Miksi Suomessa ei lapset ja nuoret puhuneet mitään s eksuaalisista h yväks ikäyt öistä?

Lapsena on vaikea puhua noista aiheista. Häpeä ja pelko ovat liian suuria, että pystyisi avautumaan kellekään. Näin valitettavasti ainakin itselläni. En uskaltanut musertaa äitiäni tuollaisilla asioilla, lisäksi hyväksikäyttäjät usein uhkailivat väkivallalla, jos kertoisin.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena on vaikea puhua noista aiheista. Häpeä ja pelko ovat liian suuria, että pystyisi avautumaan kellekään. Näin valitettavasti ainakin itselläni. En uskaltanut musertaa äitiäni tuollaisilla asioilla, lisäksi hyväksikäyttäjät usein uhkailivat väkivallalla, jos kertoisin.

Kiitos kun jaoit oman kokemuksesi. Oliko sinua opastettu toimimaan tilanteen varalle, etkä silti halunnut kertoa vai muodostitko käsityksesi juuri siksi, että sinua ei oltu informoitu etukäteen? Luuletko, että olisit voinut kertoa jos sinulle olisi neuvottu kuinka toimia (Esim. Vaikka perhettä uhataan ja sillä kiristetään niin pitää kertoa, että saadaan asiat selvitettyä)

Mistä tiedät etteivät yrittäneet puhua?

Kiinnostavaa nähdä onko päätekijän verkostoituminen vaikuttanut siihen että kammottava toimintansa on voinut jatkua noin kauan.

Edes aikuiset eivät läheskään aina uskalla kertoa jos heitä kohdellaan väärin. Miten sitten lapset, ja varsinkin jos väärinkohtelu on vielä seksuaalista (jota lapsi ei edes ymmärrä kuten aikuiset).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena on vaikea puhua noista aiheista. Häpeä ja pelko ovat liian suuria, että pystyisi avautumaan kellekään. Näin valitettavasti ainakin itselläni. En uskaltanut musertaa äitiäni tuollaisilla asioilla, lisäksi hyväksikäyttäjät usein uhkailivat väkivallalla, jos kertoisin.

Kiitos kun jaoit oman kokemuksesi. Oliko sinua opastettu toimimaan tilanteen varalle, etkä silti halunnut kertoa vai muodostitko käsityksesi juuri siksi, että sinua ei oltu informoitu etukäteen? Luuletko, että olisit voinut kertoa jos sinulle olisi neuvottu kuinka toimia (Esim. Vaikka perhettä uhataan ja sillä kiristetään niin pitää kertoa, että saadaan asiat selvitettyä)

Enpä oikein tiedä olisinko siltikään kertonut, vaikka olisi valistettu kertomaan noista asioista. Ja siis oli tosiaan niin, ettei mua ole silloin pienenä mitenkään erityisesti ohjeistettu, että miten pitäisi toimia.

Miten olette opastaneet omia lapsianne ja missä iässä? Onko teillä esimerkiksi hätäapuboksi käytössä? Sellainen, että siihen saa sujauttaa kirjeen, vaikka perheessä olisi riitoja tai epäluottamusta meneillään? Oletteko neuvoneet miten poliisille voi kävellä ovesta sisään hätätapauksen sattuessa? Miten olette opettaneet lapsianne  toimimaan vaikeissa ja traumaattisissa tilanteissa?

Oletteko tutustuneet luottamuksen käsitteeseen ja pidättekö luottamusta yllä tietoisesti? Uhrithan eivät ole olleet pelkästään "huonoista" perheistä vaan myös ihan "tavallisista".

Lueppa ap sellaisesta termistä kuin "grooming".

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät yrittäneet puhua?

Kiinnostavaa nähdä onko päätekijän verkostoituminen vaikuttanut siihen että kammottava toimintansa on voinut jatkua noin kauan.

En eritellyt tapauksia ja osassa tosiaan lapset ja nuoret eivät ole halunneet kertoa. Eikö koulun ja päiväkodinkin pitäisi käydä läpi ne viralliset tahot, joihin lapset voivat ottaa yhteyttä vaikka suoraan? Todella pienet lapset ovat oppineet soittamaan hätäkeskukseen kun heitä on opetettu siihen valmiiksi, joten miksi lapsia ei opeteta ottamaan samalla tavalla yhteyttä vaikka suoraan viranomaiseen? Samanlaisena asiana kuin tulipalo/vanhemman tajuttomuus  ----> 112.

Vierailija kirjoitti:

Lueppa ap sellaisesta termistä kuin "grooming".

Silloin ennaltaehkäisevät toimet kohdistetaan purkamaan groomingin vaikutuksia.

Siksi kun ne tekijät harvemmin on mitään kuola suusta valuen hiihtäviä jammuja

Vierailija kirjoitti:

Edes aikuiset eivät läheskään aina uskalla kertoa jos heitä kohdellaan väärin. Miten sitten lapset, ja varsinkin jos väärinkohtelu on vielä seksuaalista (jota lapsi ei edes ymmärrä kuten aikuiset).

Se kertoo vain siitä, että yhteiskunnassa on vakavasti otettavia muutostarpeita, kunnes kaikki uskaltavat ja osaavat toimia ko. tilanteissa. Sitä vartenhan meillä nämä järjestelmät ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät yrittäneet puhua?

Kiinnostavaa nähdä onko päätekijän verkostoituminen vaikuttanut siihen että kammottava toimintansa on voinut jatkua noin kauan.

En eritellyt tapauksia ja osassa tosiaan lapset ja nuoret eivät ole halunneet kertoa. Eikö koulun ja päiväkodinkin pitäisi käydä läpi ne viralliset tahot, joihin lapset voivat ottaa yhteyttä vaikka suoraan? Todella pienet lapset ovat oppineet soittamaan hätäkeskukseen kun heitä on opetettu siihen valmiiksi, joten miksi lapsia ei opeteta ottamaan samalla tavalla yhteyttä vaikka suoraan viranomaiseen? Samanlaisena asiana kuin tulipalo/vanhemman tajuttomuus  ----> 112.

Pitäisi varmaan mutta kun hyväksikäyttäjä voi olla lapsen ainoa luotettu aikuinen

Ihmettelen myös, että jos lasta rais k ataan 10 vuotta niin eikö siinä voi tulla esim lääkärikäyntejä tarvitsevia haavoja, tulehduksia tai muita jälkiä jotka sitten huomataan terveydenhuollossa. Tämä on niin karmiva asia, että kyllä jokaisen pitäisi vähän pitää silmällä myös niitä ”naapurinkin” lapsia. Ollaanko me aikuiset niin kiireisiä, ettei huomata lasten pahoinvointia. Kyllä tuollainen taatusti on näkynyt näissä lapsissa jotenkin. Opettajat??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edes aikuiset eivät läheskään aina uskalla kertoa jos heitä kohdellaan väärin. Miten sitten lapset, ja varsinkin jos väärinkohtelu on vielä seksuaalista (jota lapsi ei edes ymmärrä kuten aikuiset).

Se kertoo vain siitä, että yhteiskunnassa on vakavasti otettavia muutostarpeita, kunnes kaikki uskaltavat ja osaavat toimia ko. tilanteissa. Sitä vartenhan meillä nämä järjestelmät ovat.

Et ole asunut koskaan pikkupaikkakunnalla, nähden miten kunnan kultapojuilla/-tytöillä on omat sääntönsä?

Ei se ole sattumaa että nämä tapahtuvat maalla ja uskovaisten/harrastusyhteisöjen piirissä niin usein.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen myös, että jos lasta rais k ataan 10 vuotta niin eikö siinä voi tulla esim lääkärikäyntejä tarvitsevia haavoja, tulehduksia tai muita jälkiä jotka sitten huomataan terveydenhuollossa. Tämä on niin karmiva asia, että kyllä jokaisen pitäisi vähän pitää silmällä myös niitä ”naapurinkin” lapsia. Ollaanko me aikuiset niin kiireisiä, ettei huomata lasten pahoinvointia. Kyllä tuollainen taatusti on näkynyt näissä lapsissa jotenkin. Opettajat??

Jos uhrit olivat muutenkin "huono-osaisia", voi tuollaiset mennä sen piikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät yrittäneet puhua?

Kiinnostavaa nähdä onko päätekijän verkostoituminen vaikuttanut siihen että kammottava toimintansa on voinut jatkua noin kauan.

En eritellyt tapauksia ja osassa tosiaan lapset ja nuoret eivät ole halunneet kertoa. Eikö koulun ja päiväkodinkin pitäisi käydä läpi ne viralliset tahot, joihin lapset voivat ottaa yhteyttä vaikka suoraan? Todella pienet lapset ovat oppineet soittamaan hätäkeskukseen kun heitä on opetettu siihen valmiiksi, joten miksi lapsia ei opeteta ottamaan samalla tavalla yhteyttä vaikka suoraan viranomaiseen? Samanlaisena asiana kuin tulipalo/vanhemman tajuttomuus  ----> 112.

Pitäisi varmaan mutta kun hyväksikäyttäjä voi olla lapsen ainoa luotettu aikuinen

Päiväkoulusta ja koulusta viimeistään pitäisi tulla tuon katkaisevat ohjeet. Eli päiväkodin ja koulun osa on olla se, joka ohjeistaa heitä, joiden vanhemmat tai muut "luotetut" tuota tekevät. Muualta se lapsi ei apua saa, mutta meillä on koulupakko (harva on kotikoulussa), joten sietä se tieto kiirii viimeistään. Siellä lapselle tulee neuvo, että sellaisten tekojen tapahtuessa ollaan vaiti kotipuoleen, mutta otetaan yhteyttä viranomaiseen. On pakko kehittää järjestelmät lasten saataville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen myös, että jos lasta rais k ataan 10 vuotta niin eikö siinä voi tulla esim lääkärikäyntejä tarvitsevia haavoja, tulehduksia tai muita jälkiä jotka sitten huomataan terveydenhuollossa. Tämä on niin karmiva asia, että kyllä jokaisen pitäisi vähän pitää silmällä myös niitä ”naapurinkin” lapsia. Ollaanko me aikuiset niin kiireisiä, ettei huomata lasten pahoinvointia. Kyllä tuollainen taatusti on näkynyt näissä lapsissa jotenkin. Opettajat??

Jos uhrit olivat muutenkin "huono-osaisia", voi tuollaiset mennä sen piikkiin.

Mitä tarkemmin ottaen tarkoitat ”sen piikkiin”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät yrittäneet puhua?

Kiinnostavaa nähdä onko päätekijän verkostoituminen vaikuttanut siihen että kammottava toimintansa on voinut jatkua noin kauan.

En eritellyt tapauksia ja osassa tosiaan lapset ja nuoret eivät ole halunneet kertoa. Eikö koulun ja päiväkodinkin pitäisi käydä läpi ne viralliset tahot, joihin lapset voivat ottaa yhteyttä vaikka suoraan? Todella pienet lapset ovat oppineet soittamaan hätäkeskukseen kun heitä on opetettu siihen valmiiksi, joten miksi lapsia ei opeteta ottamaan samalla tavalla yhteyttä vaikka suoraan viranomaiseen? Samanlaisena asiana kuin tulipalo/vanhemman tajuttomuus  ----> 112.

Pitäisi varmaan mutta kun hyväksikäyttäjä voi olla lapsen ainoa luotettu aikuinen

Päiväkoulusta ja koulusta viimeistään pitäisi tulla tuon katkaisevat ohjeet. Eli päiväkodin ja koulun osa on olla se, joka ohjeistaa heitä, joiden vanhemmat tai muut "luotetut" tuota tekevät. Muualta se lapsi ei apua saa, mutta meillä on koulupakko (harva on kotikoulussa), joten sietä se tieto kiirii viimeistään. Siellä lapselle tulee neuvo, että sellaisten tekojen tapahtuessa ollaan vaiti kotipuoleen, mutta otetaan yhteyttä viranomaiseen. On pakko kehittää järjestelmät lasten saataville.

Entä jos ne pahantekijät ovatkin siellä päiväkodissa tai koulussa, ja kotona ei ole ketään johon luottaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edes aikuiset eivät läheskään aina uskalla kertoa jos heitä kohdellaan väärin. Miten sitten lapset, ja varsinkin jos väärinkohtelu on vielä seksuaalista (jota lapsi ei edes ymmärrä kuten aikuiset).

Se kertoo vain siitä, että yhteiskunnassa on vakavasti otettavia muutostarpeita, kunnes kaikki uskaltavat ja osaavat toimia ko. tilanteissa. Sitä vartenhan meillä nämä järjestelmät ovat.

Et ole asunut koskaan pikkupaikkakunnalla, nähden miten kunnan kultapojuilla/-tytöillä on omat sääntönsä?

Ei se ole sattumaa että nämä tapahtuvat maalla ja uskovaisten/harrastusyhteisöjen piirissä niin usein.

Silloin kehä kolmosen sisäpuolen pitää tutkiskella omia satsauksiaan ja miettiä miksi ei olla kiinnitetty huomiota näin valtavaan puutteeseen. Miksi ollaan jätetty pikkukaupungit turvallisuussuunnitelmien ulkopuolelle? Miksi suomalaisia ei kohdella tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta? Miksi uskovaisten toimia ei ole pidetty silmällä? Jokaisen kunnan tulee toki hoitaa oma tonttinsa, mutta Suomi on kuitenkin yksi maa ja asioiden pitää olla hoidettuna koko Suomessa ja rahoitus pitää järjestää joka kolkkaan pelkästään pääkaupunkiseudun kehittämisen sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät etteivät yrittäneet puhua?

Kiinnostavaa nähdä onko päätekijän verkostoituminen vaikuttanut siihen että kammottava toimintansa on voinut jatkua noin kauan.

En eritellyt tapauksia ja osassa tosiaan lapset ja nuoret eivät ole halunneet kertoa. Eikö koulun ja päiväkodinkin pitäisi käydä läpi ne viralliset tahot, joihin lapset voivat ottaa yhteyttä vaikka suoraan? Todella pienet lapset ovat oppineet soittamaan hätäkeskukseen kun heitä on opetettu siihen valmiiksi, joten miksi lapsia ei opeteta ottamaan samalla tavalla yhteyttä vaikka suoraan viranomaiseen? Samanlaisena asiana kuin tulipalo/vanhemman tajuttomuus  ----> 112.

Pitäisi varmaan mutta kun hyväksikäyttäjä voi olla lapsen ainoa luotettu aikuinen

Päiväkoulusta ja koulusta viimeistään pitäisi tulla tuon katkaisevat ohjeet. Eli päiväkodin ja koulun osa on olla se, joka ohjeistaa heitä, joiden vanhemmat tai muut "luotetut" tuota tekevät. Muualta se lapsi ei apua saa, mutta meillä on koulupakko (harva on kotikoulussa), joten sietä se tieto kiirii viimeistään. Siellä lapselle tulee neuvo, että sellaisten tekojen tapahtuessa ollaan vaiti kotipuoleen, mutta otetaan yhteyttä viranomaiseen. On pakko kehittää järjestelmät lasten saataville.

Entä jos ne pahantekijät ovatkin siellä päiväkodissa tai koulussa, ja kotona ei ole ketään johon luottaa?

Kun tiedonjakaminen kuuluu päiväkodin ja koulun opetussuunnitelmaan niin silloinhan lapsi saa sen tiedon, eikä ole väliä kuka se tekijä on. Yhden opettajan kouluja ei taida Suomessa enää olla, vaan lapset matkaavat isompiin kouluihin. Kun jokaisen opettajan tehtäviin kuuluu käydä asiat läpi tietyin väliajoin niin silloin toimintaohjeet kantautuvat lapsen korviin eittämättä jossain vaiheessa. Pikkukakkosessa oli ennen heikot jäät- ohjeistus, sitä mukaellen myös lastenohjelmiin voisi tehdä toimintaohjeet.