Miten narsistisen perheen kultalapsen voisi saada käsittämään vanhempien ongelmat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vastaus alkuperäiseen kysymykseen: kysy, mitä hän ajattelisi jos häntä kohdeltaisiin kuin sinua. Jos häneen ei oltaisi yhteydessä jos hänelle ei ostettaisi autoa jne. Ja sinulle tämä kaikki? Ainakin minun siskoni empatiakyky on jossain etanan tasolla mitä meidän rooleihin tulee, jotenkin hän ajattelee että samalla tavalla kuin vaikka kaupan kassalle ei osteta autoa niin minullekaan ei. Ei tietenkään! ihme ajatuskin! Mutta ei mitenkään ilkeää tai väärin - mä kun olen mä ja ainahan mua on noin kohdeltu. se on hengitysilmaa, arvovapaata, niin itsestäänselvää että sen kyseenalaistaminen...

Inhottava ajattelutapa. Vanhempien ajatusmaailmaa ei ole osattu kyseenalaistaa lainkaan.

Tätä on vaikea selittää mutta ei se ajattele sitä aktiivisesti, siis ethän sinäkään ole ilkeä kun ajattelet että et osta kaupan kassalle autoa. Hän ei jotenkin hahmota minua ihmisenä joka olisi sama kuin hän; vanhempiemme lapsi. Hän kertoo aidosti onnellisena kun oli matkoilla vanhempiemme kanssa, samaan aikaan kun itse en ole nähnyt heitä vuoteen. Tähän liittyy tietenkin se, että olen itsekin kasvanut niin että kuulostaisi ihan yhtä tyhmältä vaatia vanhemmiltani huomiota, kun se olisi vaatia sitä kaupan kassalta. siskoni ehkä jotenkin hahmottaa että olen esim. itsenäinen enkä kaipaa ketään tms. mutta rakkauden puutetta isompi trauma olisi pyytää sitä ihmisiltä joilta sitä kuuluisi saada - ja tulla pilkatuksi. Siksi asiat on kuten ne on.

Tällaisessa perheessä kasvaneena ymmärtää kyllä hyvin sen, että eri puolilla maailmaa on paljonkin ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi toisten pitämisessä orjan asemassa ei ole heistä mitään ongelmaa.

.

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Olen perheen musta lammas, ahkers ja kiltti, ahkeruuteni takia hyvin menestynyt ja koulutettu, mutta silti vsnhrmpieni vihaama.

Sisareni kultalapsi, työtön ja ajelehtiva, aika kipakka ja äkeä luonteeltaan, silti vanhempien lellikki.

Sisar ei huomaa kuviota eikä tunnusta sen olemassaoloa. Sisarelle on tehty testamentti jossa minut jätetään perinnöttömäksi (saan lakiosan jos käyn tappelemaan), sisarelle ostettu auto, ostettu asunto, maksettu kallis koulutus yksityisessä opistossa (siltikään ei sisar ole päässyt töihin), syydetään rahaa kaikkeen.

Minä en ole saanut mitään. Koskaan. Kotoa lähteissäni kaikki piti maksaa itse ja mitäön apua ei tullut.

Sisaren kanssa turha puhua, raivostuu ja syyttelee. Vanhrmpien kanssa turha puhua, eivät pidä yhteyttä eivätkä vastaa jos soitan.

Asia ei muutu koten pakko vaan hyväksyä. Suututtaa ohan helkkaristi mutta mitäpäs teet, et mitään.

Voiko kukaan perhe olla noin ankea. Eriarvoista, epäkunnioittavaa. Voiko olla niin, että olet paljon vanhempi ja vanhempien varallisuus oli minimaalinen sinun kohdallasi. Eikä sekään selitä tuollaista käytöstä vanhemmilta. Ei kai kukaan vanhempi voi olla noin puolueellinen. Olisiko siihen jokin järjellinen syy?

Varmaan selviäisi jos asioista pystyttäisiin keskustelemaan....järjellistä syytä ei näissä tapauksissa ole. Yksi lapsista ”tuntuu” siltä oikealta ja hyvältä lapselta. Pönkitetään lapsen itsetuntoa ylenpalttisesti ja hänestä tulee hirviö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Olen perheen musta lammas, ahkers ja kiltti, ahkeruuteni takia hyvin menestynyt ja koulutettu, mutta silti vsnhrmpieni vihaama.

Sisareni kultalapsi, työtön ja ajelehtiva, aika kipakka ja äkeä luonteeltaan, silti vanhempien lellikki.

Sisar ei huomaa kuviota eikä tunnusta sen olemassaoloa. Sisarelle on tehty testamentti jossa minut jätetään perinnöttömäksi (saan lakiosan jos käyn tappelemaan), sisarelle ostettu auto, ostettu asunto, maksettu kallis koulutus yksityisessä opistossa (siltikään ei sisar ole päässyt töihin), syydetään rahaa kaikkeen.

Minä en ole saanut mitään. Koskaan. Kotoa lähteissäni kaikki piti maksaa itse ja mitäön apua ei tullut.

Sisaren kanssa turha puhua, raivostuu ja syyttelee. Vanhrmpien kanssa turha puhua, eivät pidä yhteyttä eivätkä vastaa jos soitan.

Asia ei muutu koten pakko vaan hyväksyä. Suututtaa ohan helkkaristi mutta mitäpäs teet, et mitään.

Voiko kukaan perhe olla noin ankea. Eriarvoista, epäkunnioittavaa. Voiko olla niin, että olet paljon vanhempi ja vanhempien varallisuus oli minimaalinen sinun kohdallasi. Eikä sekään selitä tuollaista käytöstä vanhemmilta. Ei kai kukaan vanhempi voi olla noin puolueellinen. Olisiko siihen jokin järjellinen syy?

Varmaan selviäisi jos asioista pystyttäisiin keskustelemaan....järjellistä syytä ei näissä tapauksissa ole. Yksi lapsista ”tuntuu” siltä oikealta ja hyvältä lapselta. Pönkitetään lapsen itsetuntoa ylenpalttisesti ja hänestä tulee hirviö.

Niin. Meillä vanhemmat näkivät yhdessä lapsessa erityisen paljon sellaisia ominaisuuksia, joita pitivät arvossaan ja olisivat myös itselleenkin toivoneet. Tämä myös tuotiin usein näkyvästi julki. Kaikki muutkin lapset ovat kokeneet asian samoin, kun tästä on puhuttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Olen perheen musta lammas, ahkers ja kiltti, ahkeruuteni takia hyvin menestynyt ja koulutettu, mutta silti vsnhrmpieni vihaama.

Sisareni kultalapsi, työtön ja ajelehtiva, aika kipakka ja äkeä luonteeltaan, silti vanhempien lellikki.

Sisar ei huomaa kuviota eikä tunnusta sen olemassaoloa. Sisarelle on tehty testamentti jossa minut jätetään perinnöttömäksi (saan lakiosan jos käyn tappelemaan), sisarelle ostettu auto, ostettu asunto, maksettu kallis koulutus yksityisessä opistossa (siltikään ei sisar ole päässyt töihin), syydetään rahaa kaikkeen.

Minä en ole saanut mitään. Koskaan. Kotoa lähteissäni kaikki piti maksaa itse ja mitäön apua ei tullut.

Sisaren kanssa turha puhua, raivostuu ja syyttelee. Vanhrmpien kanssa turha puhua, eivät pidä yhteyttä eivätkä vastaa jos soitan.

Asia ei muutu koten pakko vaan hyväksyä. Suututtaa ohan helkkaristi mutta mitäpäs teet, et mitään.

Voiko kukaan perhe olla noin ankea. Eriarvoista, epäkunnioittavaa. Voiko olla niin, että olet paljon vanhempi ja vanhempien varallisuus oli minimaalinen sinun kohdallasi. Eikä sekään selitä tuollaista käytöstä vanhemmilta. Ei kai kukaan vanhempi voi olla noin puolueellinen. Olisiko siihen jokin järjellinen syy?

Varmaan selviäisi jos asioista pystyttäisiin keskustelemaan....järjellistä syytä ei näissä tapauksissa ole. Yksi lapsista ”tuntuu” siltä oikealta ja hyvältä lapselta. Pönkitetään lapsen itsetuntoa ylenpalttisesti ja hänestä tulee hirviö.

Niin. Meillä vanhemmat näkivät yhdessä lapsessa erityisen paljon sellaisia ominaisuuksia, joita pitivät arvossaan ja olisivat myös itselleenkin toivoneet. Tämä myös tuotiin usein näkyvästi julki. Kaikki muutkin lapset ovat kokeneet asian samoin, kun tästä on puhuttu.

Minulla meni vuosia siihen, että ymmärsin suurimman osan vanhemman minuun kohdistamasta kritiikistä kertovan ensisijaisesti hänen tyytymättömyydestään itseensä ja omaan elämäänsä. Lapsena olin vain helppo maalitaulu, johon kohdistaa oma paha olo.

Ja vaikka tämän nykyään ymmärtääkin, niin vanhemman moittiva ääni kaikuu silti usein pääkopassa. Narsistiin voi katkaista välit, mutta hän tekee silti lähtemättömän vaikutuksen.

.

.

Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta.