Hyvä mies, mutta VAIHTOON?

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, miten naiset ovat niin ilkeitä toisilleen. AP kaipaa meidän toisten naisten apua ja keskustelua aiheesta, ei haukkumista. Nainen taitaa olla toiselle naiselle susi.

Mistä päättelet, että juuri naiset ovat ilkeitä? Yleinen konsensuhan tuntuu olevan, että ei kannata tyytyä vaan erota ja etsiä joku sytyttävämpi kumppani.

Taas todistetiin tämän totuus:

IS: Raju väite - "Miesten pitäisi olla supersankareita, että naiset kelpuuttavat"

Eipä kelpaa "kun jokin puuttuu", no kun ei ole mies supersankari niin minkä mahtaa.

Surullista! 

Olethan blondi! Värjäytä tukkasi.  Siihen ei tarvita yhtä monta ihmistä kuin lampunvaihtoon!

Vierailija kirjoitti:

Taas todistetiin tämän totuus:

IS: Raju väite - "Miesten pitäisi olla supersankareita, että naiset kelpuuttavat"

Eipä kelpaa "kun jokin puuttuu", no kun ei ole mies supersankari niin minkä mahtaa.

Surullista! 

Ei tarvitse olla supersankari. Kun tunnepuolella kaikki on kohdallaan isotkaan puutteet ,kuten piheys ja tylsyysyys, ei haittaa. Kumppanin vaan täytyy olla itselle sopiva. Onhan se näissä ensitreffit alttarilla tapauksissa kun käynyt selväksi, että paperilla sopiva ei vaan elävässä elämässä ole sopiva. Kun se tunne puuttuu niin se puuttuu. Sitä ei voi pakottaa.

Vierailija kirjoitti:

Mahatmi kirjoitti:

Eipä nuo mitään poikkeuksellisia tuntemuksia ole, sillä niitä täydellisiä kumppaneita osuu vaan taitavien itsensä huijaajien kohdalle. Kyse on lähinnä siitä, että minkä verran kompromissejä on valmis tekemään vai etsiikö koko elämån täydellistä. Tunnetasolla suuresti säväyttävä voi olla käytännöntasolla hyvin ongelmallinen, joten tuollainen tasaisen harmaa arki voi vaihtua vuoristorataan.

Harvoille nämä kysymykset ovat mitenkään helppoja.

Aina kannattaa hakea täydellistä. Kun tunnepuolella kaikki toimii, pikkujutut ei haittaa. Se että noinkin selvästi näkee nämä ongelmat niin osoittaa vaan ettei mitään kemiaa tämän tyypin kanssa ole. Toki voi vääntää ne mukalat tämän kanssa , mikäli tyypillä maksukykyä riittää ja erota sitten kun löytää sen oikean.

Tuo on kaunis ajatus, mutta todellisuutta voi tarkastella ympäriltään ja tilastoista. Opetus tulee yleensä joskus vanhemmiten ja kohtuuttoman ankaralla tavalla.

Mahis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahatmi kirjoitti:

Eipä nuo mitään poikkeuksellisia tuntemuksia ole, sillä niitä täydellisiä kumppaneita osuu vaan taitavien itsensä huijaajien kohdalle. Kyse on lähinnä siitä, että minkä verran kompromissejä on valmis tekemään vai etsiikö koko elämån täydellistä. Tunnetasolla suuresti säväyttävä voi olla käytännöntasolla hyvin ongelmallinen, joten tuollainen tasaisen harmaa arki voi vaihtua vuoristorataan.

Harvoille nämä kysymykset ovat mitenkään helppoja.

Aina kannattaa hakea täydellistä. Kun tunnepuolella kaikki toimii, pikkujutut ei haittaa. Se että noinkin selvästi näkee nämä ongelmat niin osoittaa vaan ettei mitään kemiaa tämän tyypin kanssa ole. Toki voi vääntää ne mukalat tämän kanssa , mikäli tyypillä maksukykyä riittää ja erota sitten kun löytää sen oikean.

Tuo on kaunis ajatus, mutta todellisuutta voi tarkastella ympäriltään ja tilastoista. Opetus tulee yleensä joskus vanhemmiten ja kohtuuttoman ankaralla tavalla.

Mitä tarkoitat opetuksella ja kohtuuttoman ankaralla tavalla? Entä todellisuudella tilastojen perusteella?

Vierailija kirjoitti:

Minua harmittaa näin nelikybäsenä etten ottanut kolmissakymmenissä jotain niistä hyvistä miehistä. En tajunnut niiden arvoa silloin. Jokin ihan ok olisi ollut parempi kuin ei mitään. Nyt on liian myöhäistä perustaa perhettä.

Jos on jonkun ihan OK:n kanssa, tärvelee mahdollisuutensa johonkin upeaan kumppaniin.

Ja siitä ihan OK:sta tulee helposti aivan painajainen lasten myötä. Ja siinä vaiheessa kun pitäisi hyväksyä, että tyytyi johonkin keskinkertaiseen, tulee yleensä ero.

Mahis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahatmi kirjoitti:

Eipä nuo mitään poikkeuksellisia tuntemuksia ole, sillä niitä täydellisiä kumppaneita osuu vaan taitavien itsensä huijaajien kohdalle. Kyse on lähinnä siitä, että minkä verran kompromissejä on valmis tekemään vai etsiikö koko elämån täydellistä. Tunnetasolla suuresti säväyttävä voi olla käytännöntasolla hyvin ongelmallinen, joten tuollainen tasaisen harmaa arki voi vaihtua vuoristorataan.

Harvoille nämä kysymykset ovat mitenkään helppoja.

Aina kannattaa hakea täydellistä. Kun tunnepuolella kaikki toimii, pikkujutut ei haittaa. Se että noinkin selvästi näkee nämä ongelmat niin osoittaa vaan ettei mitään kemiaa tämän tyypin kanssa ole. Toki voi vääntää ne mukalat tämän kanssa , mikäli tyypillä maksukykyä riittää ja erota sitten kun löytää sen oikean.

Tuo on kaunis ajatus, mutta todellisuutta voi tarkastella ympäriltään ja tilastoista. Opetus tulee yleensä joskus vanhemmiten ja kohtuuttoman ankaralla tavalla.

Aika kryptisen viestin pistit? Koska puolet avioliitoista päättyy eroon ja naiset hakevat 80%eroista, niin looginen johtopäätös mielestäni on, että naisten kannattaisi jo etukäteen olla valikoivempia eikä lähteä suhteisiin sen ihan hyvän vaihtoehdon kanssa. Siihen kun ne muksutkin pyöräyttää niin on seuraavat 18 v makkarissa saa siihen tyyppiin vaikka kuinka eroaisi.

Vierailija kirjoitti:

Mahis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahatmi kirjoitti:

Eipä nuo mitään poikkeuksellisia tuntemuksia ole, sillä niitä täydellisiä kumppaneita osuu vaan taitavien itsensä huijaajien kohdalle. Kyse on lähinnä siitä, että minkä verran kompromissejä on valmis tekemään vai etsiikö koko elämån täydellistä. Tunnetasolla suuresti säväyttävä voi olla käytännöntasolla hyvin ongelmallinen, joten tuollainen tasaisen harmaa arki voi vaihtua vuoristorataan.

Harvoille nämä kysymykset ovat mitenkään helppoja.

Aina kannattaa hakea täydellistä. Kun tunnepuolella kaikki toimii, pikkujutut ei haittaa. Se että noinkin selvästi näkee nämä ongelmat niin osoittaa vaan ettei mitään kemiaa tämän tyypin kanssa ole. Toki voi vääntää ne mukalat tämän kanssa , mikäli tyypillä maksukykyä riittää ja erota sitten kun löytää sen oikean.

Tuo on kaunis ajatus, mutta todellisuutta voi tarkastella ympäriltään ja tilastoista. Opetus tulee yleensä joskus vanhemmiten ja kohtuuttoman ankaralla tavalla.

Aika kryptisen viestin pistit? Koska puolet avioliitoista päättyy eroon ja naiset hakevat 80%eroista, niin looginen johtopäätös mielestäni on, että naisten kannattaisi jo etukäteen olla valikoivempia eikä lähteä suhteisiin sen ihan hyvän vaihtoehdon kanssa. Siihen kun ne muksutkin pyöräyttää niin on seuraavat 18 v makkarissa saa siihen tyyppiin vaikka kuinka eroaisi.

Makkarissa= nalkissa

Käyttääkö se vielä vääränvärisiä sukkiakin?

Arvasin! Jätä se sika!

Hyvä seksi, mutta se jokin puuttuu? Ristiriitaista.

Tuota samaa ajattelin kuin nro 17.

Kaikki muu kuulostaa ihan siedettävältä. Mutta se ettet pidä miehesi hajusta on huono asia.

Jos käytät hormoniehkäisyä jätä se hetkeksi, käyttäkää kuitenkin esim. kondomia sen aikaa.

Jos tilanne ei parane niin luultavasti ette ole optimi kumppanit toisillenne (lisääntymismielessäkään).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, miten naiset ovat niin ilkeitä toisilleen. AP kaipaa meidän toisten naisten apua ja keskustelua aiheesta, ei haukkumista. Nainen taitaa olla toiselle naiselle susi.

Mistä päättelet, että juuri naiset ovat ilkeitä? Yleinen konsensuhan tuntuu olevan, että ei kannata tyytyä vaan erota ja etsiä joku sytyttävämpi kumppani.

Mitä ilkeää tosiaan on nyt sanottu? Jos kumppanin haju inhottaa niin väärähän se ihminen on. Mikään ei muutenkaan viitannut siihen että ap rakastaisi kumppaniaan aidosti vaikka hyvänä miehenä pitääkin. 

Ja teille (miehille) jotka nillitäätte että pitäisi olla supersankari että kelpaa naiselle. Väärin. Minä vaihdoin itseäni nuoremman, hoikan lapsettoman insinöörimiehen vanhempaan, ylipainoiseen monen lapsen isään koska hän tuntui oikealta. En ole katunut. Ajattelin aina eksän kanssa että hän on ihan ok, mutta jos jokaiselle olisi olemassa "se oikea", hän ei olisi sitä minulle. 

Huh, noi sun miinukset. Voi kun löytäisikin fiksun, yhteiskunnallisista teemoista ja politiikasta höpöttävän (joka ei tässä tapauksessa todellakaan tarkoita öyhöttävää perzu-trollia) miehen. Tuntuu, että pinnallista pilipali/tsekkaa paljo mul nousee penkist -porukkaa on tarjolla kyllä yllin kyllin. Ehkä ne fiksut on jo varattu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, miten naiset ovat niin ilkeitä toisilleen. AP kaipaa meidän toisten naisten apua ja keskustelua aiheesta, ei haukkumista. Nainen taitaa olla toiselle naiselle susi.

Mistä päättelet, että juuri naiset ovat ilkeitä? Yleinen konsensuhan tuntuu olevan, että ei kannata tyytyä vaan erota ja etsiä joku sytyttävämpi kumppani.

Mitä ilkeää tosiaan on nyt sanottu? Jos kumppanin haju inhottaa niin väärähän se ihminen on. Mikään ei muutenkaan viitannut siihen että ap rakastaisi kumppaniaan aidosti vaikka hyvänä miehenä pitääkin. 

Ja teille (miehille) jotka nillitäätte että pitäisi olla supersankari että kelpaa naiselle. Väärin. Minä vaihdoin itseäni nuoremman, hoikan lapsettoman insinöörimiehen vanhempaan, ylipainoiseen monen lapsen isään koska hän tuntui oikealta. En ole katunut. Ajattelin aina eksän kanssa että hän on ihan ok, mutta jos jokaiselle olisi olemassa "se oikea", hän ei olisi sitä minulle. 

tuntuuko tämä uusi mies nyt oikealta ? oletko katunut tai paraniko vaihtamalla?

Vierailija kirjoitti:

Mahis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahatmi kirjoitti:

Eipä nuo mitään poikkeuksellisia tuntemuksia ole, sillä niitä täydellisiä kumppaneita osuu vaan taitavien itsensä huijaajien kohdalle. Kyse on lähinnä siitä, että minkä verran kompromissejä on valmis tekemään vai etsiikö koko elämån täydellistä. Tunnetasolla suuresti säväyttävä voi olla käytännöntasolla hyvin ongelmallinen, joten tuollainen tasaisen harmaa arki voi vaihtua vuoristorataan.

Harvoille nämä kysymykset ovat mitenkään helppoja.

Aina kannattaa hakea täydellistä. Kun tunnepuolella kaikki toimii, pikkujutut ei haittaa. Se että noinkin selvästi näkee nämä ongelmat niin osoittaa vaan ettei mitään kemiaa tämän tyypin kanssa ole. Toki voi vääntää ne mukalat tämän kanssa , mikäli tyypillä maksukykyä riittää ja erota sitten kun löytää sen oikean.

Tuo on kaunis ajatus, mutta todellisuutta voi tarkastella ympäriltään ja tilastoista. Opetus tulee yleensä joskus vanhemmiten ja kohtuuttoman ankaralla tavalla.

Mitä tarkoitat opetuksella ja kohtuuttoman ankaralla tavalla? Entä todellisuudella tilastojen perusteella?

Lähinnä sitä että se täydelliseltä, toisinaan pitkäänkin tuntuva, on monesti lopulta sieltä toisesta päästä. Ainakin jos tavoitteena on pitkä ja onnellinen parisuhde sekä sisältäen mahdollisen perhe-elämänkin. Täydellisen tunteeseen kun itsessään jo sisältyy sellainen tietty lataus "liian hyvästä ollakseen totta" tuntemuksesta. En nyt viitsi ruotia seikkaperäisesti tuota, koska arvelen naisväen suhtautuvan niihin tekijöihin lähinnä vihalla.

Tietenkin elämässä käy joskus myös satumainen tuuri ja kaksi löytää toisilleen juurikin ne täydelliset vastineet. Kadehdittavan harvinaista tuo tuntuu vain olevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus aikaisemmin tuollainen mies olisi ollut löytö ja avioliitto kestänyt 60 vuotta. Nykyihmisellä on liikaa aikaa miettiä ja vatvoa joka yksityiskohtaa ja valkata uusia kumppaneita. 

Toisaalta jos ei kertakaikkiaan sytytä seksuaalisesti tai tuntuu väärältä niin mikäpä estää vaihtamasta, etenkin kun teillä ei vielä ole lapsia. Silloin asia olisi aivan toinen. Olen itsekin eronnut hyvästä avomiehestä, koska en kertakaikkiaan rakastanut häntä.

Fiilis on ehkä nyt merkittävämpikin peruste erota kuin nuo esittämäsi "asiaperusteet" 2.-6. Et tule ikinä löytämään ihmistä jonka jokainen pikku ominaisuus on juuri sinulle mieleinen. Etenkin tuo hikoiileminen ja se, että kaveripiirinne ovat erilaisia. En ole ikinä ymmärtänyt miksi toisen kavereiden kanssa pitäisi hengata, nehän ovat teidän omia kavereitanne. Pihiyskin on aika lievä peruste.

No tottakai täytyy tulla kavereiden kanssa toimeen. Muuten käy niinkuin tuossa, että kökötetään kahdestaan ja mitään sosiaalista elämää ei ole. Pihin kanssa on pitkityksessä tosi ikävä elää. Kyllä pariskunnalla täytyy olla yhteneväiset ajatukset rahan käytöstä. Eniten ihmettelen miten kukaan voi haluta seksiä miehen kanssa ,joka haisee omaan nenään pahalta ja vielä väittää sitä hyväksi. Kokeilepoa ap seksiä miehen kanssa, jota haluat niin paljon, että pelkkä tuoksu jo kiihottaa. Sekin on paha, ettei mitään yhteisiä keskustelun aiheita ole sen lisäksi, että valitaan ruokaa ja juomaa, ei kuule kannata tyytyä AP. Sulla on aikaa etsiä mieluisampi kumppani. Älä nyt ainakaan mene tämän kanssa lisääntymään.

Toimeen pitää tulla samoin kuin toisen sukulaistenkin, mutta ei tarvitse olla kavereita. Miksi vaihtoehtona on joko kököttää kahdestaan tai sitten istua viikonloput jossain kammottavissa pariskuntatapaamisissa joidenkin yhdentekevien tyyppien kanssa? Kumpikin tapaa omia kavereitaan, ollaan kaksistaan ja joskus mennään yhdessä sukulaisiin ja kaveribileisiin. Mikä miehen funktio on jos menen tapaamaan ystävääni kahville ja juoruamaan ja parantamaan maailmaan? Istuuko se siinä vieressä katselemassa kun puhumme omia asioitamme? Pihiys ja tuhlaaminen ovat neuvotteluasioita eikä mitään eron syitä, paitsi jos toinen pelaa omaisuuden ja valehtelee rahankäytöstään jatkuvasti. Keskustelunaiheiden puuttuminen nyt on ihan hyvä syy.

Miehen tuoksu on erittäin tärkeä asia. En pystyisi asumaan haisulin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Huh, noi sun miinukset. Voi kun löytäisikin fiksun, yhteiskunnallisista teemoista ja politiikasta höpöttävän (joka ei tässä tapauksessa todellakaan tarkoita öyhöttävää perzu-trollia) miehen. Tuntuu, että pinnallista pilipali/tsekkaa paljo mul nousee penkist -porukkaa on tarjolla kyllä yllin kyllin. Ehkä ne fiksut on jo varattu?

Ongelmahan tässä on, että aina ne toisilleen sopivat ei kohtaa. Se että APN mies sinua kiinnostaisi, ei tee tuosta miehestä aplle yhtään sen sopivampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, miten naiset ovat niin ilkeitä toisilleen. AP kaipaa meidän toisten naisten apua ja keskustelua aiheesta, ei haukkumista. Nainen taitaa olla toiselle naiselle susi.

Mistä päättelet, että juuri naiset ovat ilkeitä? Yleinen konsensuhan tuntuu olevan, että ei kannata tyytyä vaan erota ja etsiä joku sytyttävämpi kumppani.

Mitä ilkeää tosiaan on nyt sanottu? Jos kumppanin haju inhottaa niin väärähän se ihminen on. Mikään ei muutenkaan viitannut siihen että ap rakastaisi kumppaniaan aidosti vaikka hyvänä miehenä pitääkin. 

Ja teille (miehille) jotka nillitäätte että pitäisi olla supersankari että kelpaa naiselle. Väärin. Minä vaihdoin itseäni nuoremman, hoikan lapsettoman insinöörimiehen vanhempaan, ylipainoiseen monen lapsen isään koska hän tuntui oikealta. En ole katunut. Ajattelin aina eksän kanssa että hän on ihan ok, mutta jos jokaiselle olisi olemassa "se oikea", hän ei olisi sitä minulle. 

tuntuuko tämä uusi mies nyt oikealta ? oletko katunut tai paraniko vaihtamalla?

Kuten kirjoitin, en ole katunut. Olemme naimisissa ja hän on ehdottomasti elämäni mies. Vaihtamalla parani - ei varsinaisesti mies vaan se että nyt rinnalla on ihminen jota rakastan aidosti omana itsenään. Toivottavasti myös eksä löytää elämänsä naisen, olen aika varma että hän tunsi samoin minua kohtaan kuin minä häntä.