Lue keskustelun säännöt.
Tuntevatko maalaiset enemmän pelkoa vai kunnioitusta tullessaan Helsinkiin?
25.03.2019 |
Maalaisiin verrattuna helsinkiläisillä on jatkuva kiire. Voisi kuvitella, että tuo kiire on suuri mysteeri maalaisille. Mutta koska kaikki tuntuvat olevan Helsingissä kiireisiä, täytyy tuolla kiireellä olla jokin todellinen syy. Helsinkiläiset luultavasti näyttäytyvät maalaisille ikään kuin suuren salaisuuden, kiireen perimmäisen syyn, ymmärtäjinä. Herättääkö tuo mysteeri kunnioitusta maalaisten parissa?
Toinen ansaittua kunnioitusta herättävä seikka on helsinkiläisten kyky selviytyä keskellä kaaosta ja vaaraa. Maalaisille pelkästää se, että Helsingissä on paljon ihmisiä on varmasti hämmentävää. Me stadilaiset toisin sanoen olemme maalaisten silmissä synnynnäisiä selviytyjiä. Olen melko varma, että tuo kyky elää keskellä varaa joka päivä herättää maalaisissa suurta kunnioitusta.
Kommentit (33)
Huvittaa katsella sitä larppausta siellä. Sketsihahmoja joka paikassa. Yritä siinä sitten hoitaa bisneksiä asiallisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tokiossa 5v asuneena, Helsinki on huvittava kylänraitti. Niin kovin harmaa ja tylsä. Asukkaat luulevat itsestään liikoja...
Tämä.
Naurattaa aina kun helsinkiläiset kuvittelevat asuvansa jossain suuressa metropolissa.
Kiitos että annoit minulle hyvät naurut.
En tunne mitään, yksi kaupunki muiden joukossa.
Näin tamperelaisena tunnen lähinnä syvää sääliä ja vahingoniloa saapuessani Helsinkiin, niin kurjassa, likaisessa loukossa te asutte. Voi raukkoja kun ette edes ymmärrä tilaanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä lasketaan maalaiseksi? Olemmeko me maakuntakeskuksissakin asuvat sellaisia:)? Eipä sillä, valtaosan juuret ovat savupirtissä kun mennään kolme sukupolvea taaksepäin.
Käyn itse Helsingissä satunnaisesti keikoilla, kaupoissa ja museoissa. Niitä löytyy kyllä muualtakin, samoin joukkoliikennettä mitä pk-seudulla oleva sukulaiseni ihmetteli vielä 70-luvulla. En tunne kunnioitusta enkä pelkää muuta kuin raitiovaunuja, noita äänettömiä tappajia:). Narkkejakin on nykyään kaikkialla.
Todennäköisesti tuntevat pelonsekaista kunnioitusta metron suuaukkoja kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hahhah, Helsinki on yksi käpykylä, ja suurin osa sen asukkaista on maalaisia. Helsinkiläisiä varmasti pelottaa, jos he joskus pääsevät ihan oikeaan kaupunkiin, esim. Lontoo tai New York.
Ei pelottanut.
Miksi ne tuntis kumpaakaan ?
Ihme provosointia taas kuten aiemmin täällä sanottu , jätä meidät rauhaan.
Tänne ketään ole pakkosiirretty, vai onko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä aikanaan asuneena tunnistan paikan hyviksi puoliksi sen, että jokainen saa olla oma itsensä ja nauttii yleensä suuremmasta yksityisyydestä kuin pienemmillä paikkakunnilla. Naapurikyttäämistä on selkeästi vähemmän. Syntyperäiset suhtautuvat muualtatulijoihin kuitenkin yleensä ylimielisesti, parhaita tyyppejä kaupungissa ovatkin muut junantuomat. Feissarit ja kerjäläiset ovat nykyään iso ongelma ihmiselle, joka ei kaipaa kululleen jatkuvia pysäyttelijöitä. Ylipäätänsä kantahelsinkiläisten tietämys muun maan asioista on todella huono. Olenpa kuullut heidän suustaan, ettei pk-seudun ulkopuolella ole nettiyhteyksiäkään. Ilmeisesti katsoneet liikaa vanhoja suomalaisia elokuvia esim. Niskavuoria ja kuvittelevat elämän pk-seudun ulkopuolella olevan sellaista. Muistuttaa itse asiassa paljon ruotsalaisten ja ruotsiin 70-luvulla muuttaneiden suomalaisten suhtautumista Suomeen tämä asetelma. Toki on kiva että joukkoliikenne toimii tehokkaasti ja itsekin opin minuuttiaikataulun tärkeyden. Muttei sillä loppujen lopuksi ole suurta merkitystä kun aina tulee uusi metro, spora tai dösä. Nuorena luokkaretket Helsinkiin olivat toki elämyksiä, mutta niinhän ne kaikille lapsille ja nuorille ovat. Myöhemmin oppi, ettei paikka loppujen lopuksi ole muuta kuin tiiviimmin asutettu ja siksi enemmän ihmisiä ylläpitävä versio omasta kotikaupungista. Valikoimaa ostaa on enemmän, mutta netin aikakautena ei tarvitse lähteä sitäkään paikanpäälle etsimään.
Tunnen uteliaisuutta ja mielenkiintoa uusilla paikkakunnilla. Tosin, kun ensimmäisen kerran menin Lontooseen ja Pariisiin vaikutuksen teki monien paikkojen kuuluisuus. Tuntui kuin olisi astunut lukemaansa kirjaan tai näkemäänsä elokuvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen lähinnä ihmetystä siitä että joku asuu siellä omasta tahdostaan .
Ensimmäisenä Helsinkiin saapuessa täytyy vetää lievästi vittuuntunut pokerinaama päälle. Muutoin olen kuin Naantalinaurinko, mutta Helsingissä saa heti päällensä pummit, katukaupustelijat ja kaiken maailman feissarit, jos vähänkään näyttää siltä, ettei ole aamulla ensimmäisenä astunut koiranpaskaan ja elämässä on asiat kohtuullisesti mallillaan. Lisäksi pitää varoa vahingossakaan katsomasta ketään silmiin, myös asiakaspalvelutyössä olevia, ettei elettä vahingossakaan tulkita aidoksi. Lisäksi hetkeksikään ei voi pysähtyä, koska tämä tulkitaan siten, että sinua voidaan lähestyä rahan, tupakan, kaljan yms minkä tahansa pummaamisen toivossa. Nopeasti puhelimen esiin kaivamalla ja sitä maanisesti tuijottamalla voit luoda hetkellisesti ympärillesi auran joka suojaa sinua näiltä pummaajilta. Lisäksi itsellä nousee sääliä näitä ihmisiä kohtaan, koska maalla ei kyynisty samalla tavalla kuin kaupungissa.
Mitään erityistä kiirettä en ole havainnut, julkisethan kulkee noin 5 min välein.