Mitä sisustusjuttua et ymmärrä?

[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 10:21"]

Entä jos raeknnat uuden hirsitalon, saako se seinä olla mielestäsi hirrellä?

[/quote]

Tottakai. Ei minulla ole mitään sitä hirttä itseään vastaan, vaan sitä tuhoamista. Uusi hirsitalo on mielestäni juuri oikea ratkaisu niille ihmisille, jotka haluavat sitä hirsipintaa, suoria seiniä ja uuden näköistä.

On niin helppo ajatella, että säilyttäkööt muut, että ei tässä nyt missään museossa asuta. Todellisuudessa ennen sotia rakennettua asuinrakennuskantaa on Suomessa todella vähän jäljellä ja niistä jäljellä olevista vielä harvemmissa on säilynyt sitä aitoa vanhaa. Nyt tuhotaan sitä vähää ja viimeistä jäljellä olevaa ja jokainen talo lasketaan ja jokaisella talolla on arvoa. Se on osa kulttuurihistoriaa ja se todellakin on ihan tavallisten yksityisten talojen omistajien vastuulla. Kukaan muu ei näitä säilytä, jos me ihan tavalliset talon omistajat emme sitä tee. Kaikki muutkin ajattelee, että säilyttäkööt muut, minä haluan valkoista ja suoraa ja hirsipintaa.

Tämä aika on mielestäni erityisen vaarallinen jäljellä oleville tapettiaarteille ja muille vanhoille yksityiskohdille rakennuksissa, koska nyt on vähän liikaa rahaa laitettavaksi remontointiin. On vara tuhota ne vanhat ikkunat, repiä seinät, heittää ovet roskalavalle ja rakentaa kylppäriä ja saunaa sisälle nopeasti miten sattuun. Se vanha mitä vanhoissa taloissa on jäljellä, on todennäköisesti säilynyt tähän asti suurelta osin siksi, että ei ole ollut vara suhtautua käyttökelpoiseen rakennusmateriaaliin niin yliolkaisesti kuin nykyään suhtaudutaan.

Uutta näkökulmaa vanhan talon kunnostamiseen (ja siinä sivussa säilyttämiseen) saisi minusta Ruotsista. Siellä on jostain syystä ymmärretty paremmin se, että vanha saa näyttää vanhalta. Kuvia voi katsella vaikka Gård och Torp -lehden sivuilta tai lehdestä. Ehkä silmä pikkuhiljaa tottuisi siihen vanhaan, jos näkisi että muuallakin sitä arvostetaan.

Minulla on tekstitauluja -verhoja ja -laatikoita, on ollut jo yli 5 vuotta ja aina vaan tykkään. On jopa runo kehystettynä valokuvien keskellä. Oikeita taulujakin on paljon ja valokuvia lapsista ja koirasta. Vain HOME-teksti puuttuu, kun olen asunut homekodissa, niin toi ei käy mulle.

En sitten tiedä miksi yleensä mun kodista tykätään vaikka av-mammat on ihan oksennus suussa teksteistä ;)

Minä en ymmärrä sitä, että jotain sisutusasiaa ns "kuluu vihata" kuin nyt näitä tekstejä. Eikö se ole typerää yhdenmukaisuutta sekin? Mulla on koti vuosien kerrostumista, suurin osa tosi vanhaa ja noi tekstit sopii sinne sekaan.

Hääkuva olkkarin paraatipaikalla valtavana suurennoksena. Eijeijei.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 12:50"]

Hääkuva olkkarin paraatipaikalla valtavana suurennoksena. Eijeijei.

[/quote]    Entäs anopin hääkuva, meidän yläkerran huoneessa on kun kukaan muu heidän lapsistaan ei sitä huolinut, eikä viitsi roskiinkaan heittää.

Meille sopisi tää tarra: http://www.sateenkaarentaa.fi/tuotteet.html?id=27/4479

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 16:42"]

Paljaaksi revittyjä hirsiseiniä. Ne pinkopahvit ja tapettikerrokset estää vetoa ja ovat historiallisesti arvokkaita tietopankkeja vanhoissa taloissa. Sitten saa lyödä kaikenmaailman eristettä seinään kun on ensin riipinyt sieltä kaiken pois. Paljas hirsiseinä on sitä paitsi aina ennen ollut merkki köyhyydestä. Köyhimmissäkin taloissa on yritetty jäljitellä tapettipintoja maalaamalla, kun ei ole ollut vara oikeisiin tapetteihin. Paljaaksi riivitty hirsiseinä kertoo aina sitä viestiä, että talon omistaja ei oikein ymmärrä vanhaa taloaan, vaan seuraa muotioikkuja.

[/quote]

Musta se taas on outoa, että vanhan ajan muotioikut on kunnioitettavia, mutta uuden ajan muotioikut perseestä.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 18:42"]

Vitivalkoista sisustusta. Kaikki on valkoista katosta lattiaan, huonekalut ja lamput mukaan lukien. Sitten siellä kaiken steriiliyden keskellä on joku yksi kirkkaan punainen tyyny.

[/quote]

Juu,nämä kodin on niinkuin sairaaloita tai optikkoliikkeitä. Aina sielä ei tosin ole edes sitä punasta tyynyä, vaan kaikki on valkosta ja kiiltävää, avaraa ja kliinistä.

Mä en tajua vitivalkoista sisustusta jota sit "piristetään" beigellä tai jollain muulla täydellisen mitättömällä värillä.

Ja ne tekstitarrat seinillä on kertakaikkinen kammotus.

Olin just tulossa kirjottamaan tänne, että kaikenmaailman lootat, joissa lukee valmiina tekstejä, mutta pari olikin jo ehtinyt ensin. Ja sitten mauttomuuden huippu on kyllä justiinsa se, että koti näyttää katalogilta. Niitä Kodin Ykkönen -olohuoneita näkyy aika paljon. Ruskeeta ja valkosta, laatikoita joissa lukee "candles" ja sitten just joku huomioseinä ja se punainen tyyny. Viime kesänä viimeksi kävin kylässä, oli ihan tosissaan semmonen olo kun olisi ollut Palokan Kodin Ykkösillä. Ei MITÄÄN persoonallista tai omaa.

Niitä vitun isoja tekstejä "HOME" "KEITTIÖ" "MAKUUHUONE" "MY SWEET HOME" jne...

Mua oudoksuttaa eniten tämä sisustusmuodin nopea muuttuminen, ja orjallisesti sitä seuraavat "sisustajat".

ensin ostettiin tummanruskeat kalusteet, paneeliverhot jne kun ne oli niin muotia (tai siis tietenkään kukaan ei myönnä että osti ne, koska on muotia, vaan koska ne miellytti silmää ja näytti hyvältä ja oli "just oman tyyliset") ja sitten vuoden päästä myytiinkin ne tummanruskeat kalusteet pois ja ostettiin valkoiset ja hommattiin runsaat verhot ja uudet verhotangot yms. Ja lamputkin piti vaihtaa ja tapetit.

Sisustamisen muuttaminen radikaalisti hyvin lyhyin väliajoin siis ihmetyttää ja suorastaan surettaa, mun mielestä on typerää jo pikkuasioissa (esim. vaatteet) seurata muotia ja uusia vaatekaappi vähän väliä vain koska jotain muuta on tänä keväänä in kuin viime syksynä.. ja nykyään se laajenee sisustukseenkin.  Oikea kertakäyttökulttuuri, hullummaksi menee, huh huh.

Sisustustarrojen lisäksi seinillä saattaa olla jotain kehystettyjä tekstejä tauluina. Tai valokuvia omasta perheestä (pienenä määränä ok). Missä on kaikki "oikeat" taulut?

sitä,että verhot roikkuu lattialla asti,kerää kauheasti pölyä! Ja mielestäni viimeistelemättömän näköistä...

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 21:16"]

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 16:42"]

Paljaaksi revittyjä hirsiseiniä. Ne pinkopahvit ja tapettikerrokset estää vetoa ja ovat historiallisesti arvokkaita tietopankkeja vanhoissa taloissa. Sitten saa lyödä kaikenmaailman eristettä seinään kun on ensin riipinyt sieltä kaiken pois. Paljas hirsiseinä on sitä paitsi aina ennen ollut merkki köyhyydestä. Köyhimmissäkin taloissa on yritetty jäljitellä tapettipintoja maalaamalla, kun ei ole ollut vara oikeisiin tapetteihin. Paljaaksi riivitty hirsiseinä kertoo aina sitä viestiä, että talon omistaja ei oikein ymmärrä vanhaa taloaan, vaan seuraa muotioikkuja.

[/quote]

Musta se taas on outoa, että vanhan ajan muotioikut on kunnioitettavia, mutta uuden ajan muotioikut perseestä.

[/quote]

Ne uuden ajan muotioikut kannattaisi vanhassa talossa toteuttaa niin, että ne vanhat muotioikut säilyisivät siellä alla. Esimerkiksi seinät voi vaikka levyttää niiden vanhojen tapetti- ja pahvikerrosten päälle ja tapetoida uudet tapetit siihen, jos haluaa välttämättä että ei ole mitään kupruja. Tämä olisi sen vedonkin kannalta hyvä ratkaisu. Hirsiseinän paljastaminen, mikä on se nykyajan oikku, tuhoaa kaiken menneisyyden mitä seinissä on. Ja mitä arvoa sillä vanhalla talolla sitten on, jos sieltä tuhotaan se aito vanha? Eikö silloin olisi sama hankkia uusi talo?

Vanhoista tapettikerroksista saa mm. tietoa milloin talossa on tapahtunut jotain. Tapetit on usein uusittu häiden tai muiden isojen juhlien yhteydessä. Joku tapettikerros voi olla harvinainen ja arvokas, antiikkia. Sehän siinä on, että eihän sitä pääse rahaksi muuttamaan, koska se tuhoutuu jos sen sieltä irrottaa, mutta kyllä se tietyllä tavalla lisää talon arvoa (ja kiinnostavuutta) jos jäljellä on paljon vanhaa. Vanhoja tapettikerroksia voisi ottaa esiin jostain kohden siististi kerros kerrokselta, niin että näkisi mitä siellä on, mutta suurimmaksi osaksi eri kerrosten kannattaisi antaa vain olla paikoillaan, jolloin ne säilyvät ihmeteltäviksi myöhemmillekkin sukupolville. Jos ajattelee että ne on voineet olla siellä seinässä jo 200 vuotta tai kauemminkin, melko monta sukupolvea, niin miksi juuri meidän sukupolven pitäisi ne sieltä päästä tuhoamaan. Niitä on jo niin monet sukupolvet siellä säilyttäneet. Tässä kai se vanhan talon viehätys pohjimmiltaan on, että siellä näkyy ne aiempien asukkaidenkin ajat.

Siitä vanhasta talosta kannattaisi kiinnostua muussakin mielessä, kuin vain sen kautta että mikä nyt tällä hetkellä omaan silmään kaikkein näteimmältä näyttää. Esimerkiksi juuri tapettien tutkiminen ja ajoittaminen ja alkuperän selvittäminen on ihan kiinnostavaa jo harrastusmielessäkin. Ja ehkä niitä vanhoja pintoja sietäisi vähän paremmin, jos ymmärtäisi, että joku tietty tapetti on vaikka käsin painettu Suomen ensimmäisessä tapettitehtaassa vuonna se ja se, tai tilattu saksasta samoihin aikoihin kun talon tyttären häitä on vietetty.

Samaa mieltä!

Olemme itse asuneet noin 15 vuotta tässä asunnossa ja edelleen on mm. se eka tv-taso ja sohva ja kirjahylly. Nyt ollaan niitä ehkä vaihtamassa. Lapsen sänky oma vanhani. Samoin osa huonekaluista perintötavaroita. Huonekalut ja kodinkoneet muuten vuosien varrella osittain vaihtuneet (osa tuli kuitenkin jo edellisistä kodeista aikanaan). En siis ymmärrä, että kerralla uusitaan lähes kaikki. Ja todella tiheään tahtiin. Ystäväpiirissäni eräällä henkilöllä taipumusta noihin sisustusprojekteihin, usein vaihtavat ihan asuntoakin, että projektia varmasti riittäisi ;)

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 21:51"]

Mua oudoksuttaa eniten tämä sisustusmuodin nopea muuttuminen, ja orjallisesti sitä seuraavat "sisustajat".

ensin ostettiin tummanruskeat kalusteet, paneeliverhot jne kun ne oli niin muotia (tai siis tietenkään kukaan ei myönnä että osti ne, koska on muotia, vaan koska ne miellytti silmää ja näytti hyvältä ja oli "just oman tyyliset") ja sitten vuoden päästä myytiinkin ne tummanruskeat kalusteet pois ja ostettiin valkoiset ja hommattiin runsaat verhot ja uudet verhotangot yms. Ja lamputkin piti vaihtaa ja tapetit.

Sisustamisen muuttaminen radikaalisti hyvin lyhyin väliajoin siis ihmetyttää ja suorastaan surettaa, mun mielestä on typerää jo pikkuasioissa (esim. vaatteet) seurata muotia ja uusia vaatekaappi vähän väliä vain koska jotain muuta on tänä keväänä in kuin viime syksynä.. ja nykyään se laajenee sisustukseenkin.  Oikea kertakäyttökulttuuri, hullummaksi menee, huh huh.

[/quote]

ja ainakin sisustusblogeissa on tyhjiä valokuvakehyksiä seinällä!!!???!

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 21:54"]

Sisustustarrojen lisäksi seinillä saattaa olla jotain kehystettyjä tekstejä tauluina. Tai valokuvia omasta perheestä (pienenä määränä ok). Missä on kaikki "oikeat" taulut?

[/quote]

Viinapullot esillä ,esim.kirjahyllyssä

Minustakin nuo tekstit tyyliin "home" on hassuja, mutta eiköhän tuo villitys ole jo menossa ohi. Samoin nuo "keep calm and carry on" - tyyliset taulut, joita ostetaan kun blogeissakin on. Ja monta muutakin juttua jotka on täällä jo mainittu. Niin ja polyrottinkiset terassikalusteet on vaan niin rumia mielestäni.

En ymmärrä miksi jotkut ostavat huonolaatuisia huonekaluja ja uusivat ne lastulevy- ja vaahtomuovimööbelinsä parin vuoden välein. Tuhlausta, rahan ja luonnon.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 21:57"]

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 21:16"]

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 16:42"]

Paljaaksi revittyjä hirsiseiniä. Ne pinkopahvit ja tapettikerrokset estää vetoa ja ovat historiallisesti arvokkaita tietopankkeja vanhoissa taloissa. Sitten saa lyödä kaikenmaailman eristettä seinään kun on ensin riipinyt sieltä kaiken pois. Paljas hirsiseinä on sitä paitsi aina ennen ollut merkki köyhyydestä. Köyhimmissäkin taloissa on yritetty jäljitellä tapettipintoja maalaamalla, kun ei ole ollut vara oikeisiin tapetteihin. Paljaaksi riivitty hirsiseinä kertoo aina sitä viestiä, että talon omistaja ei oikein ymmärrä vanhaa taloaan, vaan seuraa muotioikkuja.

[/quote]

Musta se taas on outoa, että vanhan ajan muotioikut on kunnioitettavia, mutta uuden ajan muotioikut perseestä.

[/quote]

Ne uuden ajan muotioikut kannattaisi vanhassa talossa toteuttaa niin, että ne vanhat muotioikut säilyisivät siellä alla. Esimerkiksi seinät voi vaikka levyttää niiden vanhojen tapetti- ja pahvikerrosten päälle ja tapetoida uudet tapetit siihen, jos haluaa välttämättä että ei ole mitään kupruja. Tämä olisi sen vedonkin kannalta hyvä ratkaisu. Hirsiseinän paljastaminen, mikä on se nykyajan oikku, tuhoaa kaiken menneisyyden mitä seinissä on. Ja mitä arvoa sillä vanhalla talolla sitten on, jos sieltä tuhotaan se aito vanha? Eikö silloin olisi sama hankkia uusi talo?

Vanhoista tapettikerroksista saa mm. tietoa milloin talossa on tapahtunut jotain. Tapetit on usein uusittu häiden tai muiden isojen juhlien yhteydessä. Joku tapettikerros voi olla harvinainen ja arvokas, antiikkia. Sehän siinä on, että eihän sitä pääse rahaksi muuttamaan, koska se tuhoutuu jos sen sieltä irrottaa, mutta kyllä se tietyllä tavalla lisää talon arvoa (ja kiinnostavuutta) jos jäljellä on paljon vanhaa. Vanhoja tapettikerroksia voisi ottaa esiin jostain kohden siististi kerros kerrokselta, niin että näkisi mitä siellä on, mutta suurimmaksi osaksi eri kerrosten kannattaisi antaa vain olla paikoillaan, jolloin ne säilyvät ihmeteltäviksi myöhemmillekkin sukupolville. Jos ajattelee että ne on voineet olla siellä seinässä jo 200 vuotta tai kauemminkin, melko monta sukupolvea, niin miksi juuri meidän sukupolven pitäisi ne sieltä päästä tuhoamaan. Niitä on jo niin monet sukupolvet siellä säilyttäneet. Tässä kai se vanhan talon viehätys pohjimmiltaan on, että siellä näkyy ne aiempien asukkaidenkin ajat.

Siitä vanhasta talosta kannattaisi kiinnostua muussakin mielessä, kuin vain sen kautta että mikä nyt tällä hetkellä omaan silmään kaikkein näteimmältä näyttää. Esimerkiksi juuri tapettien tutkiminen ja ajoittaminen ja alkuperän selvittäminen on ihan kiinnostavaa jo harrastusmielessäkin. Ja ehkä niitä vanhoja pintoja sietäisi vähän paremmin, jos ymmärtäisi, että joku tietty tapetti on vaikka käsin painettu Suomen ensimmäisessä tapettitehtaassa vuonna se ja se, tai tilattu saksasta samoihin aikoihin kun talon tyttären häitä on vietetty.

[/quote]

Meidän suvun vanha tila 1800-1900-lukujen vaihteesta myytiin ja vaikka siellä oli talon viimeisinä aikoina jäljellä vain osa vanhoista tavaroista, niin mielestäni kuitenkin talon henkeä ja tyyliä kunnioitettiin.

Uusi omistaja pilasi talon hyvin nopeasti, ikkunoissa on kammottavat keinokuituiset verhot, jotka ei ollenkaan sovi talon tyyliin, ovessa oli koriste, joka oli aivan liian iso ja vääräntyylinen talon henkeen nähden ja ikkunoissa kammottavat jouluvalot. Sitten kuitenkin yksi ikkuna oltiin vaihdettu vanhaa tyyliä kunnioittaen. 

Niin hirveä sekamelska, että huh!

Ja en käy stalkkaamassa, vaan suvun maita on vielä niin lähellä, että olen sattunut näkemään mitä on tapahtunut.