Lue keskustelun säännöt.
Perkele, olen kaverimies
29.03.2019 |
En tiedä mikä lie, mutta onnistun jollain ihmeellä aina päätymään naisten kavereiksi, mutta mihinkään muuhun en sitten kelpaa. Alkuun oli tietty ihan kivaa, että sai edes naisista kavereita, mutta voi jummijammi, että alkaa käydä hermon päälle kun ihan kaikki jutut päätyy sinne ystävyyteen. Alkaa usko loppua siihen, että joskus voisi jotain naista kiinnostaa seksuaalisessakin mielessä.
Kommentit (211)
Nuttura kireällä kirjoitti:
Lisään vielä, että "seurustelusuhteen hakeminen" ei välttämättä tarkoita heti seksisuhteeseen pyrkimistä, mutta toki jotain läheisempää (työ)kaverilinjasta poikkeavaa olisi hyvä olla mukana alusta asti, hyvänyönsuukko tai jotain.
Tää täti ei myöskään alkuunkaan ymmärrä, miksi kavereiden kanssa flirttailisi. Kaikkea sitä, hyvänen aika sentään.
"Tää täti ei myöskään alkuunkaan ymmärrä, miksi kavereiden kanssa flirttailisi. Kaikkea sitä, hyvänen aika sentään."
En ymmärrä minäkään miksi näin tehdään, mutta olen kuitenkin ollut mukana flirtissä. Se on jotenkin niin tarttuvaa puuhaa, että kun toinen aloittaa niin huomaa pian olevansa mukana siinä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Lisään vielä, että "seurustelusuhteen hakeminen" ei välttämättä tarkoita heti seksisuhteeseen pyrkimistä, mutta toki jotain läheisempää (työ)kaverilinjasta poikkeavaa olisi hyvä olla mukana alusta asti, hyvänyönsuukko tai jotain.
Tää täti ei myöskään alkuunkaan ymmärrä, miksi kavereiden kanssa flirttailisi. Kaikkea sitä, hyvänen aika sentään.
"Tää täti ei myöskään alkuunkaan ymmärrä, miksi kavereiden kanssa flirttailisi. Kaikkea sitä, hyvänen aika sentään."
En ymmärrä minäkään miksi näin tehdään, mutta olen kuitenkin ollut mukana flirtissä. Se on jotenkin niin tarttuvaa puuhaa, että kun toinen aloittaa niin huomaa pian olevansa mukana siinä.
Ap
Ymmärrän kyllä, varsinkin jos vastapuoli kiinnostaa sinua enemmän kuin kaverimielessä. Eli vedähän tarkemmin rajoja, kunnioita itseäsi. Jos nainen on ilmoittanut, että hän haluaa sinut vain kaverina, silloin häntä kohdellaan kaverina. Ei voi syödä kakkua ja säästää sitä. Jos teet rajat selvemmiksi, saattaisit alkaakin kiinnostaa toisella tasolla, koska et olisi enää muuten saatavissa kokonaan, muuttuisit haasteeksi.
Vaikka kyllä olisin sitä mieltä, että jätä kokonaan tähänastiset naiset kaverialueelle, tuttaviksi, ja lähde uudella asenteella, heittäytyvämmin, etsimään parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kevät on tullut! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja itse kiinnostun miehistä jotka avoimesti näyttävät olevansa täysin lääpällään ainostaan minuun.
Jos tuo kuulostaa hullulta niin koitan selventää.
En kiinnostu miehestä, jolla voisi olla vähän juttua siellä ja täällä, useampi nainen ympärillä ja heidän kanssa flirttiä. Haluan miehen, joka palvoo maata minun ja ainoastaan minun jalkojeni alla. Jos joudun kilpailemaan miehen huomiosta niin siihen kilpailuun lähde, annan olla koko homman samantien.
Voisiko olla ap että ympärilläsi on minun kaltaisiani naisia? Jos tuntuu että pidät ovia auki moneen suuntaan ja vain haistelet eri mahdolliksuuksia niin naiset eivät syty ja halua panostaa juttuunne enempää romanttisessa mielessä?Olen tässä asiassa samanlainen nainen. Eikä ole miestä, yllätys. Ei tuollaisia miehiä ole olemassakaan.
Joten parempi olla yksin 🙂Tässä mies, jolla on samanlaiset ajatukset. Haluaisin naisen, joka alkuvaiheessa keskittyy ainoastaan minuun, joka haluaisi rauhassa tutustua. Valitettavasti sellaista naista ei ole vielä tullut vastaan, aina on ollut 1-2 muuta miestä kuvioissa joten olen nostanut kädet pystyyn siinä vaiheessa.
Meidän pitäs tutustua 🙂
Oletko mistäpäin, ja minkäikäinen? :)
Ohis, mutta Ihanaa, ihan hykerryttää lukea tämmöistä romantiikkaa täältä AV:lta :)
Turhaan hykerrät noista ei tule koskaan mitään. Kun naiselta kysyy lopulta sähköpostia niin hän ei anna sitä. Täällä olevat ihmiset on yksin oman munattomuutensa vuoksi.
~25 ja etelä. Nappaako? Tänne en "virallista" s-postiani halua heittää mutta voin tehdä sivuosoitteen kun ehdin ja heittää tänne myöhemmin illalla. On joo munatonta meininkiä täällä 😉
En kirjoittanut lainaamasi, vaan olen siis tuo johon halusit tutustua :)
Etelä ja M36 :)
Laita postia alla olevaan osoitteeseen, on voimassa 1 vuorokauden :)
Vierailija kirjoitti:
Tietävätkö naiset, että sinulla on paljon naispuoleisia ystäviä? Jos tietävät, he saattavat hyvinkin pitää sinua homona, eivätkä siitä syystä kiinnostu sinusta romanttisesti.
Osa tietää ja osa ei tiedä. Tuskin homona pitävät kun kyselevät naisjutuistani.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaa tutustumisen kaveripohjalta, niin siihen se helposti jääkin. Alusta asti siis enemmän romantiikkaa peliin. Mieluummin ottaa pakit ja antaa välien hiipua pois kuin se, että esiintyy platonisena kaverina, joka hellii salaa haaveita suhteeseen. En pidä itsekään siitä, että pidempään kaverina ollut ihminen alkaa ehdotella joskus tsiljoonan vuoden jälkeen. Jos suhde kiinnostaa, niin aluksi jo ehdotat reilusti treffejä, ei mitään kaverihengailuja. Ja kerro avoimesti, että olet kiinnostunut. Loppu on vastapuolesta kiinni, eikä siihen voi vaikuttaa vaikka olisi maailman paras kaveri. Jos kaikilta tulee aina pakit, niin kannattaa vähän pohtia, onko kohderyhmä ihan oikea.
Hmm. Tuossa on minusta hieman se haaste, että tahattomasti tulee antaneeksi itsestään liian innokkaan, etten sanosi epätoivoisen kuvam...Täytyy oikein miettiä, että millaiset olisivat oikeat treffit?
.Samaa mieltä olen siitä, että pidempään kaverina ollut alkaa yks-kaks ehdottelemaan, jotain enemmän.
Olen varmaa hieman naivi, mutta jotenkin uskon, että jotta parisuhde voisi muodostua parisuhteeksi se vaatii molemmilta panostusta ja etenee siihen, jos niin on tarkoitettu. Ei vain toisen pakottamana saati painostamana.
Jos ei ole tähänkään mennessä flaksi käynyt, niin kannattaa varmaan kokeilla silläkin uhalla että antaisi kerran pari itsestään liian innokkaan kuvan. Eihän siinä mitään voi menettääkään. Paitsi ehkä mahdollisen kaveruuden hänen kanssaan.
En osaa sanoa äkkiseltään miksi, mutta en oikein pidä ajatuksesta, että joku saisi minusta kuvan "liian innokkaana" Onko tämä sitten sitä, että haluan olla hieman "kaikkien kaveri", vaikka tiedänkin, että se on mahdotonta; ei kaikkia voi miellyttää, eikä toisaalta minusta pidäkään.
Toisinaan huomaan pienessä mielessäni aattelehtivan toistakin, jonkun mielestä ehkä paradoksia; onko yksi syy siihen, miksi olen sinkku myös siinä, että viihdyn ja nautn niin hyvin elostani myös sinkkuna(kin).
Paradoksin tästä tekee se, että näin aattelehtiessani uskon olevani jopa parempi kumppani ehkä ja toivottavsti vielä joskus jollekin Erityiselle. En siis ts. tapaa ajatella, että jotenkin arvostettavampi tai kunnioitettavami elämäni saattaisi alkaa vasta parisuhteen myötä.
Sano suoraan naiselle mitä haluat ja jos ei ole samalla aaltopituudella niin kävele pois. Älä jää ottamaan mitä kaveri armopaloja. Ole mies.
Niin. Ehkä ongellmani on, että "ajattelen" liikaa sen sijaan että toimisin. - Toisaalta kun toiseen olen ollut oikein ihastunut olisin ollut valmis tekemään hänen kanssaan melkein mitä tahansa. Varovaisesti(kko) sitten olen vain ehdottanut milloin mitäkin ja monesti nainen on lähtenytkin mitä sitten ikinä olen osannut tai kyennyt ehdottamaankin. Mutta haaste on miten sitten edetä eteen päin. Kun vaikka olemme saattaneet tapailla ja nähdä n. kertaa, niin aina tilanne on lopulta päättynyt siihen, että meistä on tullut parhaimmillankin "vain" erinomaisen hyvät ja läheiset ystävät. - Ja nainen on kertonut ettei halua minusta mitään muuta tai antanut minun ymmärtää, ettei meistä tule olemaan ydessä mitään muuta; hän on saattanut kertoa -pisteet avoimuudesta- kertoa että tapailee ja näkee myls toista miesta ja lopulta kertoa, että he ovat tun miehen kanssa nyt niinkuin sanotaan pari.
Suutele tapaamisen päätteeksi. Nainen yleensä haluaa halata tapaamisen päätteeksi niin sitten suutelet. Yritä päästä naiselle kylään missä vietätte aikaa. Jos nainen ei halua sinua kotiinsa se tarkoittaa, että ei pidä sinusta tai luota sinuun ja se on silloin soronoo eli matka jatkuu. Jos nainen ei ole valmis antautumaan sinulle niin lähde pois. Älä jää vonkumaan. Ei ole sen arvoista. Ja jos nainen yrittää ottaa myöhemmin yhteyttä niin älä vastaa, koska et sieltä mitään saa jos et ekalla kerrallakaan.
Sorry mutta on tervettä itsesuojeluvaistoa ettei kutsu liki tuntemattomia kotiinsa. Ei se meinaa välttämättä mitään muuta.
Itse (olen nainen) voin kyllä kutsua tuntemattoman treffien yhteydessä kylään jos tyyppi siltä vaikuttaa, mutta yökylään olisi todella korkea kynnys.
Eihän kenellekään luottamus toiseen synny heti, vai syntyykö? Eivätkä kaikki ole sitä tyyppiä, jotka ovat saman tien valmiita "antautumaan" toiselle. Toinen voi olla aidosti kiinnostunut mutta haluaa vaikkapa edetä hitaammin.
Minä ainakin olen sellainen nainen, että minun kanssa pitää edetä rauhassa. Joku suudelma ensi treffien jälkeen olisi totaalinen turn off, koska se on liian nopeaa toimintaa minulle. En haluaisi edes pitää kädestä vielä, koska olemme vasta tutustumassa ja tapaamme ensi kerran.
En muutenkaan ole innokas pitelemään kädestä ja suutelemaan ketä tahansa kadulla vastaantulijaa. En myöskään ihmisiä, jotka ovat tuttuja.
Minun kanssani AP:n kaltainen rauhaisa eteneminen siis toimisi enemmän kuin hyvin, mutta tuntuu, että suurin osa ihmisistä etenee liian nopeasti minun tahtiini verrattuna. Ehkä siinä tulee AP:n ongelma vastaan; itse on rauhallinen ja kohtelias, vastapuoli olisi tosiaan valmis jo kielisuudelmiin heti ensi treffeillä, kun on harrastusporukasta tuttu mies.
Tsemppiä, AP! Itse kelpaan miehille kaveriksi, mutta en rauhallisen etenemiseni takia puolisoksi. Olenkin ollut yksin käytännössä koko elämäni.
N36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta.
Noita asioita on tullut mietittyä paljon, ja olen havainnut seuraavat syyt naisettomuuden taustalla:
Haluan tutustua hitaasti ja ihastun vasta kun tunnen naisen paremmin. Siinä vaiheessa olen jo liian tuttu, eikä nainen innostu vaan pitää minua kaverina tai tulkitsee ettei haluni ollut riittävän voimakasta, kun en osoittanut sitä heti.
En usko perinteiseen roolijakoon jossa miehen kuuluu tehdä aloite ja valloittaa nainen.
En halua pelata läpi soidinmenoja. Miehet yleensä esittävät tutustumisvaiheessa rohkeampaa, aloitteellisempaa, itsevarmempaa, määrätietoisempaa ja seksuaalisesti dominoivampaa. Tällä kurotaan umpeen eroa siinä millaisesta miehestä naiset unelmoivat ja millaisia miehet oikeasti ovat. Prismaperhevaiheessa tällä ei ole niin paljoa merkitystä. Ylipäätään naisille on tärkeää erilaiset vaiheet joissa tapahtuu eri asioita. Miehet eivät ajattele vaiheita samalla tavalla.
Edelliseen liittyen, en ole aloitteellinen metsästäjä enkä seksuaalisesti dominoiva (naiset jotka eivät halua "miehen vievän", ovat äärimmäisen harvinaisia).
En suostu kilpailemaan naisesta. Naiset eivät myönnä tätä, mutta oikeasti viehättyvät miehestä joka kilpailee saaliista ja puolustaa tätä. Miehen paikka sosiaalisessa hierarkiassa on myös tärkeä, naisen seurassa pitäisi skarpata porukassa jotta näyttäisi hyvältä verrattuna muihin uroksiin.
Nuorempana olin liian "needy", naiset haluavat miehen joka saisi muitakin naisia jos haluaisi.
Olen liian tasainen, naiset haluavat laajempaa tunneskaalaa.
Olen liian herrasmiesmäinen, naisen silmissä se näyttäytyy tossumaisuutena.
Olen liian valmis olemaan tukijana kun nainen on "down". Naistenmiehet ovat naisten kanssa kun he ovat iloisia ja seksuaalisia, kaverimiehet lohduttavat raflan ovella illan päätteeksi.
Tilanne on tosin nyt paljon parempi kuin parikymppisenä. Vanhempana naiset alkavat arvostamaan keskustelutaitoa ym asioita jotka ovat vahvuuksiani. Jostain syystä nuoremmat naiset ovat innostuneet (ikäeroa n. 15v), ehkä koska olen heidän silmissään luotettava perheenisätyyppi.
Tuli vain mieleeni, että ehkä spekuloit aivan liikaa yksinkertaista asiaa.
Eli jos olet kiinnostunut naisesta tosissaan, niin KYLLÄ sinä löydät itsestäsi sen vaihteen, jolla hänet valloitat ja pidät kiinni. Ei siinä ole aikaa pohdiskella eri siirtoja ja toimenpiteitä. Siis silloin, kun olet löytänyt Sen Oikean ja ihastunut kybällä. Siinä ujo hissukkakin löytää itsensä parrasvaloista tanssimasta ripaskaa, jos sitä vaaditaan :)
Nuttura kireällä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuttura kireällä kirjoitti:
Lisään vielä, että "seurustelusuhteen hakeminen" ei välttämättä tarkoita heti seksisuhteeseen pyrkimistä, mutta toki jotain läheisempää (työ)kaverilinjasta poikkeavaa olisi hyvä olla mukana alusta asti, hyvänyönsuukko tai jotain.
Tää täti ei myöskään alkuunkaan ymmärrä, miksi kavereiden kanssa flirttailisi. Kaikkea sitä, hyvänen aika sentään.
"Tää täti ei myöskään alkuunkaan ymmärrä, miksi kavereiden kanssa flirttailisi. Kaikkea sitä, hyvänen aika sentään."
En ymmärrä minäkään miksi näin tehdään, mutta olen kuitenkin ollut mukana flirtissä. Se on jotenkin niin tarttuvaa puuhaa, että kun toinen aloittaa niin huomaa pian olevansa mukana siinä.
Ap
Ymmärrän kyllä, varsinkin jos vastapuoli kiinnostaa sinua enemmän kuin kaverimielessä. Eli vedähän tarkemmin rajoja, kunnioita itseäsi. Jos nainen on ilmoittanut, että hän haluaa sinut vain kaverina, silloin häntä kohdellaan kaverina. Ei voi syödä kakkua ja säästää sitä. Jos teet rajat selvemmiksi, saattaisit alkaakin kiinnostaa toisella tasolla, koska et olisi enää muuten saatavissa kokonaan, muuttuisit haasteeksi.
Vaikka kyllä olisin sitä mieltä, että jätä kokonaan tähänastiset naiset kaverialueelle, tuttaviksi, ja lähde uudella asenteella, heittäytyvämmin, etsimään parisuhdetta.
Yritin vastata tähän aiemmin, mutta viestiä ei näköjään hyväksytty.
On huomattavasti helpompaa sanoa lopettavansa flirttailu, mutta on ihan eri asia lopettaa se kun tavallaan kuitenkin nauttii siitä vähäisestäkin huomiosta, joka mahdollisesti on seksuaalissävytteistäkin. Onhan se säälittävää kun annan käyttää itseäni hyväksi, mutta eipä minusta oikein muuhunkaan naisten kanssa tunnu olevan.
Olen kyllä miettinyt, että pitäisi vaan katkaista kylmästi yhteydet ja noihin naisiin, ja alkaa kohtelemaan heitä kuin ilmaa. Unohtaa naiset ihan kokonaan ja alkaa vaikka nypläämään pitsiä. Tiedän tosin, että siitä välien katkaisusta seuraisi ihan kauheaa draamapaskaa jossa minua hiillostetaan kaikista mahdollisista suunnista. Ja lienee hyvinkin todennäköistä, että en saa mitään konkreettista aikaan tuon välien katkaisemisen suhteen, mutta ainahan voi fantasioida.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietävätkö naiset, että sinulla on paljon naispuoleisia ystäviä? Jos tietävät, he saattavat hyvinkin pitää sinua homona, eivätkä siitä syystä kiinnostu sinusta romanttisesti.
Kummallinen oletus, että miestä pidetään homona, jos hänellä on paljon (kuinka paljon?) naisystäviä. Olenko ymmärtänyt jotain väärin, kun olen olettanut että homot olisivat enempi kiinnostuneita miehistä. Tuskin. - Tosin toit kommentillasi mieleeni, että ovatko sitten he jotka tuomitsevat ja eivätkä hyväksy kumppanillaan läheisiä vastakkaisen sukupuolen ystäviä tai muita läheisiä, ainakaan ilman hyvin perusteltua syytä ,- kuten kestävät pitkin hapain sen, että kumppanillani on vastakkaista sukupuolta olevia työyhteisöön kuuluvia jäseniä, joiden kanssa joutuu olemaan tekemisissä- kateellisia. Vai pelkäävätkö että itse tulisivat ihastuneeksi johonkin heistä.
Aloita pienillä harjoituksilla. Yritän vaikka alkuun mennä flirttiin mukaan vaisummin, tai viivyttää tietoisesti mukaan lähtöäsi. Kieltäydy kerran tietoisesti tekosyyn nojalla tapaamiskutsusta. Moikkaa pikaisesti satunnaiskohtaamisessa, ja etsiydy muualle.
Jos sinut laitetaan seinää vasten, tunnustat reilusti, että tunteesi ovat syvempiä kuin ystävän, ja haluat pitää vähän etäisyyttä, että saat itsesi hillittyä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta.
Noita asioita on tullut mietittyä paljon, ja olen havainnut seuraavat syyt naisettomuuden taustalla:
Haluan tutustua hitaasti ja ihastun vasta kun tunnen naisen paremmin. Siinä vaiheessa olen jo liian tuttu, eikä nainen innostu vaan pitää minua kaverina tai tulkitsee ettei haluni ollut riittävän voimakasta, kun en osoittanut sitä heti.
En usko perinteiseen roolijakoon jossa miehen kuuluu tehdä aloite ja valloittaa nainen.
En halua pelata läpi soidinmenoja. Miehet yleensä esittävät tutustumisvaiheessa rohkeampaa, aloitteellisempaa, itsevarmempaa, määrätietoisempaa ja seksuaalisesti dominoivampaa. Tällä kurotaan umpeen eroa siinä millaisesta miehestä naiset unelmoivat ja millaisia miehet oikeasti ovat. Prismaperhevaiheessa tällä ei ole niin paljoa merkitystä. Ylipäätään naisille on tärkeää erilaiset vaiheet joissa tapahtuu eri asioita. Miehet eivät ajattele vaiheita samalla tavalla.
Edelliseen liittyen, en ole aloitteellinen metsästäjä enkä seksuaalisesti dominoiva (naiset jotka eivät halua "miehen vievän", ovat äärimmäisen harvinaisia).
En suostu kilpailemaan naisesta. Naiset eivät myönnä tätä, mutta oikeasti viehättyvät miehestä joka kilpailee saaliista ja puolustaa tätä. Miehen paikka sosiaalisessa hierarkiassa on myös tärkeä, naisen seurassa pitäisi skarpata porukassa jotta näyttäisi hyvältä verrattuna muihin uroksiin.
Nuorempana olin liian "needy", naiset haluavat miehen joka saisi muitakin naisia jos haluaisi.
Olen liian tasainen, naiset haluavat laajempaa tunneskaalaa.
Olen liian herrasmiesmäinen, naisen silmissä se näyttäytyy tossumaisuutena.
Olen liian valmis olemaan tukijana kun nainen on "down". Naistenmiehet ovat naisten kanssa kun he ovat iloisia ja seksuaalisia, kaverimiehet lohduttavat raflan ovella illan päätteeksi.
Tilanne on tosin nyt paljon parempi kuin parikymppisenä. Vanhempana naiset alkavat arvostamaan keskustelutaitoa ym asioita jotka ovat vahvuuksiani. Jostain syystä nuoremmat naiset ovat innostuneet (ikäeroa n. 15v), ehkä koska olen heidän silmissään luotettava perheenisätyyppi.
Tuli vain mieleeni, että ehkä spekuloit aivan liikaa yksinkertaista asiaa.
Eli jos olet kiinnostunut naisesta tosissaan, niin KYLLÄ sinä löydät itsestäsi sen vaihteen, jolla hänet valloitat ja pidät kiinni. Ei siinä ole aikaa pohdiskella eri siirtoja ja toimenpiteitä. Siis silloin, kun olet löytänyt Sen Oikean ja ihastunut kybällä. Siinä ujo hissukkakin löytää itsensä parrasvaloista tanssimasta ripaskaa, jos sitä vaaditaan :)
Väliin huutelen, että tuo tapahtuu ujolle ehkä silloin, kun saa jo selkeää vastakaikua. Jos ei ihastuminen vaikuta molemminpuoleiselta, niin ujo ei todellakaan löydä mitään vaihdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta.
Noita asioita on tullut mietittyä paljon, ja olen havainnut seuraavat syyt naisettomuuden taustalla:
Haluan tutustua hitaasti ja ihastun vasta kun tunnen naisen paremmin. Siinä vaiheessa olen jo liian tuttu, eikä nainen innostu vaan pitää minua kaverina tai tulkitsee ettei haluni ollut riittävän voimakasta, kun en osoittanut sitä heti.
En usko perinteiseen roolijakoon jossa miehen kuuluu tehdä aloite ja valloittaa nainen.
En halua pelata läpi soidinmenoja. Miehet yleensä esittävät tutustumisvaiheessa rohkeampaa, aloitteellisempaa, itsevarmempaa, määrätietoisempaa ja seksuaalisesti dominoivampaa. Tällä kurotaan umpeen eroa siinä millaisesta miehestä naiset unelmoivat ja millaisia miehet oikeasti ovat. Prismaperhevaiheessa tällä ei ole niin paljoa merkitystä. Ylipäätään naisille on tärkeää erilaiset vaiheet joissa tapahtuu eri asioita. Miehet eivät ajattele vaiheita samalla tavalla.
Edelliseen liittyen, en ole aloitteellinen metsästäjä enkä seksuaalisesti dominoiva (naiset jotka eivät halua "miehen vievän", ovat äärimmäisen harvinaisia).
En suostu kilpailemaan naisesta. Naiset eivät myönnä tätä, mutta oikeasti viehättyvät miehestä joka kilpailee saaliista ja puolustaa tätä. Miehen paikka sosiaalisessa hierarkiassa on myös tärkeä, naisen seurassa pitäisi skarpata porukassa jotta näyttäisi hyvältä verrattuna muihin uroksiin.
Nuorempana olin liian "needy", naiset haluavat miehen joka saisi muitakin naisia jos haluaisi.
Olen liian tasainen, naiset haluavat laajempaa tunneskaalaa.
Olen liian herrasmiesmäinen, naisen silmissä se näyttäytyy tossumaisuutena.
Olen liian valmis olemaan tukijana kun nainen on "down". Naistenmiehet ovat naisten kanssa kun he ovat iloisia ja seksuaalisia, kaverimiehet lohduttavat raflan ovella illan päätteeksi.
Tilanne on tosin nyt paljon parempi kuin parikymppisenä. Vanhempana naiset alkavat arvostamaan keskustelutaitoa ym asioita jotka ovat vahvuuksiani. Jostain syystä nuoremmat naiset ovat innostuneet (ikäeroa n. 15v), ehkä koska olen heidän silmissään luotettava perheenisätyyppi.
Tuli vain mieleeni, että ehkä spekuloit aivan liikaa yksinkertaista asiaa.
Eli jos olet kiinnostunut naisesta tosissaan, niin KYLLÄ sinä löydät itsestäsi sen vaihteen, jolla hänet valloitat ja pidät kiinni. Ei siinä ole aikaa pohdiskella eri siirtoja ja toimenpiteitä. Siis silloin, kun olet löytänyt Sen Oikean ja ihastunut kybällä. Siinä ujo hissukkakin löytää itsensä parrasvaloista tanssimasta ripaskaa, jos sitä vaaditaan :)
Olen törmännyt tähän ennenkin.
Vastaus on ei.
Pointtisi perustuu ajatukseen siitä millainen miehen kuuluu olla. Kyllähän jokaisesta miehestä löytyy se valloittaja, koska...no, eihän sellainen voi olla mieskään joka ei halua valloittaa naista.
Mutta kun ei löydy. Ei kaikista naisistakaan löydy empaattista ja alistuvaa flirttailijaa joka kainosti lähtee miehen vietäväksi.
"Eli jos olet kiinnostunut naisesta tosissaan, niin KYLLÄ sinä löydät itsestäsi sen vaihteen, jolla hänet valloitat ja pidät kiinni."
Vaan kun naisesta kiinnostuminen edellyttää sitä ettei nainen odota miehen valloittavan ja puolustavan saalistaan. En kiinnostu tällaisista naisista. Mikä tietysti tarkoittaa sitä että törmään kiinnostavaan naiseen todella harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaa tutustumisen kaveripohjalta, niin siihen se helposti jääkin. Alusta asti siis enemmän romantiikkaa peliin. Mieluummin ottaa pakit ja antaa välien hiipua pois kuin se, että esiintyy platonisena kaverina, joka hellii salaa haaveita suhteeseen. En pidä itsekään siitä, että pidempään kaverina ollut ihminen alkaa ehdotella joskus tsiljoonan vuoden jälkeen. Jos suhde kiinnostaa, niin aluksi jo ehdotat reilusti treffejä, ei mitään kaverihengailuja. Ja kerro avoimesti, että olet kiinnostunut. Loppu on vastapuolesta kiinni, eikä siihen voi vaikuttaa vaikka olisi maailman paras kaveri. Jos kaikilta tulee aina pakit, niin kannattaa vähän pohtia, onko kohderyhmä ihan oikea.
Hmm. Tuossa on minusta hieman se haaste, että tahattomasti tulee antaneeksi itsestään liian innokkaan, etten sanosi epätoivoisen kuvam...Täytyy oikein miettiä, että millaiset olisivat oikeat treffit?
.Samaa mieltä olen siitä, että pidempään kaverina ollut alkaa yks-kaks ehdottelemaan, jotain enemmän.
Olen varmaa hieman naivi, mutta jotenkin uskon, että jotta parisuhde voisi muodostua parisuhteeksi se vaatii molemmilta panostusta ja etenee siihen, jos niin on tarkoitettu. Ei vain toisen pakottamana saati painostamana.
Jos ei ole tähänkään mennessä flaksi käynyt, niin kannattaa varmaan kokeilla silläkin uhalla että antaisi kerran pari itsestään liian innokkaan kuvan. Eihän siinä mitään voi menettääkään. Paitsi ehkä mahdollisen kaveruuden hänen kanssaan.
En osaa sanoa äkkiseltään miksi, mutta en oikein pidä ajatuksesta, että joku saisi minusta kuvan "liian innokkaana" Onko tämä sitten sitä, että haluan olla hieman "kaikkien kaveri", vaikka tiedänkin, että se on mahdotonta; ei kaikkia voi miellyttää, eikä toisaalta minusta pidäkään.
Toisinaan huomaan pienessä mielessäni aattelehtivan toistakin, jonkun mielestä ehkä paradoksia; onko yksi syy siihen, miksi olen sinkku myös siinä, että viihdyn ja nautn niin hyvin elostani myös sinkkuna(kin).
Paradoksin tästä tekee se, että näin aattelehtiessani uskon olevani jopa parempi kumppani ehkä ja toivottavsti vielä joskus jollekin Erityiselle. En siis ts. tapaa ajatella, että jotenkin arvostettavampi tai kunnioitettavami elämäni saattaisi alkaa vasta parisuhteen myötä.
Sano suoraan naiselle mitä haluat ja jos ei ole samalla aaltopituudella niin kävele pois. Älä jää ottamaan mitä kaveri armopaloja. Ole mies.
Niin. Ehkä ongellmani on, että "ajattelen" liikaa sen sijaan että toimisin. - Toisaalta kun toiseen olen ollut oikein ihastunut olisin ollut valmis tekemään hänen kanssaan melkein mitä tahansa. Varovaisesti(kko) sitten olen vain ehdottanut milloin mitäkin ja monesti nainen on lähtenytkin mitä sitten ikinä olen osannut tai kyennyt ehdottamaankin. Mutta haaste on miten sitten edetä eteen päin. Kun vaikka olemme saattaneet tapailla ja nähdä n. kertaa, niin aina tilanne on lopulta päättynyt siihen, että meistä on tullut parhaimmillankin "vain" erinomaisen hyvät ja läheiset ystävät. - Ja nainen on kertonut ettei halua minusta mitään muuta tai antanut minun ymmärtää, ettei meistä tule olemaan ydessä mitään muuta; hän on saattanut kertoa -pisteet avoimuudesta- kertoa että tapailee ja näkee myls toista miesta ja lopulta kertoa, että he ovat tun miehen kanssa nyt niinkuin sanotaan pari.
Suutele tapaamisen päätteeksi. Nainen yleensä haluaa halata tapaamisen päätteeksi niin sitten suutelet. Yritä päästä naiselle kylään missä vietätte aikaa. Jos nainen ei halua sinua kotiinsa se tarkoittaa, että ei pidä sinusta tai luota sinuun ja se on silloin soronoo eli matka jatkuu. Jos nainen ei ole valmis antautumaan sinulle niin lähde pois. Älä jää vonkumaan. Ei ole sen arvoista. Ja jos nainen yrittää ottaa myöhemmin yhteyttä niin älä vastaa, koska et sieltä mitään saa jos et ekalla kerrallakaan.
Sorry mutta on tervettä itsesuojeluvaistoa ettei kutsu liki tuntemattomia kotiinsa. Ei se meinaa välttämättä mitään muuta.
Itse (olen nainen) voin kyllä kutsua tuntemattoman treffien yhteydessä kylään jos tyyppi siltä vaikuttaa, mutta yökylään olisi todella korkea kynnys.
Eihän kenellekään luottamus toiseen synny heti, vai syntyykö? Eivätkä kaikki ole sitä tyyppiä, jotka ovat saman tien valmiita "antautumaan" toiselle. Toinen voi olla aidosti kiinnostunut mutta haluaa vaikkapa edetä hitaammin.Minä ainakin olen sellainen nainen, että minun kanssa pitää edetä rauhassa. Joku suudelma ensi treffien jälkeen olisi totaalinen turn off, koska se on liian nopeaa toimintaa minulle. En haluaisi edes pitää kädestä vielä, koska olemme vasta tutustumassa ja tapaamme ensi kerran.
En muutenkaan ole innokas pitelemään kädestä ja suutelemaan ketä tahansa kadulla vastaantulijaa. En myöskään ihmisiä, jotka ovat tuttuja.
Minun kanssani AP:n kaltainen rauhaisa eteneminen siis toimisi enemmän kuin hyvin, mutta tuntuu, että suurin osa ihmisistä etenee liian nopeasti minun tahtiini verrattuna. Ehkä siinä tulee AP:n ongelma vastaan; itse on rauhallinen ja kohtelias, vastapuoli olisi tosiaan valmis jo kielisuudelmiin heti ensi treffeillä, kun on harrastusporukasta tuttu mies.
Tsemppiä, AP! Itse kelpaan miehille kaveriksi, mutta en rauhallisen etenemiseni takia puolisoksi. Olenkin ollut yksin käytännössä koko elämäni.
N36
Missä kaltaisiisi helmiin voisi törmätä?
M41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta.
Noita asioita on tullut mietittyä paljon, ja olen havainnut seuraavat syyt naisettomuuden taustalla:
Haluan tutustua hitaasti ja ihastun vasta kun tunnen naisen paremmin. Siinä vaiheessa olen jo liian tuttu, eikä nainen innostu vaan pitää minua kaverina tai tulkitsee ettei haluni ollut riittävän voimakasta, kun en osoittanut sitä heti.
En usko perinteiseen roolijakoon jossa miehen kuuluu tehdä aloite ja valloittaa nainen.
En halua pelata läpi soidinmenoja. Miehet yleensä esittävät tutustumisvaiheessa rohkeampaa, aloitteellisempaa, itsevarmempaa, määrätietoisempaa ja seksuaalisesti dominoivampaa. Tällä kurotaan umpeen eroa siinä millaisesta miehestä naiset unelmoivat ja millaisia miehet oikeasti ovat. Prismaperhevaiheessa tällä ei ole niin paljoa merkitystä. Ylipäätään naisille on tärkeää erilaiset vaiheet joissa tapahtuu eri asioita. Miehet eivät ajattele vaiheita samalla tavalla.
Edelliseen liittyen, en ole aloitteellinen metsästäjä enkä seksuaalisesti dominoiva (naiset jotka eivät halua "miehen vievän", ovat äärimmäisen harvinaisia).
En suostu kilpailemaan naisesta. Naiset eivät myönnä tätä, mutta oikeasti viehättyvät miehestä joka kilpailee saaliista ja puolustaa tätä. Miehen paikka sosiaalisessa hierarkiassa on myös tärkeä, naisen seurassa pitäisi skarpata porukassa jotta näyttäisi hyvältä verrattuna muihin uroksiin.
Nuorempana olin liian "needy", naiset haluavat miehen joka saisi muitakin naisia jos haluaisi.
Olen liian tasainen, naiset haluavat laajempaa tunneskaalaa.
Olen liian herrasmiesmäinen, naisen silmissä se näyttäytyy tossumaisuutena.
Olen liian valmis olemaan tukijana kun nainen on "down". Naistenmiehet ovat naisten kanssa kun he ovat iloisia ja seksuaalisia, kaverimiehet lohduttavat raflan ovella illan päätteeksi.
Tilanne on tosin nyt paljon parempi kuin parikymppisenä. Vanhempana naiset alkavat arvostamaan keskustelutaitoa ym asioita jotka ovat vahvuuksiani. Jostain syystä nuoremmat naiset ovat innostuneet (ikäeroa n. 15v), ehkä koska olen heidän silmissään luotettava perheenisätyyppi.
Tuli vain mieleeni, että ehkä spekuloit aivan liikaa yksinkertaista asiaa.
Eli jos olet kiinnostunut naisesta tosissaan, niin KYLLÄ sinä löydät itsestäsi sen vaihteen, jolla hänet valloitat ja pidät kiinni. Ei siinä ole aikaa pohdiskella eri siirtoja ja toimenpiteitä. Siis silloin, kun olet löytänyt Sen Oikean ja ihastunut kybällä. Siinä ujo hissukkakin löytää itsensä parrasvaloista tanssimasta ripaskaa, jos sitä vaaditaan :)
Olen törmännyt tähän ennenkin.
Vastaus on ei.
Pointtisi perustuu ajatukseen siitä millainen miehen kuuluu olla. Kyllähän jokaisesta miehestä löytyy se valloittaja, koska...no, eihän sellainen voi olla mieskään joka ei halua valloittaa naista.
Mutta kun ei löydy. Ei kaikista naisistakaan löydy empaattista ja alistuvaa flirttailijaa joka kainosti lähtee miehen vietäväksi.
"Eli jos olet kiinnostunut naisesta tosissaan, niin KYLLÄ sinä löydät itsestäsi sen vaihteen, jolla hänet valloitat ja pidät kiinni."
Vaan kun naisesta kiinnostuminen edellyttää sitä ettei nainen odota miehen valloittavan ja puolustavan saalistaan. En kiinnostu tällaisista naisista. Mikä tietysti tarkoittaa sitä että törmään kiinnostavaan naiseen todella harvoin.
Jo on ihme, ettet ole törmännyt sellaiseen naistyyppiin, joka tulee sun luoksesi, ilmoittaa pitävänsä sinusta ja vie sut mennessään kämpilleen vaikka väkisin. Mun mies sanoi, että näitäkin on olemassa, osa pelottaviakin. Tulevat vain baarissa luo, ilmoittavat haluavansa tanssia ja vähän enemmänkin. Sellaisia Annika Saarikkoja. Eräskin oli todennut, että pitää mennä hakemaan, kun ei miehet hae.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaa tutustumisen kaveripohjalta, niin siihen se helposti jääkin. Alusta asti siis enemmän romantiikkaa peliin. Mieluummin ottaa pakit ja antaa välien hiipua pois kuin se, että esiintyy platonisena kaverina, joka hellii salaa haaveita suhteeseen. En pidä itsekään siitä, että pidempään kaverina ollut ihminen alkaa ehdotella joskus tsiljoonan vuoden jälkeen. Jos suhde kiinnostaa, niin aluksi jo ehdotat reilusti treffejä, ei mitään kaverihengailuja. Ja kerro avoimesti, että olet kiinnostunut. Loppu on vastapuolesta kiinni, eikä siihen voi vaikuttaa vaikka olisi maailman paras kaveri. Jos kaikilta tulee aina pakit, niin kannattaa vähän pohtia, onko kohderyhmä ihan oikea.
Hmm. Tuossa on minusta hieman se haaste, että tahattomasti tulee antaneeksi itsestään liian innokkaan, etten sanosi epätoivoisen kuvam...Täytyy oikein miettiä, että millaiset olisivat oikeat treffit?
.Samaa mieltä olen siitä, että pidempään kaverina ollut alkaa yks-kaks ehdottelemaan, jotain enemmän.
Olen varmaa hieman naivi, mutta jotenkin uskon, että jotta parisuhde voisi muodostua parisuhteeksi se vaatii molemmilta panostusta ja etenee siihen, jos niin on tarkoitettu. Ei vain toisen pakottamana saati painostamana.
Jos ei ole tähänkään mennessä flaksi käynyt, niin kannattaa varmaan kokeilla silläkin uhalla että antaisi kerran pari itsestään liian innokkaan kuvan. Eihän siinä mitään voi menettääkään. Paitsi ehkä mahdollisen kaveruuden hänen kanssaan.
En osaa sanoa äkkiseltään miksi, mutta en oikein pidä ajatuksesta, että joku saisi minusta kuvan "liian innokkaana" Onko tämä sitten sitä, että haluan olla hieman "kaikkien kaveri", vaikka tiedänkin, että se on mahdotonta; ei kaikkia voi miellyttää, eikä toisaalta minusta pidäkään.
Toisinaan huomaan pienessä mielessäni aattelehtivan toistakin, jonkun mielestä ehkä paradoksia; onko yksi syy siihen, miksi olen sinkku myös siinä, että viihdyn ja nautn niin hyvin elostani myös sinkkuna(kin).
Paradoksin tästä tekee se, että näin aattelehtiessani uskon olevani jopa parempi kumppani ehkä ja toivottavsti vielä joskus jollekin Erityiselle. En siis ts. tapaa ajatella, että jotenkin arvostettavampi tai kunnioitettavami elämäni saattaisi alkaa vasta parisuhteen myötä.
Sano suoraan naiselle mitä haluat ja jos ei ole samalla aaltopituudella niin kävele pois. Älä jää ottamaan mitä kaveri armopaloja. Ole mies.
Niin. Ehkä ongellmani on, että "ajattelen" liikaa sen sijaan että toimisin. - Toisaalta kun toiseen olen ollut oikein ihastunut olisin ollut valmis tekemään hänen kanssaan melkein mitä tahansa. Varovaisesti(kko) sitten olen vain ehdottanut milloin mitäkin ja monesti nainen on lähtenytkin mitä sitten ikinä olen osannut tai kyennyt ehdottamaankin. Mutta haaste on miten sitten edetä eteen päin. Kun vaikka olemme saattaneet tapailla ja nähdä n. kertaa, niin aina tilanne on lopulta päättynyt siihen, että meistä on tullut parhaimmillankin "vain" erinomaisen hyvät ja läheiset ystävät. - Ja nainen on kertonut ettei halua minusta mitään muuta tai antanut minun ymmärtää, ettei meistä tule olemaan ydessä mitään muuta; hän on saattanut kertoa -pisteet avoimuudesta- kertoa että tapailee ja näkee myls toista miesta ja lopulta kertoa, että he ovat tun miehen kanssa nyt niinkuin sanotaan pari.
Suutele tapaamisen päätteeksi. Nainen yleensä haluaa halata tapaamisen päätteeksi niin sitten suutelet. Yritä päästä naiselle kylään missä vietätte aikaa. Jos nainen ei halua sinua kotiinsa se tarkoittaa, että ei pidä sinusta tai luota sinuun ja se on silloin soronoo eli matka jatkuu. Jos nainen ei ole valmis antautumaan sinulle niin lähde pois. Älä jää vonkumaan. Ei ole sen arvoista. Ja jos nainen yrittää ottaa myöhemmin yhteyttä niin älä vastaa, koska et sieltä mitään saa jos et ekalla kerrallakaan.
Sorry mutta on tervettä itsesuojeluvaistoa ettei kutsu liki tuntemattomia kotiinsa. Ei se meinaa välttämättä mitään muuta.
Itse (olen nainen) voin kyllä kutsua tuntemattoman treffien yhteydessä kylään jos tyyppi siltä vaikuttaa, mutta yökylään olisi todella korkea kynnys.
Eihän kenellekään luottamus toiseen synny heti, vai syntyykö? Eivätkä kaikki ole sitä tyyppiä, jotka ovat saman tien valmiita "antautumaan" toiselle. Toinen voi olla aidosti kiinnostunut mutta haluaa vaikkapa edetä hitaammin.Minä ainakin olen sellainen nainen, että minun kanssa pitää edetä rauhassa. Joku suudelma ensi treffien jälkeen olisi totaalinen turn off, koska se on liian nopeaa toimintaa minulle. En haluaisi edes pitää kädestä vielä, koska olemme vasta tutustumassa ja tapaamme ensi kerran.
En muutenkaan ole innokas pitelemään kädestä ja suutelemaan ketä tahansa kadulla vastaantulijaa. En myöskään ihmisiä, jotka ovat tuttuja.
Minun kanssani AP:n kaltainen rauhaisa eteneminen siis toimisi enemmän kuin hyvin, mutta tuntuu, että suurin osa ihmisistä etenee liian nopeasti minun tahtiini verrattuna. Ehkä siinä tulee AP:n ongelma vastaan; itse on rauhallinen ja kohtelias, vastapuoli olisi tosiaan valmis jo kielisuudelmiin heti ensi treffeillä, kun on harrastusporukasta tuttu mies.
Tsemppiä, AP! Itse kelpaan miehille kaveriksi, mutta en rauhallisen etenemiseni takia puolisoksi. Olenkin ollut yksin käytännössä koko elämäni.
N36
Missä kaltaisiisi helmiin voisi törmätä?
M41
Ei me mitään helmiä olla, eiköhän se ole täällä ketjussa aika hyvin tullut selväksi :D Mut hei ihanaa jos joku mies oikeasti ajattelee noin! t. just samantyyppinen nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta.
Noita asioita on tullut mietittyä paljon, ja olen havainnut seuraavat syyt naisettomuuden taustalla:
Haluan tutustua hitaasti ja ihastun vasta kun tunnen naisen paremmin. Siinä vaiheessa olen jo liian tuttu, eikä nainen innostu vaan pitää minua kaverina tai tulkitsee ettei haluni ollut riittävän voimakasta, kun en osoittanut sitä heti.
En usko perinteiseen roolijakoon jossa miehen kuuluu tehdä aloite ja valloittaa nainen.
En halua pelata läpi soidinmenoja. Miehet yleensä esittävät tutustumisvaiheessa rohkeampaa, aloitteellisempaa, itsevarmempaa, määrätietoisempaa ja seksuaalisesti dominoivampaa. Tällä kurotaan umpeen eroa siinä millaisesta miehestä naiset unelmoivat ja millaisia miehet oikeasti ovat. Prismaperhevaiheessa tällä ei ole niin paljoa merkitystä. Ylipäätään naisille on tärkeää erilaiset vaiheet joissa tapahtuu eri asioita. Miehet eivät ajattele vaiheita samalla tavalla.
Edelliseen liittyen, en ole aloitteellinen metsästäjä enkä seksuaalisesti dominoiva (naiset jotka eivät halua "miehen vievän", ovat äärimmäisen harvinaisia).
En suostu kilpailemaan naisesta. Naiset eivät myönnä tätä, mutta oikeasti viehättyvät miehestä joka kilpailee saaliista ja puolustaa tätä. Miehen paikka sosiaalisessa hierarkiassa on myös tärkeä, naisen seurassa pitäisi skarpata porukassa jotta näyttäisi hyvältä verrattuna muihin uroksiin.
Nuorempana olin liian "needy", naiset haluavat miehen joka saisi muitakin naisia jos haluaisi.
Olen liian tasainen, naiset haluavat laajempaa tunneskaalaa.
Olen liian herrasmiesmäinen, naisen silmissä se näyttäytyy tossumaisuutena.
Olen liian valmis olemaan tukijana kun nainen on "down". Naistenmiehet ovat naisten kanssa kun he ovat iloisia ja seksuaalisia, kaverimiehet lohduttavat raflan ovella illan päätteeksi.
Tilanne on tosin nyt paljon parempi kuin parikymppisenä. Vanhempana naiset alkavat arvostamaan keskustelutaitoa ym asioita jotka ovat vahvuuksiani. Jostain syystä nuoremmat naiset ovat innostuneet (ikäeroa n. 15v), ehkä koska olen heidän silmissään luotettava perheenisätyyppi.
Tuli vain mieleeni, että ehkä spekuloit aivan liikaa yksinkertaista asiaa.
Eli jos olet kiinnostunut naisesta tosissaan, niin KYLLÄ sinä löydät itsestäsi sen vaihteen, jolla hänet valloitat ja pidät kiinni. Ei siinä ole aikaa pohdiskella eri siirtoja ja toimenpiteitä. Siis silloin, kun olet löytänyt Sen Oikean ja ihastunut kybällä. Siinä ujo hissukkakin löytää itsensä parrasvaloista tanssimasta ripaskaa, jos sitä vaaditaan :)
Olen törmännyt tähän ennenkin.
Vastaus on ei.
Pointtisi perustuu ajatukseen siitä millainen miehen kuuluu olla. Kyllähän jokaisesta miehestä löytyy se valloittaja, koska...no, eihän sellainen voi olla mieskään joka ei halua valloittaa naista.
Mutta kun ei löydy. Ei kaikista naisistakaan löydy empaattista ja alistuvaa flirttailijaa joka kainosti lähtee miehen vietäväksi.
"Eli jos olet kiinnostunut naisesta tosissaan, niin KYLLÄ sinä löydät itsestäsi sen vaihteen, jolla hänet valloitat ja pidät kiinni."
Vaan kun naisesta kiinnostuminen edellyttää sitä ettei nainen odota miehen valloittavan ja puolustavan saalistaan. En kiinnostu tällaisista naisista. Mikä tietysti tarkoittaa sitä että törmään kiinnostavaan naiseen todella harvoin.Jo on ihme, ettet ole törmännyt sellaiseen naistyyppiin, joka tulee sun luoksesi, ilmoittaa pitävänsä sinusta ja vie sut mennessään kämpilleen vaikka väkisin. Mun mies sanoi, että näitäkin on olemassa, osa pelottaviakin. Tulevat vain baarissa luo, ilmoittavat haluavansa tanssia ja vähän enemmänkin. Sellaisia Annika Saarikkoja. Eräskin oli todennut, että pitää mennä hakemaan, kun ei miehet hae.
Alleviivaisin tuon viimeisen lauseen. "Pitää mennä hakemaan kun ei miehet hae". Eli pitää tyytyä vietävään mieheen kun ei saa kiinnostavilta aloitteita.
Onko tuo sinusta kuinka hyvä lähtökohta parisuhteelle?
Kiinnostavalla tarkoitan naista joka haluaa ottaa aktiivisen roolin.
Näitä on vähän. Todella vähän. Yksi tällainen nainen on kuin onkin osoittanut kiinnostusta, ihan jopa siten että halusi edetä suoraan seksiin. Tylsänä moralistina näin pienimuotoisena ongelmana sen että naisen uusi miesystävä nukkui viereisessä huoneessa :D Eli kiitos mutta kiitos ei.
tää, osan naisista kanssa voi ihan olla kaveri mut se miten ne on kiinni melkein lahkeessa jossa mela. Inhottaa se töykeä kalun ruinaus heillä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen mies olet? Kuvaile itseäsi vähän; ulkonäköä sekä luonnetta.
Ulkonäöltä olen varmaan ihan suht perus suomalainen pallopää vaaleilla hiuksilla ja sinisillä silmillä. Fyysisesti ihan ok kunnossa, mutta en mikään lihaskimppu, joka viihtyy erityisemmin salilla.
Luonteeltani taas olen hauska, luotettava, empaattinen ja auttavainen. Ehkä vähän tylsä ja välillä hieman vetäytyvä, koska kaipaan ajoittain omaa rauhaakin.
Ap
Eli oot ruma ja tylsä. Game over!
No ei kai sitä kaverina ihan tylsimyksiä pidetä. Jotain vetoa ap:ssa on, kun kaveriksi käy.
Vaikea sanoa mikä sitten on ns. pielessä.
Kaverimies naiselle on yleensä terapeutti tai ajanviete kaveri silloin kun ketään muita ei ole. Älä koskaan suostu naisen ystäväksi ap. Tunne oma arvosi. Sano ei ja kävele pois.
Okei, eli naiset on jotain sieluttomia paskoja jotka ei ansaitse ystäviä. Ihan sama ku ois tennissukan kaveri. Kuuntele ap tätä jätkää ja päädyt johonki mgtow porukkaan itkemään tuopin ääreen kohtaloas.
Nuttura kireällä kirjoitti:
Aloita pienillä harjoituksilla. Yritän vaikka alkuun mennä flirttiin mukaan vaisummin, tai viivyttää tietoisesti mukaan lähtöäsi. Kieltäydy kerran tietoisesti tekosyyn nojalla tapaamiskutsusta. Moikkaa pikaisesti satunnaiskohtaamisessa, ja etsiydy muualle.
Jos sinut laitetaan seinää vasten, tunnustat reilusti, että tunteesi ovat syvempiä kuin ystävän, ja haluat pitää vähän etäisyyttä, että saat itsesi hillittyä. :D
Olen itseasiassa yrittänyt ottaa välistä etäisyyttä, mutta se aiheuttaa aina suurta ihmetystä. En ole sitten kehdannut sanoa, että on tunteita kyseistä naista kohtaan. Eikä ne naiset minua muutenkaan ole helpolla päästäneet, vaan tulevat ihan oma-aloitteisesti seuraani vaikka yrittäisin luikkia tilanteita pakoon. Onneksi noista omista tunteista pääsee lopulta eroonkin, mutta on se silti aika raskasta touhua "seurustella" ihmisen kanssa joka tietää tilanteen, mutta käyttää sitten hyväkseen tunteitani oman itsetuntonsa kohottamiseen. Suorastaan kuvottavaa, mutta olen näköjään niin tussu mieheksi, että en vaan pääse noista naisista eroon.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kevät on tullut! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja itse kiinnostun miehistä jotka avoimesti näyttävät olevansa täysin lääpällään ainostaan minuun.
Jos tuo kuulostaa hullulta niin koitan selventää.
En kiinnostu miehestä, jolla voisi olla vähän juttua siellä ja täällä, useampi nainen ympärillä ja heidän kanssa flirttiä. Haluan miehen, joka palvoo maata minun ja ainoastaan minun jalkojeni alla. Jos joudun kilpailemaan miehen huomiosta niin siihen kilpailuun lähde, annan olla koko homman samantien.
Voisiko olla ap että ympärilläsi on minun kaltaisiani naisia? Jos tuntuu että pidät ovia auki moneen suuntaan ja vain haistelet eri mahdolliksuuksia niin naiset eivät syty ja halua panostaa juttuunne enempää romanttisessa mielessä?Olen tässä asiassa samanlainen nainen. Eikä ole miestä, yllätys. Ei tuollaisia miehiä ole olemassakaan.
Joten parempi olla yksin 🙂Tässä mies, jolla on samanlaiset ajatukset. Haluaisin naisen, joka alkuvaiheessa keskittyy ainoastaan minuun, joka haluaisi rauhassa tutustua. Valitettavasti sellaista naista ei ole vielä tullut vastaan, aina on ollut 1-2 muuta miestä kuvioissa joten olen nostanut kädet pystyyn siinä vaiheessa.
Meidän pitäs tutustua 🙂
Oletko mistäpäin, ja minkäikäinen? :)
Ohis, mutta Ihanaa, ihan hykerryttää lukea tämmöistä romantiikkaa täältä AV:lta :)
Turhaan hykerrät noista ei tule koskaan mitään. Kun naiselta kysyy lopulta sähköpostia niin hän ei anna sitä. Täällä olevat ihmiset on yksin oman munattomuutensa vuoksi.
~25 ja etelä. Nappaako? Tänne en "virallista" s-postiani halua heittää mutta voin tehdä sivuosoitteen kun ehdin ja heittää tänne myöhemmin illalla. On joo munatonta meininkiä täällä 😉
En kirjoittanut lainaamasi, vaan olen siis tuo johon halusit tutustua :)
Etelä ja M36 :)
Laita postia alla olevaan osoitteeseen, on voimassa 1 vuorokauden :)
Loistavaa, laitan huomenna hyvissä ajoin viestiä 🙂 love is in the air
~25 ja etelä. Nappaako? Tänne en "virallista" s-postiani halua heittää mutta voin tehdä sivuosoitteen kun ehdin ja heittää tänne myöhemmin illalla. On joo munatonta meininkiä täällä 😉