Kenen "pitäisi" maksaa minun matkani?

Kiva kuulla ap!

hyvä että pääsette matkalle. Muistan kun olin juuri sovittu silloin tulevan mieheni kanssa hääpäivä ja ei asiasta vielä vanhemmille kerrottu. Sitten vanhempani päättivät jakaa rahaa, antoivat sen maksimi määrä, jonka sai verottomasti antaa minulle, veljelleni, veljeni vaimolle ja heidän kaikille kolmelle lapselle. Meidän perheestä vain minä sain rahaa. Sitten päätin että hei, ne ihmiset ovat minun vanhemmille rakkaita, he vasta tutustuvat mieheeni. Minä lyhensin lainaa omallani ja veljeni teki perheineen upean matkan ja lopuilla lyhensivät lainaansa.

Kaikki oltiin tyytyväisiä.

Se joka maksaa saa päättää kenet maksaa ja teidän perheestä appi kuitenkin maksaa lapset ja miehesi, eli ihan kohtuuhinta sekin on.

Musta tuntuu, että samat muijat, jotka vaatii appiukkoa maksamaan miniän matkan, huutaa isäinpäivänä: etten tietenkään osta miehelleni mitään, kun se ei oo mun faija!

Ota hei loman kannalta kotona :)

Haluatko ihan oikeasti lähteä matkalle appivanhempien ja miehen sisarusten kanssa? Minä jättäisin suosilla väliin, ja tuommoinen järjestely antaisi oikein hyvän tekosyyn olla osallistumatta matkaan :D

Tsempit ap:lle.

[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 17:54"]

Appi täyttää 60v tänä syksynä, ja on suunnitellut matkaa. Hänellä on kolme lasta ja on luvannut maksaa jokaisen lapsensa ja lapsenlapsensa (3kpl) matkan. Minun ja vävyn pitää maksaa itse, miehen toisella siskolla ei ole puolisoa. 

Vävy on töissä ja pystyy maksamaan helposti oman osansa, minä olen työtön. En usko että pääsen matkaan koska miehellänikään ei ole hirveästi ylimääräistä. Onko tämä sitten reilua? Tuntuu vähän suunnitellulta jutulta. Joku halpishotelli halpislennolla jonnekin halpaan etelänkohteeseen onnistuisi meiltä, mutta minä tuskin saan vaikuttaa hotellivalintaan.

Eli meiltä matkaan lähteen mies ja lapset. Minä jään kotiin. Toivon toki että saan töitä ennen tuota, mutta saanko sitten lomaa? 

[/quote]

No, jos tarkoitat sitä, että Appi on tehnyt tuon tahallaan jättääkseen sut ulos porukasta, niin mitä sä sinne haluat edes mennä? 

Hävetkää te, jotka valitatte apen "nuukuutta". Hänhän maksaa jo ainakin kahdeksan ihmisen matkan, vaikka on hänen syntymäpäivänsä, jolloin normaalisti muuta lahjoisivat häntä eikä päin vastoin!

Ja jos ajatellaan vaikka ap:n perhettä, niin appihan suorastaan suosii teitä naimattoman tyttärensä kustannuksella. Tämä saa kolmasosan siitä mitä sinun perheesi saa. Esimerkiksi minun vanhempani ovat aina kohdelleet minua ja siskoani tasapuolisesti, ja se tarkoittaa siis sitä, että me saamme samansuuruiset lahjat, vaikka minulla on mies ja kolme lasta. Mielestäni se on täysin oikein.

Ihan teistähän se on kiinni. Mitä voisit sijoittaa itse? voisiko loppuosan jakaa? Riippuu teidän väleistänne miten se onnistuu... 

Aluksi  olin sitä mieltä, että tottai ap maksaa itse matkansa, mutta kun tarkemmin ajattelin, niin omat vahempani vastaavassa tilanteessa maksaisivat ilman muuta miehenikin matkan eli haluaisivat koko perheen paikalle. Jos itse olisin vastaavanlaisessa tilanteessa, haluaisin koko lapseni perheen vaimoineen paikalle. Jos rahat eivät riittäisi, keksisin jotain muuta tilalle. 

Toki tietyllä tapaa ymmärrän appea enkä tästä hänelle loukkaantuisi, mutta ehkä hieman pahoittaisin mieleni. Tuntuisi kurjalta, että koko muu perhe (käsittäen siis isovanhemmat ja serkut) ja minä ainoana jäisin kotiin.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 12:53"]

Hävetkää te, jotka valitatte apen "nuukuutta". Hänhän maksaa jo ainakin kahdeksan ihmisen matkan, vaikka on hänen syntymäpäivänsä, jolloin normaalisti muuta lahjoisivat häntä eikä päin vastoin!

Ja jos ajatellaan vaikka ap:n perhettä, niin appihan suorastaan suosii teitä naimattoman tyttärensä kustannuksella. Tämä saa kolmasosan siitä mitä sinun perheesi saa. Esimerkiksi minun vanhempani ovat aina kohdelleet minua ja siskoani tasapuolisesti, ja se tarkoittaa siis sitä, että me saamme samansuuruiset lahjat, vaikka minulla on mies ja kolme lasta. Mielestäni se on täysin oikein.

[/quote]

Kyllä se on tuo appi jonka sietäisi hävetä jos raja vedetään lasten perheiden puolisoihin.

Jotenkuten ymmärrän jos kyse on oikeasti rahasta, eli ei vaan yksinkertiasesti olekkaan varaa maksaa matkaa ihan kaikille, ehkä alunperin oli tarkoitus, mutta menot olivatkin vähän suurempia.

Jos lapset ovat niin suuria että voivat lähteä ilman vanhempiaan, niin tekisin niin, eli jäisin puolison kanssa kotiin, jos ei olisi rahaa maksaa puolison matkaa, ilman häntä en misään tapauksessa lähtisi.

Tietenkään apella ei ole mitään velvollisuutta maksaa kenenkään matkoja, mutta eipä ole kenelläkään mitään velvollisuutta myöskään osallistua hänen synttäreilleen.

Itse tein niin, että ilmoitin lapselle ja hänen puolisolleen, että pääsevät reissuun mukaan, jos itse maksavat matkastaan puolet, niin minä maksan toisen puolen.

Onko tämä nyt oikein toimittu, kun pariskuntaa on kohdeltu "yksikkönä"?

Kyllä appivanhempien elämä on hankalaa, kun matkojen maksamisestakin syntyy tuommoinen sota.

Mieheni tuntien, hän ei varmaan lähtisi isänsä syntymäpäiville, jos ei olisi varaa maksaa minun matkaani.

Samoin kun hän ei lähtenyt serkkunsa häihin, mihin tuli kutsu vain hänen nimellään.

On ollut aina hyvin tarkka tässä asiassa, että olemme perhe.

Toisaalta minä ihmettelen perheitä, missä vanhemmat maksaa aikuisille lapsille matkoja

Minä en tiedä.

Hassu tilanne.

toisaalta perheenne pääsisi halvalla ulkomaille lomalle nyt, jos suinkin varaa on. yhden hinnalla monta.

Jos appivanhemmat maksaa lapsen ja lastenlasten matkat, niin sekin on jos iso lahja....eikö teillä tosiaan ole varaa itse kustantaa sinua sinne reissuun? Ja jos sinulla ei ole kovin hyvät välit miehen sukuun, niin älä mene ollenkaan, pidä vapaata lapsistasikin ja rentoudu vaikka kotona ihan yksin tai vietä kerrankin aikaa lapsttomien ystäviesi kanssa! 

Meillä appivanhemmat maksoi koko meidän perheen ja kälyn perheen Tukholman risteilyt kun mentiin sinne koko porukalla appivanhempien kanssa. Ei sekään ihan halpaa lystiä ole... Kieltämättä olisi ollut vähän hassua jos minun matkaa ei olisi maksettu, toki olisin sitten maksanut itse tai jättänyt menemättä kokonaan. Itse olisin kyllä nauttinut enemmän siitä että muut vahtivat lapsia laivalla ja Tukholmassa ja itse saisin levätä kotona......

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 12:53"]

Esimerkiksi minun vanhempani ovat aina kohdelleet minua ja siskoani tasapuolisesti, ja se tarkoittaa siis sitä, että me saamme samansuuruiset lahjat, vaikka minulla on mies ja kolme lasta. Mielestäni se on täysin oikein.

[/quote]

No, jos asioita arvottaa rahan mitalla, niin varmaan onkin tasapuolista antaa jokaiselle sama summa. Minun mielestäni tasapuolisuus edellyttää myös sitä, että ottaa kunkin tilanteen huomioon ja antaa sen mukaan. Eli jos sisko saa ison pääsiäismunan, sinulle voisi antaa kolme pientä (jotka antaisit lapsille). Tiukan matemaattisesti se ei menisi tasan, ei hintansa puolesta, eikä senkään suhteen, ettet itse saisi mitään, mutta perhetilanteenne huomioiden ratkaisu olisi kuitenkin riittävän tasapuolinen.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 13:51"]

Minä en tiedä.

Hassu tilanne.

toisaalta perheenne pääsisi halvalla ulkomaille lomalle nyt, jos suinkin varaa on. yhden hinnalla monta.

[/quote]

En minä osaa ajatella tuota millään muotoa oman perheen eduullisena lomana. Sehän on apen järjestämä synttärimatka.

Jos minä lähden lomalle, niin haluan itse suunnitella sen alusta loppuun.

Minusta tuo on apelta joko tahditonta tai sitten hän haukkasi liian suuren palan, eli rahat ei riitä.

Riippuisi vähän tilanteesta mitä tehtäisiin itse samassa tilanteessa, luultavasti jäätäisiin puolison kanssa pois reissusta, lapset saisivat mennä isovanhempien kanssa jos heille sopii. Vaikea kyllä uskoa että kummankaan vanehmmat vetäisi tuollaista linjaa.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 13:28"]

Itse tein niin, että ilmoitin lapselle ja hänen puolisolleen, että pääsevät reissuun mukaan, jos itse maksavat matkastaan puolet, niin minä maksan toisen puolen.

Onko tämä nyt oikein toimittu, kun pariskuntaa on kohdeltu "yksikkönä"?

Kyllä appivanhempien elämä on hankalaa, kun matkojen maksamisestakin syntyy tuommoinen sota.

[/quote]

Minusta tuo on hyvä ja syrjimätön ratkaisu. Tietysti jos on monta lasta ja heillä kovin erisuuruisia perheitä, niin joku voi kokea senkin vähän epäreilukksi, sekä suuressa että pienessä perheessä.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 13:49"]

Mieheni tuntien, hän ei varmaan lähtisi isänsä syntymäpäiville, jos ei olisi varaa maksaa minun matkaani.

Samoin kun hän ei lähtenyt serkkunsa häihin, mihin tuli kutsu vain hänen nimellään.

On ollut aina hyvin tarkka tässä asiassa, että olemme perhe.

Toisaalta minä ihmettelen perheitä, missä vanhemmat maksaa aikuisille lapsille matkoja

[/quote]

Olen samaa mieltä että miehen tulee olla vaimonsa tukena.

Mutta minusta tuossa ei ole mitään ihmeellistä että maksetaan lasten matkoja. Parempihan niitä rahojaan on jakaa eläessään, eikä säästellä perintöön. Eläessä antaessaan saa itse kokea antamisen riemua.

Aika selvä juttu. Jos teillä ei ole vara maksaa sinun matkaa, niin joko ilmoitatte, että teidän perhe ei nyt pääse lähtemään tai sitten kerrotte, että sinä jäät kotiin. Kutsuja voi sitten tehdä ratkaisun siitä, että miten haluaa menetellä. Mutta luulisi, että miehesi saisi sen verran säästettyä, että sullekin ne lomarahat löytyy

Mielestäni juuri niin kuin itse kirjoitit: mies ja lapset lähtee, sinä jäät kotiin. 

Tympeää varmasti, kun jää ulkopuolelle. On kai kuitenkin positiivisiakin puolia? Oma aika?

Hmm... itse vastaavassa tilanteessa, jos rahaa ei olisi mahdollista saada kasaan tai vaikka lomaa ajalle (sekin voi olla kortilla), niin tekisimme varmaan niin että mieheni lähtisi reissuun vanhemman lapsen kanssa, nuorempi tuskin vielä niin nauttisi matkasta ilman äitiään (eikä isäkään kahdesta pienestä yksin huolehtien), että se enemmän iloksi olisi kuin stressiksi. Jos taas kyse olisi minun vanhemmistani ja sisarusteni perheistä ja siitä, ettei meidän perheen olisi mahdollista lähteä kokonaisuudessa, niin kumma kyllä - mieluummin olisin itsekin menemättä. Säästäisin rahat ja ajan yhteiseen lomaan, jolla koko perhe voisi olla mukana. Ja ehkä sitten veljeni perhe kokonaisuudessa pääsisi mukaan vanhempieni kustannuksella, se olisi mulle aivan ok. Eli en ehkä ajattele niinkään perheellemme tulevaa rahallista hyötyä ilmaisista matkoista, kuin muuta dynamiikkaa ja emotionaalisia näkökulmia.