää pelkkä kaveruus.
Kyllä vetovoimaa pitää olla alusta alkaen. Tietyn kaihon on jäätävä ensitreffeista alkaen ja nimenomaan siksi ettei halia pitemmälle ole asiassa menty.
Ja yhteydenpito on tosi tärkeää. Jos jäät odottelemaan mimmin seuraavaa liiketta, voit olla ihan varma ettei kiinnostus syty. Naista ei jätetä odottamaan silloin kun oikeasti kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Aloita pienillä harjoituksilla. Yritän vaikka alkuun mennä flirttiin mukaan vaisummin, tai viivyttää tietoisesti mukaan lähtöäsi. Kieltäydy kerran tietoisesti tekosyyn nojalla tapaamiskutsusta. Moikkaa pikaisesti satunnaiskohtaamisessa, ja etsiydy muualle.
Jos sinut laitetaan seinää vasten, tunnustat reilusti, että tunteesi ovat syvempiä kuin ystävän, ja haluat pitää vähän etäisyyttä, että saat itsesi hillittyä. :D
Olen itseasiassa yrittänyt ottaa välistä etäisyyttä, mutta se aiheuttaa aina suurta ihmetystä. En ole sitten kehdannut sanoa, että on tunteita kyseistä naista kohtaan. Eikä ne naiset minua muutenkaan ole helpolla päästäneet, vaan tulevat ihan oma-aloitteisesti seuraani vaikka yrittäisin luikkia tilanteita pakoon. Onneksi noista omista tunteista pääsee lopulta eroonkin, mutta on se silti aika raskasta touhua "seurustella" ihmisen kanssa joka tietää tilanteen, mutta käyttää sitten hyväkseen tunteitani oman itsetuntonsa kohottamiseen. Suorastaan kuvottavaa, mutta olen näköjään niin tussu mieheksi, että en vaan pääse noista naisista eroon.
Ap
Oikeastaan siis varsin hyvin tiedostat ongelman, mutta kuten usein on, se ei silti tuo mukanaan ratkaisua. Se on inhimillistä. :)
Et maininnut mieskavereista mitään. Moni mies elää nykyään tyhjiössä, koska vain miehille tarkoitetut tilanteet ovat sekä sosiaalisesta paineesta että jopa lailla kielletyt, ellei sitten kyse ole erostatoipumisryhmissä, koska kurjuuteen vajoaminen ei ole "tasa-arvon" kannalta ongelma. Jolloin yksinolon ainoaksi vaihtoehdoksi jää naiskaverit, joka taas helposti on sitä jonossa pitämistä.
Luultavasti tuo naisten hyväksikäyttö nakertaa entisestäänkin haurasta itaetuntoasi, ja se näkyy käytöksessäsi, kun yrität saada parisuhteen. Olet ikävässä kierteessä.
Toivotan voimia! Ei sinun tarvitse muuttua yhdessä yösä, eikä mitään ratkaisuja tarvitse tehdä äkkiä ja nopeasti, mutta on hyvä, jos alat vähitellen tarkasti pohtimaan, onko nykytilanne todella sinulle riittävä, vaikka se tuokin mukanaan näennäisiä etuja. Löytyisikö kuitenkin sisältä voimaa tehdä tarvittavia muutoksia, ettet alistuisi hyväksikäytettäväksi.
Millainen henkinen maailma on ihmisellä , joka pitää ihmisten välistä ystävyyttä hyväksikäyttönä?
Taitaisi olla parasta lukea keskustelu uudestaan, niin ehkä huomaat, mistä hyväksikäytöstä tässä puhutaan.
Sori, kun jankkaan ohiksiin, olen herkästi provosoitavissa. :D
Havaitsen erittäin paljon huumoria näissä naisten vastauksissa täällä. Suomessa ei varmaan pariutuisi kuin 1/10 nykyisestä määrästä ihmisiä, jos molemminpuolista "kipinää" odottaisi. Kyllä se vain aika monessa parisuhteessa on niin, että varsinkin miehen on otettava mitä saa. Todellisuus on karua, illuusiota "sielunkumppanista" voi itse kukin pitää yllä. Ei niitä ole.
Tavallisen miehen (just sen, joka ei saa niitä instabeibejä) on yritettävä valkata niistä naisista, mitkä saattaa armollisesti osoittaa miehelle kiinnostusta. Niitä ei välttämättä ole kuin 1-2, muutaman vuoden aikana. Toivoa sopii, että se kiinnostunut nainen on sellainen, että pää ei ole ihan täysin sekaisin, ylipainoa ei ole liikaa ja ajatukset edes vähän kohtaisi. Muuten saat jatkaa kaverimiehenä maailman tappiin.
Nää "kaverimiehiään" parittavat naiset parittaa jostain syystä sitä miestä aina sille oudolle, "ihan kivalle" ikisinkkunaiselle, jolla ei ole sen miehen kanssa mitään yhteistä. Jostain syystä vain keksitään, että tuossapas olis sille meidän kaveri Jukalle hyvä nainen.
Kaverimies on naiselle se homokaveri, joka nyt omaksi onnettomuudekseen sattuu olemaan hetero. Sukupuoleton hauskanpitäjä, jolta voi joskus saada miehistä apua ja neuvoa. Seksiin tai parisuhteeseen, ei ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuttura kireällä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Aloita pienillä harjoituksilla. Yritän vaikka alkuun mennä flirttiin mukaan vaisummin, tai viivyttää tietoisesti mukaan lähtöäsi. Kieltäydy kerran tietoisesti tekosyyn nojalla tapaamiskutsusta. Moikkaa pikaisesti satunnaiskohtaamisessa, ja etsiydy muualle.
Jos sinut laitetaan seinää vasten, tunnustat reilusti, että tunteesi ovat syvempiä kuin ystävän, ja haluat pitää vähän etäisyyttä, että saat itsesi hillittyä. :D
Olen itseasiassa yrittänyt ottaa välistä etäisyyttä, mutta se aiheuttaa aina suurta ihmetystä. En ole sitten kehdannut sanoa, että on tunteita kyseistä naista kohtaan. Eikä ne naiset minua muutenkaan ole helpolla päästäneet, vaan tulevat ihan oma-aloitteisesti seuraani vaikka yrittäisin luikkia tilanteita pakoon. Onneksi noista omista tunteista pääsee lopulta eroonkin, mutta on se silti aika raskasta touhua "seurustella" ihmisen kanssa joka tietää tilanteen, mutta käyttää sitten hyväkseen tunteitani oman itsetuntonsa kohottamiseen. Suorastaan kuvottavaa, mutta olen näköjään niin tussu mieheksi, että en vaan pääse noista naisista eroon.
Ap
Oikeastaan siis varsin hyvin tiedostat ongelman, mutta kuten usein on, se ei silti tuo mukanaan ratkaisua. Se on inhimillistä. :)
Et maininnut mieskavereista mitään. Moni mies elää nykyään tyhjiössä, koska vain miehille tarkoitetut tilanteet ovat sekä sosiaalisesta paineesta että jopa lailla kielletyt, ellei sitten kyse ole erostatoipumisryhmissä, koska kurjuuteen vajoaminen ei ole "tasa-arvon" kannalta ongelma. Jolloin yksinolon ainoaksi vaihtoehdoksi jää naiskaverit, joka taas helposti on sitä jonossa pitämistä.
Luultavasti tuo naisten hyväksikäyttö nakertaa entisestäänkin haurasta itaetuntoasi, ja se näkyy käytöksessäsi, kun yrität saada parisuhteen. Olet ikävässä kierteessä.
Toivotan voimia! Ei sinun tarvitse muuttua yhdessä yösä, eikä mitään ratkaisuja tarvitse tehdä äkkiä ja nopeasti, mutta on hyvä, jos alat vähitellen tarkasti pohtimaan, onko nykytilanne todella sinulle riittävä, vaikka se tuokin mukanaan näennäisiä etuja. Löytyisikö kuitenkin sisältä voimaa tehdä tarvittavia muutoksia, ettet alistuisi hyväksikäytettäväksi.
Millainen henkinen maailma on ihmisellä , joka pitää ihmisten välistä ystävyyttä hyväksikäyttönä?
Taitaisi olla parasta lukea keskustelu uudestaan, niin ehkä huomaat, mistä hyväksikäytöstä tässä puhutaan.
Sori, kun jankkaan ohiksiin, olen herkästi provosoitavissa. :D
Ehkä kannattaisi lopettaa koko keskustelu. Ap voi etsiä miespuolisia kavereita, jatkaa naisen metsästystä jossain muualla, ja lopettaa sen vinkumisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Aloita pienillä harjoituksilla. Yritän vaikka alkuun mennä flirttiin mukaan vaisummin, tai viivyttää tietoisesti mukaan lähtöäsi. Kieltäydy kerran tietoisesti tekosyyn nojalla tapaamiskutsusta. Moikkaa pikaisesti satunnaiskohtaamisessa, ja etsiydy muualle.
Jos sinut laitetaan seinää vasten, tunnustat reilusti, että tunteesi ovat syvempiä kuin ystävän, ja haluat pitää vähän etäisyyttä, että saat itsesi hillittyä. :D
Olen itseasiassa yrittänyt ottaa välistä etäisyyttä, mutta se aiheuttaa aina suurta ihmetystä. En ole sitten kehdannut sanoa, että on tunteita kyseistä naista kohtaan. Eikä ne naiset minua muutenkaan ole helpolla päästäneet, vaan tulevat ihan oma-aloitteisesti seuraani vaikka yrittäisin luikkia tilanteita pakoon. Onneksi noista omista tunteista pääsee lopulta eroonkin, mutta on se silti aika raskasta touhua "seurustella" ihmisen kanssa joka tietää tilanteen, mutta käyttää sitten hyväkseen tunteitani oman itsetuntonsa kohottamiseen. Suorastaan kuvottavaa, mutta olen näköjään niin tussu mieheksi, että en vaan pääse noista naisista eroon.
Ap
Tuo tilanne suonee sinulle aika helpon ratkaisun moneenkin asiaan. Kannattaa varmasti hankkia oma elämä missä itse päätät ketä tapailet ja miten.
Vinkkinä kuitenkin ettet ajautusi sinkun kanssa pelkästään kaverimieheksi, sun täytyy tehdä selväksi että olet oikeasti kiinnostunut koko elämän mittaisesta matkasta johon kuuluu myös seksi sitten myöhemmin. Varsinkaan kun et nosta sitä seksikorttia ensimmäisillä treffeillä mitenkään, jos oikein ymmärsin että poskipusu ja halikin on aivan liikaa (pepusta sipasu olisi jo raiskaus), niin silloin nainen voi ymmärtää ettet halua edetä suhteessa vaan sulle riittää pelkkä kaveruus.
Kyllä vetovoimaa pitää olla alusta alkaen. Tietyn kaihon on jäätävä ensitreffeista alkaen ja nimenomaan siksi ettei halia pitemmälle ole asiassa menty.
Ja yhteydenpito on tosi tärkeää. Jos jäät odottelemaan mimmin seuraavaa liiketta, voit olla ihan varma ettei kiinnostus syty. Naista ei jätetä odottamaan silloin kun oikeasti kiinnostaa.
Eli samassa tilanteessa nainen jättäisi miehen odottamaan, vaikka kiinnostus syttyisi?
Miehen velvollisuus on hoitaa aloite?
Ja tuo vetovoimajuttu. Oikeasti kiinnostuksen syttyminen on paljon kiinni omasta mielentilasta juuri sillä hetkellä. Toki jos on riittävän suosittu, on varaa päättää että jos ei kiinnostusta heti, se on ei. Mutta vähemmän suositut aika usein ihastuvat lähipiirin ihmisiin jotka eivät sytyttäneet heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mietin ketkä miehet ovat olleet mielestäni seksikkäitä, he ovat osoittaneet että minä olen heidän mielestäni seksikäs, ja tehneet sen arvostavalla tavalla.
Siis osoittaneet, että pitävät minusta JA että olen myös seksikäs.
Jos on syrjäänvetäytyvä, epävarma, eikä uskalla näyttää tunteitaan, on varmasti vaikea iskeä naisia.
Siihen kun ei riitä se, että kertoo naiselle tällä olevan hyvä perse tai hyvät tissit.
Nyt AP rohkeasti vaan naisille viestiä, kenestä sä olet kiinnostunut. Naiset on tänä päivänä varovaisempia miesten kanssa ja saattaa juosta karkuun, vaikka vähän kiinnostaisikin. Rehellisyyttä kaivattaisiin enemmän tänä päivänä. Kerro tunteistasi suoraan ja rehellisesti. Ehkä väärinymmärryksiä on puolin ja toisin. Kannattaa tehdä selväksi oma kiinnostus myös, sekä kertoa naiselle mitä hänessä arvostat. Naiset kaipaavat tuollaista huomiointia, enemmän kun sitä että viedään reissuihin tai ostellaan kaikkea tyyristä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa ikävää kuulla, että sä et saa vastakaikua. Vaikutat todella sympaattiselta. Mielenkiinnosta AP haluaisin tietää, että minkä ikäinen olet? Musta tuntuu, että mäkin olen aina kaikille se ystävä ja kaveri, olkapää johon itkeä. Jää aina jutut kaveritasolle.
Olen 27. Juu, joku ihme juttu siinä on, että ei oikein tunnu kelpaavan muuksi kuin lohduttajaksi ja joksikin "väliaikaviihteeksi".
Ap
Vierailija kirjoitti:
AP, minä sinuna sanoisin tälle ihastukseni kohteelle, kuinka asia on. Ei siinä voi mitenkään pahemmin hävitä. Joko hän toteaa, ettei meidän homma toimisi tai sitten vastaa, että hänelläkin on samoja ajatuksia... Mistäs sinä tiedät, kuinka tosissaan hän seurustelee nykyisensä kanssa?
Jos kyseessä on ystävyys, niin sitten voi vaan todeta, että selvä, jatkamme ystävinä ja no hard feelings. Ja jatkat tästä kohti uusia seikkailuja :)
Kerranhan täällä eletään ja jos ei yritä, niin ei edes tiedä, kuinka olisi onnistanut.
En halua olla se joka sotkee muiden suhteet. Jos nainen itse minut niin kovin haluaa, että haluaa tuhota oman suhteensa, niin jätän kyllä siinä vaiheessa ne ohjat naiselle itselleen. Tulkoot itse kertomaan omat tunteensa, koska minä en todellakaan halua olla se joka menee sotkemaan muiden ihmisten elämää omilla epämääräisillä haluillani. Ja jos ei ole tosissaan nykyisensä kanssa, niin miksi sitten on sen kanssa? Säälistä vai yksinäisyydenpelon vuoksi? Miten tosissaan sitten lopulta olisi minunkaan kanssani?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Aloita pienillä harjoituksilla. Yritän vaikka alkuun mennä flirttiin mukaan vaisummin, tai viivyttää tietoisesti mukaan lähtöäsi. Kieltäydy kerran tietoisesti tekosyyn nojalla tapaamiskutsusta. Moikkaa pikaisesti satunnaiskohtaamisessa, ja etsiydy muualle.
Jos sinut laitetaan seinää vasten, tunnustat reilusti, että tunteesi ovat syvempiä kuin ystävän, ja haluat pitää vähän etäisyyttä, että saat itsesi hillittyä. :D
Olen itseasiassa yrittänyt ottaa välistä etäisyyttä, mutta se aiheuttaa aina suurta ihmetystä. En ole sitten kehdannut sanoa, että on tunteita kyseistä naista kohtaan. Eikä ne naiset minua muutenkaan ole helpolla päästäneet, vaan tulevat ihan oma-aloitteisesti seuraani vaikka yrittäisin luikkia tilanteita pakoon. Onneksi noista omista tunteista pääsee lopulta eroonkin, mutta on se silti aika raskasta touhua "seurustella" ihmisen kanssa joka tietää tilanteen, mutta käyttää sitten hyväkseen tunteitani oman itsetuntonsa kohottamiseen. Suorastaan kuvottavaa, mutta olen näköjään niin tussu mieheksi, että en vaan pääse noista naisista eroon.
Ap
Tuo tilanne suonee sinulle aika helpon ratkaisun moneenkin asiaan. Kannattaa varmasti hankkia oma elämä missä itse päätät ketä tapailet ja miten.
Vinkkinä kuitenkin ettet ajautusi sinkun kanssa pelkästään kaverimieheksi, sun täytyy tehdä selväksi että olet oikeasti kiinnostunut koko elämän mittaisesta matkasta johon kuuluu myös seksi sitten myöhemmin. Varsinkaan kun et nosta sitä seksikorttia ensimmäisillä treffeillä mitenkään, jos oikein ymmärsin että poskipusu ja halikin on aivan liikaa (pepusta sipasu olisi jo raiskaus), niin silloin nainen voi ymmärtää ettet halua edetä suhteessa vaan sulle riittää pelkkä kaveruus.
Kyllä vetovoimaa pitää olla alusta alkaen. Tietyn kaihon on jäätävä ensitreffeista alkaen ja nimenomaan siksi ettei halia pitemmälle ole asiassa menty.
Ja yhteydenpito on tosi tärkeää. Jos jäät odottelemaan mimmin seuraavaa liiketta, voit olla ihan varma ettei kiinnostus syty. Naista ei jätetä odottamaan silloin kun oikeasti kiinnostaa.
"Varsinkaan kun et nosta sitä seksikorttia ensimmäisillä treffeillä mitenkään, jos oikein ymmärsin että poskipusu ja halikin on aivan liikaa (pepusta sipasu olisi jo raiskaus), niin silloin nainen voi ymmärtää ettet halua edetä suhteessa vaan sulle riittää pelkkä kaveruus."
En ole koskaan edes treffeille päässyt, joten vaikea sanoa miten homma etenisi. Myönnän kyllä, että en oikein pidä niin "hyökkäävästä" tyylistä, että heti pitäisi olla suutelemassa. Ehkäpä tästä syystä sitten en ole koskaan suudellutkaan.
Ap
Käsitinkö oikein, että nainen jota kohtaan sulla on tunteita on varattu? Ja onko kyseinen henkilö jollain tapaa osoittanut, että olisi kiinnostunut?
Ottaisin asian kyllä puheeksi. Paras kun selvitätte jutun välillänne, molemmat pääsevät.. etenkin sä, jatkamaan eteenpäin
Väliaikaviihteeksi? Millaista keskusteleminen välillänne on ollut? Sovitteko näkemisiä, vietättekö samoissa piireissä iltaa tai muuta vastaavaa?
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Yäk, mitä toimintaa varatuilta naisilta. Tuomitsen!
Jospa et enää suostuisi ottamaan lisää kavereita? Kourijatkin tiputtaisin kelkasta, tunne arvosi. Onko sinulla mieskavereita? Vietä sosiaalista aikaa heidän kanssaan, ja lähesty naisia vain ja ainoastaan seurustelumielessä.
Minusta aikuisena nainen ja mies eivät voi ja saa olla läheisiä ystäviä, vaan kaveruus tapahtuu pariskuntina. Mutta olenkin aivan eri linjalla nykymaailman kanssa, ja paheksun kaikkea aina kun viitsin. :D
Ei se multa ole pois jos jollain olisi vaikka kymmenen kierroksessa yhtä aikaa. Se ei vaan ole mun juttu enkä siihen lähtisi. Miksi koet paheksumisena sen, jos toinen kertoo näkemyksensä?
Ja tottakai mies ja nainen voivat olla kavereita. Minusta siinä ei vaan ole siinä tilanteessa järkeä, jos molemmat eivät ajattele asiasta samalla tavalla. En haluaisi olla "pelkkä kaveri" miehen kanssa, jota kohtaan tuntisin enemmän.
Hmm. Mitenkähän tuo, että et halua "pelkkä kaveri" miehen kanssa, jota kohtaan tuntisin enemmän.nyt pitäsi ymmärtää? - Oletko iloinen jos saat olla ystää? - Vai pidätkö tai huolitko ystväsesi kavereina ja ystäväksesi vain ja ainaostaan miehiä, joiden kohdalla ei ole minkäänlaista pelkoa siitä, että saattaisit kokea ihatumista tai yleisemmin ihailua ja arvostusta heitä kohtaan?
Itselläni on useampi vastakkaista sukupuolta oleva hyvin läheinen kaveri ja pari ystävää (miltei kaikki myös heteroita, kuten minäkin) joita kohtaan minulla on ja on ollut jo vuosia suuri arvostus ja kunnioitus. Erääseen voin suoraan sanoa, että olen joskus ollut ihastunutkin, mutta en ala hänen parisuhteensa lujuutta ja kestävyyttä haastaamaan, vaan kunnioitan hänen valintaansa ja päätöstään elää ja olla nykyisen kumppaninsa kanssa. (Kumppaninsa on ihan ok ja tulen hänenkin kanssaan juttuun).
Yhtä kaikki ei se, että koen ja mielelläni ja avoimesti voin myötää joitain läheisiä vastakkaista suupuolta olevia läheisiäni monin tavoin arvostaaa ja kunnioittaa ts. tunnen heitä kohtaan tavallista enemmän tarkoita sitä, että olisin myös halukas asettumaan parisuhteeseen hesitä, jonkun kanssa, jos joskus tilaisuus sellaiseen tulisi. Itseasissa, joitain kertoja olen huokaissut helpotuksesta, ettei niin ole käynyt.
Mukavaa :)