Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Miksi Suomessa ei lapset ja nuoret puhuneet mitään s eksuaalisista h yväks ikäyt öistä?
29.03.2019 |
Meillähän on Suomessa tukijärjestelmää tukijärjestelmän perään. Voitaisiinko nyt tutkia miksi ne eivät toimi ja erityisesti siitä, miksi tilanteiden ennaltaehkäisy ei toimi? Eikö tekijäpäähän ole mitään ennaltaehkäiseviä toimia (vieläkään)?
Ei eriteltyä tapausta, vaan yleisesti kaikista tapauksista. Tuo tapausten määrä on JÄRKYTTÄVÄ. Miksi lapsia ei ole ohjattu kertomaan tällaisista tapauksista?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös, että jos lasta rais k ataan 10 vuotta niin eikö siinä voi tulla esim lääkärikäyntejä tarvitsevia haavoja, tulehduksia tai muita jälkiä jotka sitten huomataan terveydenhuollossa. Tämä on niin karmiva asia, että kyllä jokaisen pitäisi vähän pitää silmällä myös niitä ”naapurinkin” lapsia. Ollaanko me aikuiset niin kiireisiä, ettei huomata lasten pahoinvointia. Kyllä tuollainen taatusti on näkynyt näissä lapsissa jotenkin. Opettajat??
Olihan se insesti-isänkin raiskattu tytär hakenut vuosikausia apua, myös sen insestivauvansa kanssa, eikä ollut sitä sosiaaliviranomisilta saanut. Samoilta sossuilta, jotka huostaa lapsia ihan normaaliperheistä pelkän huolen perusteella. Olen sanonut jo ajat sitten, että tämän maan lastensuojelu on läpiMÄTÄä ja se systeemi pitäisi lopettaa kokonaan ja rakentaa uusi tilalle + uudella henkilökunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös, että jos lasta rais k ataan 10 vuotta niin eikö siinä voi tulla esim lääkärikäyntejä tarvitsevia haavoja, tulehduksia tai muita jälkiä jotka sitten huomataan terveydenhuollossa. Tämä on niin karmiva asia, että kyllä jokaisen pitäisi vähän pitää silmällä myös niitä ”naapurinkin” lapsia. Ollaanko me aikuiset niin kiireisiä, ettei huomata lasten pahoinvointia. Kyllä tuollainen taatusti on näkynyt näissä lapsissa jotenkin. Opettajat??
Olihan se insesti-isänkin raiskattu tytär hakenut vuosikausia apua, myös sen insestivauvansa kanssa, eikä ollut sitä sosiaaliviranomisilta saanut. Samoilta sossuilta, jotka huostaa lapsia ihan normaaliperheistä pelkän huolen perusteella. Olen sanonut jo ajat sitten, että tämän maan lastensuojelu on läpiMÄTÄä ja se systeemi pitäisi lopettaa kokonaan ja rakentaa uusi tilalle + uudella henkilökunnalla.
Linkkaisitko ko. tapauksen uutiseen?
Vierailija kirjoitti:
Miten miehet ovat henkisesti noin häiriintyneitä, että tekevät tuollaista? Ei tommonen sairas mieli voi koskaan parantua.
Samaa mieltä. Miksi mietimme tässäkin, mitä uhri, pieni lapsi, voisi tehdä sairaalle aikuiselle miehelle? Miksi pikkulapsen pitää olla se supersankari? Kyllä se on aikuisten tehtävä hoidella nämä sairaat yksilöt pois yhteiskunnasta. Itse olisin valmis ihan mihin tahansa keinoihin näitä tapauksia luettuani. Mitään ei menetettäisi. Peloitevaikutteenkin pitäisi olla niin suuri, että pitäisivät visusti taipumuksensa salassa, eivätkä ikinä lähtisi toteuttamaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös, että jos lasta rais k ataan 10 vuotta niin eikö siinä voi tulla esim lääkärikäyntejä tarvitsevia haavoja, tulehduksia tai muita jälkiä jotka sitten huomataan terveydenhuollossa. Tämä on niin karmiva asia, että kyllä jokaisen pitäisi vähän pitää silmällä myös niitä ”naapurinkin” lapsia. Ollaanko me aikuiset niin kiireisiä, ettei huomata lasten pahoinvointia. Kyllä tuollainen taatusti on näkynyt näissä lapsissa jotenkin. Opettajat??
Olihan se insesti-isänkin raiskattu tytär hakenut vuosikausia apua, myös sen insestivauvansa kanssa, eikä ollut sitä sosiaaliviranomisilta saanut. Samoilta sossuilta, jotka huostaa lapsia ihan normaaliperheistä pelkän huolen perusteella. Olen sanonut jo ajat sitten, että tämän maan lastensuojelu on läpiMÄTÄä ja se systeemi pitäisi lopettaa kokonaan ja rakentaa uusi tilalle + uudella henkilökunnalla.
Linkkaisitko ko. tapauksen uutiseen?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001939770.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001940262.html
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016102722527374
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/teini-ikainen-tytar-tuli-useita-kertoj…
jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Onhan meillä tukijärjestelmiä, mutta miten ne saavuttaa nämä lapset ja nuoret. Tiedetäänkö näistä yleisesti, vai onko se vaan numero, jonkun lehtisen kulmassa?
Tukijärjestelmiä. Bulgariassa lastenkodin työntekijä antoi itkien haastattelun jossa kerroin työntekijöiden (tukijärjestelmä) käyttävän lapsia hyväkseen ja parittavan niitä. Ja myyvän neitsyitä hyvään hintaan.
Suomessakin vanhat esiin tulleet vaikuttavat, että hyväksikäyttö oli systemaattista lastenkodissa. Nyt esiin tulleita ei kukaan ole uskonut.
Nämä tietoni on peräisin vain dokumenteista ja lehtijutuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niin karmiva asia, että kyllä jokaisen pitäisi vähän pitää silmällä myös niitä ”naapurinkin” lapsia.
Mieti kuinka usein täälläkin karjaistaan, että "pidä huolta omista asioistasi!". Varsinkin, jos on lapseton itse, niin ei saisi pihaustakaan sanoa toisten lapsista, koska "et sinä voi mitään ymmärtää".
Mitä siinä voi tehdä?
Tuota, jos epäilee, että jotain lasta hyv äksikäytetään tai muuten satutetaan, niin ei siinä aleta miettiä, että "mutta jos ne vanhemmat suuttuu mulle". Vaan toimitaan.
Kirjoitin huonosti. En tarkoittanut ihan noin suoraa esimerkkiä, vaan yleistä ilmapiiriä, joka alkaa ihan siitä, että vanhemmat saavat raivokohtauksen, jos esim. toruu heidän taaperoaan, joka lyö toista. Kyllä siinä lopulta alkaa vain välittää omista asioistaan ja pysyttelee poissa näiden ihmisten seurasta, poissa leikkikentän hiekkalaatikolta tms.
Jos sinä haluat syyllistää minua tai muita, niin sori, en usko, että sinäkään olet toiminut jokaisessa asiassa oikein. Olet varmasti itsekin jättänyt huomiotta merkkejä, joista voisi päätellä, että jollain lapsella menee huonosti.
Toi huonostikäyttäytyvien hylkiminen ja selän kääntäminen toimii muuten yllättävän hyvin. Täälläpäin asuu yksi perkeleellinen perhe suoraan saatanasta, näin kauniisti ilmaistuna. Äidillä ja tyttärillä ollut linnatuomioita. Kun ryhtyivät pieksemään muiden lapsia silminnäkijöiden nähden, koko kylä suuttui ja alkoi välttelemään heidän seuraansa. Äitipahis yritti kääntää sen r*sismiksi ja soittelemaan muiden lasten vanhemmille, että heidän lastensa pitää antaa leikkiä muiden lasten kanssa. Mutta minkäs teet, ystävyyttä ei voi pakottaa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi näiden julkisuudessa olleiden tapahtumien tekijä on ollut seurakunnan työntekijä tai vastuuhenkilö. Tällaisissä tapauksissa voi olla myös pelkoa oman perheen puolesta, pelkoa siitä että seurakunta hyljeksii.
Olin itse 12-vuotiaana partiossa, kun partio-ohjaaja lähenteli. Kerroin tapauksesta äidille. Äiti kertoi tämän tekijän äidille, joka kuului seurakunnan ”vanhemmistoon”. Koko seurakunta kääntyi meidän perhettä vastaan ja käänsi sen niinpäin, että minä olisin lähennellyt sitä ohjaajaa (joka oli 19-vuotias nuori mies). Meni useampi kuukausi, että meidän perhe ei voinut käydä seurakunnassa. Sitten, kun tuo perhe muutti toiselle paikakunnalle, aloimme taas käydä seurakunnassa.
Näyttää että äideillä ei ole oikeita toimintatapoja. En tiedä milloin tämä on tapahtunut, mutta oikea tie on marssia poliisilaitokselle ja että et olisi käynyt partiossa enää. Nyt sait (ja olen hirveän pahoillani) kärsiä kärsimyksen perään.
Kun eihän lapselle voi käyttää sanoja pedofiili, joku tuntematon setä, puhumattakaan sanasta namusetä (vaikka et itse ollut enää pieni lapsi, vaan esiteini). En itse ainakaan ymmärtäisi mitä se käytännössä tarkoittaa, omassa lapsuudessani. Tämä hyväksikäyttöasia on ollut tapetilla jo niin kauan, että on äitejä, jotka ovat syntyneet tiedottamisen, puhumisen alussa. Siltikään ei kerrota lapselle lapsen kielellä - ja mikä tärkeintä, ei kerrota mitä voi tehdä.
Itse ottaisin nuket kehiin. Nukke häpeää, mutta saa ihmevoimia ja juoksee poliisiauton luo ja pyytää heijastinta mutta kertoo on kipeä NN löi ja mistä on kipeä.
Luovuus.
Joku kertoi hätäboxista whatever - hyvä idea.
Mutta se matka satutuksen, häpeän ja uhkailun sekä manipuloinnin (yhteinen salaisuus) kautta siihen, joka on lapsen normaali selviytymisen taito ja tahto: kuka voi kirjoittaa, kellä on sanoja kuvailla - se matka on pitkä. Ja kuka osaa kirjoittaa jos on kuusi vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kertoisitko lisää siitä, mitä tukijärjestelmiä meillä sinun mielestäsi on? Kuinka kunnissa järjestetään tuki hyväksikäyttöä kokeneelle? Kysyn tätä, koska olen ollut asian kanssa ymmälläni. Olen työskennellyt sosiaalityössä lasten parissa eräässä Suomen suurista kunnista, eikä meillä mitään auttamiskanavia ole. Ei erityisesti hyväksikäytön uhreille. Kolmas sektori järjestää jotakin, mutta se on pitkälti oman aktiivisuuden varassa. Me tarvitsisimme enemmän tahtoa päättäjiltä järjestää tukea uhreille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niin karmiva asia, että kyllä jokaisen pitäisi vähän pitää silmällä myös niitä ”naapurinkin” lapsia.
Mieti kuinka usein täälläkin karjaistaan, että "pidä huolta omista asioistasi!". Varsinkin, jos on lapseton itse, niin ei saisi pihaustakaan sanoa toisten lapsista, koska "et sinä voi mitään ymmärtää".
Mitä siinä voi tehdä?
Tuota, jos epäilee, että jotain lasta hyv äksikäytetään tai muuten satutetaan, niin ei siinä aleta miettiä, että "mutta jos ne vanhemmat suuttuu mulle". Vaan toimitaan.
Kirjoitin huonosti. En tarkoittanut ihan noin suoraa esimerkkiä, vaan yleistä ilmapiiriä, joka alkaa ihan siitä, että vanhemmat saavat raivokohtauksen, jos esim. toruu heidän taaperoaan, joka lyö toista. Kyllä siinä lopulta alkaa vain välittää omista asioistaan ja pysyttelee poissa näiden ihmisten seurasta, poissa leikkikentän hiekkalaatikolta tms.
Jos sinä haluat syyllistää minua tai muita, niin sori, en usko, että sinäkään olet toiminut jokaisessa asiassa oikein. Olet varmasti itsekin jättänyt huomiotta merkkejä, joista voisi päätellä, että jollain lapsella menee huonosti.
Häh? En lainkaan halunnut syyllistää sinua, vaan tuoda esiin, että mielestäni sillä, onko sosiaalisesti sallittua puuttua esimerkiksi naapurin lapsen huonoon käytökseen pihalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa uskaltaako puuttua mahdolliseen hyvä ksikäyttö- tai väk ivaltatapaukseen. Tai ei ainakaan pitäisi olla. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa ja kenenkään ei pitäisi antaa sosiaalisen ilmapiirin estää puuttumasta epäiltyyn hyväk sikäyttöön. Mielestäni teit väärän rinnastuksen, siinä kaikki.
Mielestäni en tehnyt väärää rinnastusta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minä esim. olen ollut koulu- ja työpaikkakiusattu. Jos minua haukutaan koko ajan, niin ei minulla ole jaksamista katsella koko ajan ympärilleni, ja miettiä meneekö jollain muulla vielä huonommin. Eivät ihmiset välttämättä huomaa hyväksikäytön uhria, jos omassakin elämässä on tarpeeksi tekemistä.
Se toista lasta lyövä taapero saattaa olla kotonaan hyväksikäytön uhri, mutta hänen käytöksensä näyttäytyy ulkopuolisesta vain kiusanteolta, jota siis hänen vanhempansa saattavat puolustella.
Siitähän tässä on paljolti kyse, että hyväksikäyttöä on vaikea huomata. Montako olet itse huomannut? Mitä teit niille tapauksille?
Olemme tästä eri mieltä ja se on ihan ok. Sinun ei tarvitse olla hyökkäävä siksi, että olet eri mieltä, en syyttänyt sinua mistään. Kaikilla on tietysti omat rajansa, mihin pystyy ja jaksaa. Mä en vaan ihan oikeasti koe, että yleinen ilmapiiri vaikuttaisi siihen, miten pystyisin raportoimaan vakavia lapsen kaltoinkohteluja. Olen itsekin koulukiusattu ja itsetunto on mitä on mutta tässä asiassa koen silti näin. Peace.
Mielestäni en ollut hyökkäävä. Halusin vain tuoda esille, miksi ei ole helppoa "pitää huolta naapurin lapsista". Juuri siksi, että ilmapiiri on sellainen, ettei toisten asioihin saa puuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Naapurissa on ollut oudon hiljaista
On verhot olleet kiinni jo viikon
Isä kielsi käymästä siellä
Sanoi: Tehneet mitä tehneet
Se niiden asia on
Oma asia on"
Sir Elwoodin hiljaiset värit: Viimeisellä rannalla
Minun oma poika ja hänen saman ikäinen ystävänsä joutuivat saunassa ahdistelun kohteeksi. He olivat noin 11v silloin. Oma poika ei sanonut mitään, eikä kaverin poika sanonut kaverille. Mutta kaverin poika kuiskasi asian minulle. Kun asia otettiin esiin, niin oma poikakin jutteli asiasta. Kummallakin oli tarve kertoa, mutta jostain syystä ei kynnys on korkea. Ja nämä lapset on hyvin puolensa pitäviä ja puheliaita ja heillä on hyvät verkostot. Ja itse olen kertonut asioista ehkä turhankin paljon omalle lapselleni. Vaikeaa se kertominen on. Ja luultavasti, jos olisi tullut NS.namusetä, niin pojat olisi huutaneet poliisia. Mutta tapahtumat ovat ovelia ja tapahtuvat eri tavalla kuin on varoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten suojeleminen väärältä kohtelulta alkaa siitä, että uikkarin alue on lapsen oma alue, johon eivät muut saa koskea ilman lupaa. Tätä opetetaan lapsille jo päiväkodissa. Lapsia kiinnostaa oma ja toisten uikkarin alue.
Valitettavasti lasten hyväksikäyttäjät hyödyntävät tätä uteliaisuutta... lasten vaikea suojautua.
Samoin puhutaan totuuden kertomisesta, ei rankaista, jos tulee kertomaan, että on tehnyt jotain väärää.
Itse en kertonut kenellekään mitään, koska luulin itse tekeväni jotain väärin tai olevani vääränlainen. Välillä taas kuvittelin, että ansaitsen sen mitä mulle tehdään. Välillä tuntui jopa hyvältä ja sehän se sai pienen lapsen sekaisin. En ymmärtänyt mitä minulle tehtiin, olin tekojen alkaessa seitsemän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en kertonut kenellekään koska pelkäsin ettei kukaan usko. En halunnut suututtaa ja satuttaa muita sillä asialla. Ja kun saunassa puhuttiin muiden tyttöjen kanssa, kaikki sitä kokee eikä kukaan sano kenellekään. Että se nyt vain on tämmöistä ja yritetään pysyä tekijästä kaukana.
Ei kyllä ollut aikuista lähellä johon olisi luottanut tarpeeksi sanoakseen mitään. Omat vanhemmat ei suostuneet puhumaan yhtään mistään vaikeasta koskaan. Ei vielä aikuisenakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes aikuiset eivät läheskään aina uskalla kertoa jos heitä kohdellaan väärin. Miten sitten lapset, ja varsinkin jos väärinkohtelu on vielä seksuaalista (jota lapsi ei edes ymmärrä kuten aikuiset).
Se kertoo vain siitä, että yhteiskunnassa on vakavasti otettavia muutostarpeita, kunnes kaikki uskaltavat ja osaavat toimia ko. tilanteissa. Sitä vartenhan meillä nämä järjestelmät ovat.
Et ole asunut koskaan pikkupaikkakunnalla, nähden miten kunnan kultapojuilla/-tytöillä on omat sääntönsä?
Ei se ole sattumaa että nämä tapahtuvat maalla ja uskovaisten/harrastusyhteisöjen piirissä niin usein.
Oliko luterilainen uskovainen?
Hyväksikäytetty kirjoitti:
Omasta kokemuksestani voin sanoa sen että lapsena sitä ensinnäkin tavallaan suojelee vanhempaansa, ei halua aiheuttaa surua/ murhetta äidilleen.
Toisaalta pelkäsin myös, että jos kertoisin asiasta niin perheemme hajotettaisiin. Pelkäsin että pikkusiskoni joutuisi jonnekin laitokseen/ sijaisperheeseen, vaikka tiesin että hänellä oli hyvä olla kotona eikä häntä kukaan satuttanut. Lapsena sitä vain helposti vaikenee suojellakseen muita.
En myöskään hyväksikäytön alkaessa (6-vuotiaana) tiennyt, että mitä se on. Tavallaan lapsena aisti sen että se on jotenkin väärin, mutta en tiennyt että se aikuinen joka minuun koski oli se väärintekijä. Luulin että minä tein jotain väärin, joten en asiasta puhunut. Minua myös kiellettiin asiasta puhumasta (sanottiin että minua saatetaan alkaa kiusaamaan koulussa jos kerron asiasta), joten olin hiljaa.
Ei kukaan aikuinen ollut kertonut tällaisista asioista/ varoittanut niin ei pieni lapsi voi tietää näiden asioiden olevan väärin eikä voi tietää että itse on syytön tapahtumiin. Kun kasvaa näiden asioiden kanssa ja kokee näitä asioita säännöllisesti, niin siitä tulee itselle normaalia.
Vasta ylä-asteella saatettiin mainita jotain "pedofiileistä", mutta siitäkin kaikki puhui siihen tapaan, että "kuinka ällöttävää, että joku nuori makaa aikuisen miehen kanssa". Se vain lisäsi omaa syyllisyyden tunnetta ja häpeää, en halunnut olla se likainen tyttö joka on lapsesta asti ollut sängyssä 40-vuotiaan miehen kanssa.
Ainoa tapa millä lapsia näiltä tapahtumilta voitaisiin suojella (suurempien vankilarangaistusten lisäksi) on se, että asioista puhuttaisiin. Jo pienelle lapselle tulisi opettaa mihin aikuinen tai toinen nuori saa koskea ja mihin ei. Kouluissa jo 11-vuotiaille puhutaan lisääntymisestä, mutta hyväksikäytöstä ei varoiteta ollenkaan. Eiköhän viimeistään silloin jo voitaisi nuorille puhua näistäkin asioista.
Lisäksi kouluissa ja eskareissa käy monesti palomiehiä puhumassa tulipalon vaaroista, mutta ei kertaakaan poliiseja puhumassa esim. perheväkivallasta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Koulukiusaamisesta saatetaan puhua, mutta ei näistä asioista. Miksi ei?
Yksi syy voi olla että nämä asiat ovat niin karmeita, vaikka valitettavan yleisiä, että me emme halua uskoa kenellekään lapselle käyvän niin. Ihan kuin paha mörkö menisi pois jos sitä ei näe.
Maa_han_muutta_jien temput voidaan tuomita ja heitä vaatia karkoitettavaksi mutta entä kun paha Susi onkin joku meistä, meidän heimoamme ja samaa kieltä puhuva?
Tämän takia kukaan ei tilaa poliisia tai sossua puhumaan kouluissa. Koska jos poliisisetä ei univormussa puhu asiasta, sitä ei ole.
Kai te lapsena hyvöksikäytetyt olette aikuisena ottaneet yhteyttä virkavaltaan??? Ettei tommoset limanuljaskat saa nauttia vapaasti elämästään.
En oikein tiennyt kenelle kertoa, tuntui että ketään ei kiinnostanut. Lisäksi ei sitä ymmärtänyt että kyseessä on haitallinen, rikollinen asia. Tuntui vain inhottavalta, mutta kun aikuinen käski niin sitä jotenkin totteli. EI sitä osannut erottaa pahan salaatin syömisestä, molemmat inhottovia asioita joihin aikuinen pakottaa. Kun mut viimein huostaanotettiin muista syistä, ja kerroin lähimmälle sosiaalityöntekijälle, reaktio oli vain JAA, ja vaihtoi puheenaihetta.
Suomessa vaan valitettavasti on todella vahvana vaikenemisen ilmapiiri. Vaikka "kaikki" tietää, kukaan ei puutu, koska asia ei kuulu minulle.
Lasteni kanssa päiväkodissa oli todella häiriintynyt lapsi. Uhkaili mm. omia lapsiani, kuristi toista, pakotti nuoremmat tekemään asioita jne. Muutaman äidin kanssa sitten keskusteltiin asiasta, kun kaikkien lapset joutuivat tämän yhden uhriksi. Veimme asiaa eteenpäin päiväkodin henkilöstölle, jolloin yksi heistä sanoi ääneen, että on jokaisen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli epäilee että lapsella on jotain pielessä. Myöhemmin selvisi, että olisi ehkä kannattanut kuunnella tätä päiväkodin työntekijää. Lapsi oli nuorempien sisarustensa kanssa todella vakavasti heitteillä. Äidillä ja isäpuolella oli ainakin alkoholiongelma, 5-vuotias jätettiin vahtimaan kahta nuorempaa, joista toinen oli muutaman kuukauden ikäinen jopa yöksi, kun perheen aikuisten piti päästä viihteelle. Yksi tuttava kertoi myöhemmin, että tämä 5v oli kävellyt talonyhtiön pihalla pelkissä pikkuhousuissa äitiään etsien eräänä syysaamuna. Tästä ilmeisesti sitten lähti lopulta iso pallo pyörimään ja lapset otettiin huostaan. Vajaata vuotta myöhemmin äiti oli taas raskaana...
Päiväkodin henkilökunta oli vienyt perheen lapsien asiaa eteenpäin, mutta byrokratian rattaat pyörivät hitaasti tai sitten heitä ei vaan otettu tosissaan. Vasta ulkopuolisen henkilön puuttuminen asiaan sai koneiston käyntiin ja vauhdilla.