Onko työelämä tätä, vai onko vika minussa?

Vuoden sisään meillä on valitettu, työntekijät:

-uudet nettisivut huonot

-toimiston remontti epäonnistunut

-toisen osaston palkat liian suuria

-asiakkaita ei pystytä palvelemaan tarpeeksi hyvin

-samalla kuitenkin valitetaan, ettemme ole ”asiakaspalvelijoita”

Pomot:

-ei tyytyväisiä mihinkään suoritukseen = ”motivointi”

-projektit ei täydellisiä, ”seuraavan täytyy onnistua paremmin”

-ap

Jäisin heti pois töistä, jos voittaisin lotossa tai saisin ison perinnön. Olen aivan kyrpiintynyt työelämään ja tavoitteenani onkin, että voisin sijoitusteni avulla jäädä pois työelämästä 8 vuoden kuluttua. Jatkuvasti pitäisi tehostaa ja tehostaa, mutta kun ei enää jaksa. T: nainen 42v.

Harvassa on enää jäljellä sellaisia paikkoja, missä panostetaan oikeassa työhyvinvointiin. Sellaisella työpaikalla olisi puututtu sarjavalittajien suunsoittoon. Negatiivisuus tarttuu ja on kuluttavaa kuunneltavaa.

Ja sitten minua pännii jatkuvien selvitysten, tai oikeastaan excelien vääntäminen. Pomo voi pyytää täysin yllättäen excelin milloin mistäkin. ”Tee excel viime vuoden myynnistä ja aurinkoisten päivien määrästä”. Nämä excelit pitää olla päivän päätteeksi valmiita, mutta koskaan ei niitä käydä edes läpi. Eli täysin turhaa työtä.

Mä olen ollut sairaspäivärahalla ja työttömänä yhteensä 3v ja kovasti teen töitä että saan töitä. Kannattaisi palka työtön niinkuin minä, en valittaisi mistään tuollaisesta enkä ole jo valmiiksi kyrpiintynyt. Niin kovasti vaan haluaisin osaksi oravanpyörää.

-uudet nettisivut huonot

 Eikö tämä ole ihan asiallinen kritiikki, tuollaisissa asioissa on usein toimimattomuuksia? Miksi niitä ei vain voi korjata?

-toimiston remontti epäonnistunut

Ks. edellinen

-toisen osaston palkat liian suuria

Epäoikeudenmukaisuuden tunne, ymmärrettävä, vaikka ei voikaan välttämättä korjata

-asiakkaita ei pystytä palvelemaan tarpeeksi hyvin

Tämähän on positiivinen huoli ja tällaisen voi ehkä ratkaista? Tämä ei ole ollenkaan valitus vaan kehitysehdotus. Toisekseen kertoo siitä, että työntekijät haluavat tehdä työnsä hyvin!

-samalla kuitenkin valitetaan, ettemme ole ”asiakaspalvelijoita”

Jos ei ole kunnon koulutusta hoitaa eri asiakastilanteita, voi tulla ristipaine ja turhauttaa. Tämänkin asian voi jotenkin ratkaista.

-> On huonoa johtamista leimata kaikki alaisten esiintuomat asiat vain "valitukseksi" ja antaa ymmärtää, että se on vain ikävää napinaa, josta ei kuulukaan välittää.

Ei työterveyttä, ei vakuutuksia, ei ylityölisiä, ei edes TES:sin mukaisia palkkoja...

Työturvallisuus on retuperällä.

Kyllähän näitä työpaikkoja löytyy Suomesta vaikka kuinka!

Jokaisella alalla on asiat aika kurjasti.

Vierailija kirjoitti:

Harvassa on enää jäljellä sellaisia paikkoja, missä panostetaan oikeassa työhyvinvointiin. Sellaisella työpaikalla olisi puututtu sarjavalittajien suunsoittoon. Negatiivisuus tarttuu ja on kuluttavaa kuunneltavaa.

Tämä on niin totta. Meillä on työporukassa yksi sinänsä ahkera ja ammattitaitoinen ihminen, joka kuitenkin jatkuvasti valittaa jostain. Kyllä on sellainen ankeuttaja, että pyrin välttämään hänen seuraansa aina kun vaan voin.

Mun mielestä työ on työtä, eikä henkilökohtaista.

Mun elämä alkaa kun painan oven kiinni perässäni. Siihen saakka hypin ja pompin minne täytyy pomppia. Eikä se minua henkilökohtaisesti kiinnosta tippaakaan.

Silti työt tehdään niin hyvin kuin vain pystyy.

Sinccis

Täyttä paskaa tuntuu olevan. Väkeä on koko ajna liiana vähän. 

Tes vaihdettiin paskempaan ja silti työmäärät vaan kasvaa.

Markku77

Parasta on kun on persoonallisuushäiriöisiä aadeehoodeita työporukassa ison egonsa kanssa keekoilemassa ja myrkyttämässä ilmapiiriä, koettamassa saada ihmisiä käännettyä toisiaan vastaan.

Työssäkäynti on yhdenlainen vankila välillä, jossa seuraansa ei voi valita.

Yksi syy on ajan ja resurssien puute. Ei palkata sijaisia ja yritetään teettää työt sopimattomilla työvälineillä. Työntekijän on joustettava. Kahdeksan tunnin työpäivään yritetään oikeasti tunkea 10 tunnin työt.

Suomessa on toteutettu käytännössä porvareiden kikyä jo 20 vuotta. Sitä on vaikea tajuta, jos vertaa vuositasolla menoa, mutta kun siirtyy pohtimaan sitä, mitä meno oli 2008 tai 1998, on helppo tajuta, että "ruuvia" on kiristetty jatkuvasti.

Oma lukunsa on suomalaisten outo fetissi sääntöihin ja byrokratiaan. Nykyisin jopa duunareilta odotetaan mitä omituisempia raportointeja ja jatkuvaa viestintää organisaation kanssa, mikä vie valtavasti resursseja. Tämäkin on verhottu sievästi työelämän "digitalisaatioon". Kaikkea ei kannata toteuttaa vain, koska tekniikka mahdollistaa sen...

Tähän aikaan kuuluu jatkuva ruuvin kiristäminen. Jos yritys ei tee sitä, saa pistää lapun luukulle.

Mä kuljen töissä kuin unessa...en tuhlaa energiaa töihin.

Tarvitsen sitä vapaa-aikana, silloin eletään ;D

Joka työpaikassa nykyään kuulostaa olevan ongelmia. Sekä yksityisellä että julkisella puolella pyritään tulemaan toimeen mahdollisimman pienellä työntekijämäärällä >>tulee säästöjä työnantajalle>>työttömien määrä lisääntyy>>te-keskuksille töitä>>työttömät kyykkyyn>>jne.

Ketkä ovat asiakaspalveluiden asiakkaita? Me kaikki. Miksi emme voi olla asiallisia ottaessamme yhteyttä asiakaspalveluun? Ei ole asiakaspalvelijan syy, jos esimerkiksi joku verkossa tapahtuva asioiminen ei onnistu tai joku järjestelmä ei toimi. Syy toimimattomuuteen on aivan muualla, mm. ohjelman toimittajassa. Yleensähän netissä on palautelomake, joka menee palautteita käsittelevälle henkilöstölle.

Jos siellä töissä ois kaikki hyvin ei ne tarvitsisi sua.