Tein jotain sellaista, jota vihaan syvästi, jos joku toinen sen tekee. Järkkäsin työpaikan kaverille ennen kuin tehtävää laitettiin edes hakuun.
Kaveri sai siis työn täysin suhteilla, eikä tehtävää oltu edes laitettu julkiseen hakuun. Tajusin, että näinhän niitä työpaikkoja menee sivu suun sadoilta muilta, jotka olisivat voineet ylipäätään edes hakea tehtävää.
Itse jouduin hakemaan neljä vuotta töitä äitiyslomalta palatessa. Tai tarkemmin sanottuna luulin olevani kotona vain vuoden, olinkin viisi, kun en saanut töitä. Olisin kiehunut raivosta, jos olisin kuullut, että joku olisi saanut minulle sopivan työpaikan suhteilla niin, etten olisi voinut edes hakea sitä. Ja nyt tein saman kaverille.
En tiedä mitä ajatella.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä vähemmistössä, mutta minua ärsyttää nämä työpaikat joihin kerätään kummikaimoja ja kavereita. Oikeasti olisi hyvä saada vähän erilaisia ihmisiä eri taustoista eikä aina vaan niitä mareja ja mikkoja kokemuksella x. Oma pomoni on valitettavasti sellainen, että rekryää käytännössä aina saman tyypin vain pienin variaatioin. Kuvaavaa on, että yli puolet nykyisistä työntekijöistä on aiemmin myös ollut samassa työpaikassa, tosin jotkut eri aikaan...
En minäkään siis ystäviäni ja tuttaviani meille töihin hommaa vaan muihin yrityksiin joista tunnen johtoa tms.
Minä menin ensimmäiseen kesätyöpaikkaani isän suhteilla. Toisen hommasin itse. Kolmanteen pääsin äidin suhteilla.
Olen edelleen 28 vuotta myöhemmin töissä samassa yrityksessä kuin missä tuo kolmas kesätyö oli.
Toki työtehtävät ovat vaihtuneet monta kertaa, mutta en varsinaisesti ole hakenut mihinkään hommaan, vaan mulle on aina ehdotettu uusia vastuullisempia hommia, kun sopiva paikka on tullut eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit sen?
No, satuin mutkan kautta kuulemaan, että konsernissa olisi vapautumassa työtehtävä, johon kaverini sopisi erinomaisesti. Kerroin tästä esimiehelle, joka tuntee minut hyvin. Sanoi, että jos minä suosittelen häntä tehtävään, niin voi ottaa haastatteluun. Ja niin kaveri lähetti hakemuksen, meni haastatteluun ja sai paikan.
Olin kiva kaverilleni ja konserniin saatiin pätevä tyyppi hoitamaan vaativaa tehtävää, mutta silti. Näin jälkikäteen ajateltuna mielestäni työpaikkojen pitäisi olla avoimia kaikille, vaikka ymmärrän, että rekrytointoprosessit venyvät, jos joka ikiseen avoimeen työpaikkaan hakee 500 hakijaa.
ap
Ethän sinä tuossa tehnyt mitään väärää. Rekrytoinnista vastaava esimies ehkä otti riskin kun ei haastatellut muita mahdollisia hakijoita vielä paremman toivossa, mutta se ei ole sinun murheesi.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaveri on kerran pätevä työhön, ei asiassa ole mitään ongelmaa. Enemmän riepoo nämä pomojen muksut, jotka otetaan kesätöihin vailla mitään kykyä tehdä niitä töitä. Osasta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Pomolla on tulosvastuu, rivityöntekijällä ei. Siksi sinulle on se ja sama, onko se pomon lapsi siellä, mutta pomon pitää tuloksessa näyttää, että ei siitä ainakaan haittaa ollut.
Joissain firmoissa saa rekrytointipalkkion, jos vinkkaa ihmisestä, joka sitten palkataan.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaveri on kerran pätevä työhön, ei asiassa ole mitään ongelmaa. Enemmän riepoo nämä pomojen muksut, jotka otetaan kesätöihin vailla mitään kykyä tehdä niitä töitä. Osasta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Joo, mua v*tuttaa tälläset. Olen ollut vuoden sijaisuudessa ja sopimus päätttyy kesäkuun alussa. Pomo on lupaillut mulle "kesätöitä" ja olen nyt odottanut varmistusta vaikka kuinka kauan. Isomman pomo lapselle kesätyöt on itsestäänselvyys. Kuulin, että hänet on jo palkattu kesäksi ja mulle vasta luvattu suullisesti työtä. Ketuttaa ihan älyttömästi. Mulla on soveltuva korkeakoulututkinto taskussa ja vuoden työkokemus. Tällä ison pomon lapsella on aiempaa kesätyökokemusta tehtävästä eikä soveltuvaa koulutusta. Tämä siis julkisella sektorilla. Ja pomon lapsi siis nostaa ihan samaa palkkaa ja toimii samoissa tehtävissä kuin mä.
Vierailija kirjoitti:
En nyt oikein tiedä, että mitä pahaa tuossa on? Vain julkisella puolella tehtävät pitää laittaa hakuun ja saa niihin silti suositella kavereitaan.
Ei sijaisuuksia tarvitse julkisella puolella laittaa julkiseen hakuun. Eikä toistaiseksi voimassaoleviakaan jos joku on sitä pestiä jo määräaikaisena riittävän kauan hoitanut.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, mikä tuossa oli mielestäsi ongelma. Minusta ongelma on, jos suhteilla työllistämisellä tarkoitetaan sitä, että otetaan omia sukulaisia tai kavereita töihin vaikka eivät ole päteviä, mutta totta kai jokainen työnantaja rekrytoi mieluiten verkostojen kautta, jos hyvä työntekijä löytyy.
Niin, mutta tämä ei ole reilua töitä etsiville, jotka voisivat olla jopa parempia kuin ne omista verkostoista löytyvät osaajat. Kun työpaikkoja ei laiteta julkiseen hakuun, se todellinen helmi voi jäädä palkkaamatta.
”Cv kuntoon, LinkedIn kuntoon.”
Noita mantroja hoetaan niin paljon. Mitä tarkoittaa oikeasti? Mun cv:n on ihan ammattilainen tsekannut, kertoi paljon positiivisia havaintoja, ei mitään muuttamisen tarvetta. LinkedIn on ihan perus, ei mitään noloa elvistelyä vaan asiallinen ja mielestäni kattava. Enkä pääse haastatteluihin! Syy on siis cv:n sisällössä (olen ollut liian kauan samassa paikassa, olen kyllä kouluttautunut koko ajan), mutta rekrytoijat tuntuvat katsovan vain edellistä työnantajaa ja nimikettä, josta negatiiviset päätelmät? Työelämän kannalta varteenotettavia verkostoja minulla on vain vähän ja juuri verkostoni ihmisten työpaikoilla on kulttuuri sellainen, ettei tiskin alta palkata. :(