Iltavirkku mies ja lapsiperheen päivärytmi
Miehellä on niin onnellinen tilanne, että saa itse valita työaikansa, kunhan saa hommat tehtyä. Hänen on ollut nuoresta asti vaikea mennä aikaisin nukkumaan ja käy nykyään yöunille joskus 1-3 aikaan aamuyöstä ja heräisi mieluiten joskus 11-12 aikaan. Itse olen ihan tavallinen, ilman töihin tai kouluun heräämistä nukkuisin klo 23-7. Erilaiset rytmit eivät olleet mikään ongelma ennen lapsen syntymää, osattiin kyllä viettää aikaa erilläänkin.
Nyt tilanne on se, että olen kotona noin 1-vuotiaan lapsemme kanssa. Lapsi herää joka aamu klo 6, ja herään lapsen kanssa lähes aina. Mies jää useimmiten nukkumaan. Tilanne on alkanut ärsyttämään, olisi niin paljon helpompaa hoitaa omat suihkut ja aamutoimet ilman hatarasti kävelevää taaperoa liukkaassa ja märässä kylppärissä. Usein odotan, että mies herää ja katsoo lasta sen aikaa. Silloin ei kyllä päästä lapsen kanssa mihinkään kotipihaa kauemmaksi ennen kuin mies herää.
Aamulla mies kyllä leikkii ja viettää aikaa lapsen kanssa ainakin hetken ennen töihin lähtöä ja toki välillä herää lapsen kanssa ja antaa minun nukkua. Hän tulee illalla vasta vähän ennen lapsen nukkumaanmenoa, mutta hoitaa suurimman osan iltatoimista ja viettää viikonlopun lähes aina kokonaan minun ja lapsen kanssa. Saan myös viikonloppuisin halutessani omaa aikaa. Kotityöt ovat viikolla lähes kokonaan minun vastuullani, viikonloppuisin jaetaan. Mies on oikein hyvä ja rakastava isä ja kumppani.
Mies kyllä siis osallistuu ja on hyvä isä ja puoliso, mutta nuo viikonpäivät rassaavat. Tuntuu todella yksinäiseltä ja olen lapsen kanssa kahdestaan kaiket päivät. Olisi ihanaa, jos mies tulisi töistä joskus viiden-kuuden aikaan ja meillä olisi vielä pari tuntia yhteistä aikaa. Mies on yrittänyt muuttaa unirytmiään siinä onnistumatta. Hän kärsii muutenkin unettomuudesta. Yöllä muiden nukkuessa hän katsoo tv-sarjoja, pelaa tai tekee töitä.
Olenko kohtuuton kun tämä harmittaa? Eniten ahdistaa ajatus elämästä sen jälkeen kun palaan töihin vuoden päästä. Olenko viikolla töiden lisäksi vastuussa lapsesta ja kodista? Kokemuksia?
Kommentit (35)
Jos molempien vuorokausirytmi oli tiedossa vanhemmilla ennen päätöstä tehdä lapsi niin miten tämä ongelma teidän arkeen yhtäkkiä pompsahti? Puhuitteko te tästä keskenänne ja mitä sovitte ennen raskautumista? Kauan olette olleet yhdessä ennen päätöstä hankkia lapsi? Oletteko asuneet yhdessä ja kauanko e n n e n lasta?
Kauanko ap varaa omaan suihkuun ja aamutoimiin, puoli tuntia? Aamiaisen voi äiti syödä lapsen kanssa kaikessa rauhassa ja suihkussa voi äiti käydä illalla, tottumuskysymys ja arjen organisointia. Tai lapsi sitteriin tai pomppukiikkuun, jos ei lapsi viihdy niin huutakoon hetken. Äiti on kuitenkin näköetäisyydellä. Itse kävin suihkussa illalla ja aamulla harjasin hiukset, pesin hampaat, kävin pissalla ja sipaisin bb-voiteen ja ripsarin, puin päälle illalla laittamani vaateet ja aikaa meni vartti. Sama rutiini kuin työt alkoivat ja lapsi päiväkotiin. Aamupala oli paras hetki kun oltiin kaikessa rauhassa lapsen kassa.
Paljonko varataan miehelle aikaa aamutoimiin ja suihkuun, aamiaiseen ja työmatkoihin? Jos töissä olisi klo 9.30 niin hyvinkin voi mennä tunti matkaan ja tunti kotona omaan aamutoimeen eli jos suihkussa käy mieskin illalla niin puolessa tunnissa ehkä ehtii pukea ja muut aamutoimet ja syödä aamupalan - kiirettä pitää. Siihen vielä vaimolle omaa aikaa puolituntia niin 07 ylös. Aamu-uniselle aika kova muutos jos kärsii unettomuudesta ja on nukahtanut 03 kun stressaa ylösnousua. Neljän tunnin unilla ei jaksa työpäivää jos työ vaatii keskittymistä, vastaa humalatilaa.
Älä ota koodaria puolisoksi ellette ole harvinaisen yhteensopivia ja samalla vuorokausirytmillä, ettekä aio hankkia lapsia.
Voiko elämä oikeesti olla niin hankalaa yhden lapsen kanssa? Potki ukkoas persauksille. Kun perhe perustetaan, niin siinä joustaa molemmat vanhemmat rytmiensä kanssa.
Käy illalla suihkussa. Ja en ole Ikinä kuullut, että kenenkään muksu suihkun ääneen heräisi. Höpö höpö.
Kai se ukkoskin ääntä pitää, kun yöt kuhkaa.
Laita lapselle sormisapuskaa aamupalaksi, hommaa irtopeili ja laittele itses keittiön pöydän äärellä kahvia hörppien.
Meillä on niin päin, että minä olen iltavirkku ja mieheni aamuvirkku. Arkipäivät sujuu kohtalaisen hyvin, meillä päiväkoti- ja kouluikäiset lapset. Tosin minä joskus sorrun valvomaan kirjan, tv:n tai töiden äärellä arkisinkin, kun ei nukuta ja koska haluan omaa aikaa. Seuraavana päivänä olen sitten väsynyt ja kireä. Viikonlopuista poden hirvittävän huonoa omatuntoa. Joka viikonloppu päätän, että nyt herään aikaisin ja annan miehen nukkua. Sitten en kuitenkaan vain jaksa. En yksinkertaisesti jaksa, kun ei ole pakko nousta töihin ja aina vain nukuttaa, vaikka olisinkin mennyt aikaisin nukkumaan. Toisaalta mies herää joka tapauksessa seitsemältä, kuten usein lapsetkin. Mies antaa mun nukkua, ei ole kuulunut vastustusta. Yleensä yhdeksältä olen itsekin jo ylhäällä. Ehkä kukaan ei kestä sitä, miten äkäinen olen aamulla jos joudun heräämään mielestäni liian aikaisin. Kotityöt meillä jaetaan tasan ja olen aktiivinen ja ahkera muuten, mutta tämä nukkuminen...Tuntuu että luonnollinen vuorokausirytmini tekee minusta yhteiskunnallisesti epäkelvon yksilön.
Ap:n ongelmassa on se hyvä puoli, että miehen liukuva työaikahan mahdollistaa teille todella helpon, edullisen ja joustavan päivähoidon lapselle. Olettaen siis että Ap:n työaika olisi noin 8-16. Mies viettää aamupäivät kotona lapsen kanssa, vie lapsen hoitoon esim. lounaalle klo 11, ja ap hakee lapsen oman työpäivän jälkeen klo 16.30. Saattaisitte selvitä halvemmalla maksuluokalla, lapsen päiväkotipäivät pysyvät kohtuullisen mittaisina, sekä isä että äiti viettävät joka päivä aikaa lapsen kanssa (isä aamut, äiti illat) ja ennen kaikkea - sitten miehen olisi yksinkertaisesti pakko herätä aamulla aikaisemmin olemaan lapsen kanssa.
Senkun aamulla laitat lapsen sänkyyn ja teet mitä haluat. Joutunet varmaan menemään vaikka lenkille, eli pois asunnosta.
Ota sinä omaa aikaa sillä välin, kun mies tekee iltatoimia lapsen kanssa.
Meilläkin on vähän eri vuorokausirytmit, mutta ollaan järkätty niin, että kumpikin nukkuu oman rytminsä mukaan ja hoitaa vauvaa vuorollaan. Ihan hyvä systeemi pikkulapsiaikana, kumpikin saa nukkua.
"Ehkä kukaan ei kestä sitä, miten äkäinen olen aamulla jos joudun heräämään mielestäni liian aikaisin. Kotityöt meillä jaetaan tasan ja olen aktiivinen ja ahkera muuten, mutta tämä nukkuminen...Tuntuu että luonnollinen vuorokausirytmini tekee minusta yhteiskunnallisesti epäkelvon yksilön."
luonnollinen vuorokausirytmisi ei tee sinusta yhteiskunnallisesti epäkelpoa yksilöä mutta ehkä ikävän puolison jos äkäilet puolisollesi. Miten hänen syytänsä voisi olla, että sinulla on eri vuorokausirytmi ja olette päättäneet perustaa perheen? En kyllä käsitä yhtään logiikkaasi.
Ei tuollainen ole normaalia. Kyllä ukon pitäisi ymmärtää että lapsen tulo muuttaa arkea, myös hänen.
Tuota menoa väsyt ja sitten ukkosi saakin pelailla kaiket yöt rauhassa, ihan omassa kodissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies onkin oikein hyvä mies, siitä ei ole epäselvyyttä. Ärsyttää vain, että 5 päivää viikossa ihan kaikki on minun vastuullani ja mies saa "omaa aikaa" joka yö. Jos itse alan valvomaan joudun silti nousemaan lapsen kanssa aamulla ja mies saa nukkua. Itselläni ei moista ylellisyyttä ole. Mies on siis lapsen kanssa sen 30 min aamulla ja saman verran illalla, sitten lapsi menee nukkumaan. Lapsi heräilee vielä yöllä ja hoidan ihan jokaisen yöherätyksen.
Pienempänä näyttikin siltä, että lapsi olisi enemmän iltavirkku, yöunet olivat klo 24-10. Ei se ollut minulle mikään ongelma. Ei kai jokaisella iltavirkulla ole sellaista työtä jota saa tehdä milloin vain? Olen itsekin ollut vuorotyössä ja jotkut vuorot olivat ikävämpiä kuin toiset, mutta olihan töissä silti käytävä. Ihanko tosissaan muissa perheissä se iltavirkku elää miten tahtoo ja toinen vanhempi kantaa vastuun?
Iltasuihkukaan ei oikein toimi. Hikoilen yöllä paljon ja aamulla on pakko peseytyä. Lisäksi lapsi on herkkäuninen ja herää jos suihku on päällä illalla (isäänsä tullut). Jos pesen hiukset kuivaan ne kuivaajalla. Lisäksi hammaspesut, rasvaukset ja meikkaus. Aikaa menee yhteensä puolisen tuntia ilman taaperoa keskeyttämässä. Enemmän taaperon kanssa.
En nyt tajunnut miten päiväkotiin vieminen auttaisi asiaa? Nyt näyttää siltä, että lapsen ja kodin hoito jäisi silti minulle, mutta lisäksi pitäisi ehtiä töihin. Taloudellisesti pärjätään ihan ok eikä siitä ole mitään erimielisyyksiä. Molempien mielestä näin pienen lapsen paikka on kotona.
Ap
Menet suihkuun heti kun mies tulee töistä. Ja föönaa tukkasi. Ei, aamulla ei ole pakko peseytyä. Lopeta jokapäiväinen meikkaaminen.
Kas niin, ongelma ratkaistu.
En ole ap, mutta mulle olis ihan hirveetä jos joutuisin aina käymään suihkussa keskellä päivää!? Ensin viettäisin "likaisissa" fiiliksissä koko aamun ja päivän, ei olis kannattanu edes meikata kun keskellä päivää ne täytyy sitten suihkussa pestä.. sit pääsisin suihkuun keskellä päivää ja siihen menisi aikaa hiusten kuivattamisineen ym juttuineen ja yhtäkkiä olisikin ilta :o
Minäkään en ihan tajunnut, miksi sen lapsen pitää herätä kuudelta. Eikö voisi mennä vähän myöhemmin nukkumaan niin heräisikin ihmisten aikaan eikä aamuyöllä.
Moni nyt tarttui tuohon meikkaamiseen, mutta siihen menee ehkä 5 minuuttia ja voin tehdä sen vaikka olohuoneessa lapsen puuhatessa omiaan sopivassa välissä. Se ei ole mikään kynnyskysymys.
Aion jatkossakin suihkutella aamuisin, vaikka jatkossakin lapsen kanssa. Yöhikoilun jälkeen on pakko peseytyä joka tapauksessa ja suihkussa käynti on ihan yhtä nopeaa kuin joku lavuaarissa peseminen. En aio viettää päiviä likaisena vaikka minulla onkin lapsi. Aamupala toki syödään nytkin yhdessä.
Olen ehdottanut miehelle, että hän heräisi pari-kolme kertaa viikossa aikaisemmin ja lähtisi töihin ajoissa, jotta pääsisi myös kotiin aiemmin. Työmatka on 20 minuuttia. Voitaisiin sitten tehdä jotain yhdessä illalla ja itse pääsisin aamulla yksin sinne suihkuun. Siten molemmat saisi välillä itselleen sopivan päivän. Mies stressaa aamuherätyksiä ja ei saa välttämättä unta edes silloin normaaliin aikaan ellei ole tosi väsynyt. Ei ole yrittänyt parantaa unihygieniaa, istuu ruudun ääressä yöt läpeensä ja mussuttaa kaikkea epäterveellistä. Sanotaan nyt vielä etten itsekään nauti siitä, että herään joka aamu kuudelta.
Herään öisin lapsen kanssa koska hän ei rauhoitu isänsä kanssa. Lapsi on ollut aina huono nukkuja ja unikouluja on pidetty. Nykyään tosin rauhoittuu nopealla tassuttelulla, kunhan äiti on paikalla. Epäilen, että kyse on eroahdistuksesta. Jos takana on todella huono yö, herätän miehen ja hän nousee lapsen kanssa.
Tilanne ei ole mitenkään toivoton. Olemme olleet yhdessä jo 12 vuotta ennen lapsen syntymää ja elämämme oli ehkä tietyssä rutiinissa. Toivoimme lasta pitkään. Ajattelin ennen lasta, että meillä on poikkeuksellisen hyvä parisuhde. Pidän suhdettamme vieläkin hyvänä, mutta pakko myöntää, että olen menettänyt hieman kunnioitusta miestä kohtaan, koska hän on jättänyt niin paljon minun vastuulleni. Etukäteen puhuimme, kuinka jakaisimme hommat tasaisemmin. Meillä ei ollut kokemusta pikkulapsista ennen omaa lasta ja moni asia tuli yllätyksenä. Emme tienneet, ettei pienen lapsen unirytmiä noin vain muuteta tai että uniongelmat jatkuvat vielä vuoden ikäisellä.
Ap
Minkä ikäinen lapsi kyseessä?
Lapselle lastenohjelmat päälle jos sinun on pakko päästä aamulla suihkuun. Tai herää vähän aikaisemmin että ehdit hoitaa asiasi ennen kuin lapsi herää. Lapsi voi mennä myös leikkimään omaan huoneeseensa tai sitten teidän makkariin jos haluaa olla toisen vanhemman kanssa (vaikka vanhempi nukkuukin)
Miten kenellekään tulee edes mieleen perustaa perhe miehen kanssa, joka "istuu ruudun ääressä yöt läpeensä ja mussuttaa kaikkea epäterveellistä". Ihanko aikuisten oikeasti kuvittelit, että mies muuttuu?
Saisiko tästä jotain kompromissin poikasta tehtyä? Kun kerran miehen työajat joustaa ja toisaalta sinä olet kotona lapsen kanssa päivät (eli on ihan oletettavaa, että sinä teet suuremman osan kotitöistä päivän aikana). Eli vosiko miehelle ehdottaa, että hän heräisi aamulla 8 aikoihin (eli menisi nukkumaan puolen yön aikoihin. Ja huolehtisi lapsesta aamulla sen puolisen tuntia, jotta sinä saat tehdä aamutoimet rauhassa (kun kerran tämä on sinulle tärkeä asia). Sitten mies lähtisi töihin niin että olisi töissä työmatkaoineen 9.30- 18.30 Silloin saisitte vietettyä yhteistä perheaikaa vielä pari tuntia ennen taaperon iltatoimia (tai jonain iltana mies hoitaisi lapsen ja sinä pääsisit harrastamaan jotain). Sitten toinen hoitaisi taaperon iltatoimet ja toinen "urakoisi" kotitöitä. Sitten teille jäisi vielä 1-2 tuntia yhteistä iltaa miehen kanssa ja sinnun mentyä nukkumaan miehelle 1-2 tuntia ns. omaa aikaa.