Lue keskustelun säännöt.
Onko asperger keksitty diagnoosi?
08.04.2013 |
Jatkuvasti tulee erilaisia asperger, ADHD ym. diagnooseja. Minun mielestäni ne kuvaavat lähinnä erilaisia ihmistyyppejä. Onko mikään luonnetyyppi, temperamentti tai tapa toimia enää sallittua, vai pitäisikö kaikken olla samanlaisia muovirobotteja, jotka toimivat, kuten työnantaja käskee: täydellinen kasvu ja kehittyminen-loistavat kouluarvosanat-mahtava urasuoritus ennätysajassa-nopea kuolema.
Jos et ole kuten Normaali Ihminen, ota lääkettä ja terapiaa, muutu. Onko tämä kaikki vain lääketehtaiden ja päättäjien tehokkuus-tuotanto-kasvu-tuottavuus-harhaa?
Kommentit (11)
Ainakin USA:ssa ko. diagnoosi on poistettu. Suomessa ilmeisesti aika heppoisin perustein noita diagnooseja annetaan; lapsi oireilee kiusaamisen johdosta ja saa as-diagnoosin. Vaihtaa koulua ja oireet loppuvta mutta leima ja diagnoosi on ja pysyy!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet ap väärässä.
Ensinnäkin, asperger on autismikirjoon kuuluva oireyhtymä, ja sitä on monenasteista. Vaikka osa asseista pärjää elämässään melko normaalisti, osa taas on selkeästi monimuotoisen tuen tarpeessa, eikä kykene itsenäiseen elämään. Itselläni on syvästi asperger poika, ja hänen kömpelyytensä ja kyvyttömyytensä sosiaalisissa asioissa on hyvin selvää, diagnoosikin saatiin jo nelivuotiaana. Ei todellakaan ole vain "pikku persoonapiirre".
Toiseksikin, aspergeriin ei ole lääkettä. Osalla asseista on siihen liittyen keskittymis- ja ylivilkkaushäiriöitä tai masennusta tms., joihin on lääkitystä, mutta aspergerin keskiössä oleviin sosiaalisten taitojen puutteisiin EI OLE lääkkeitä, ja iso osa asseista ei syö mitään lääkitystä, ei myöskään oma poikani.
Eli lääketehtaat eivät ainakaan aspegerin syndroomasta omana tautiluokituksenaan hyödy.
Sinänsä sen erillisyys muusta autismikirjosta on vähän kiistanalainen asia, esim. Yhdysvalloissa lastenpsykiatrit ovat ehdottaneet erillisestä asperger-diagnoosista luopumista. Eli että assitkin diagnosoitaisiin autisteiksi - autisteissahan on myös hyvätasoisia autisteja (HFA), joiden ero asseista on aika veteen piirretty viiva.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 10:48"]Ainakin USA:ssa ko. diagnoosi on poistettu. Suomessa ilmeisesti aika heppoisin perustein noita diagnooseja annetaan; lapsi oireilee kiusaamisen johdosta ja saa as-diagnoosin. Vaihtaa koulua ja oireet loppuvta mutta leima ja diagnoosi on ja pysyy!!![/quote]
kolmonen, ei sitä poistettu ole, vaan sulautettu autismiin. Siis assit todetaan edelleen erityisiksi, nimitys on vain autisti.
-4-
Johtuuko erityisyys-diagnoosit enemmänkin isoista luokkaryhmistä? Jos luokkakokoja pienennettäisiin, niin johan rauhoituttaisiin ja kaikilla olisi kivaa. Opittaisiin helpommin, saataisiin henkilökohtaisempaa opetusta. Keksitty juttu, sanon minä.
Taas on säästämällä tehty vain isompia ongelmia ja rahanmenoa.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 10:56"]
Johtuuko erityisyys-diagnoosit enemmänkin isoista luokkaryhmistä? Jos luokkakokoja pienennettäisiin, niin johan rauhoituttaisiin ja kaikilla olisi kivaa. Opittaisiin helpommin, saataisiin henkilökohtaisempaa opetusta. Keksitty juttu, sanon minä.
Taas on säästämällä tehty vain isompia ongelmia ja rahanmenoa.
[/quote]
No kun EI.
Sinulla ja kolmosella on harhaluulo siitä, että as-diagnooseja annettaisiin koulussa esiintyvien ongelmien jälkeen. Iso osa as-diagnooseista annetaan kumminkin jo alle kouluiässä ja diagnooseja ei anneta helposti - niitä edeltää aina osastojakso keskussairaalatasolla, viikosta kolmeen viikkoa pitkä, jonka aikana lasta tutkivat neurologi, lastenpsykiatri, yleislääkäri, toimintaterapeutti ja puheterapeutti. Tehdään geenitestejä ja unitutkimus.
Tilanne on siis aivan eri kuin joskus alkuaikoina, 80-90-luvun vaihteessa.
As-diagnoosissa olennaista on myös se, että ongelmat ovat olleet olemassa jo aivan lapsesta lähtien, eli lapsella on ollut puutteita sosiaalisissa taidoissa jo ennen kouluikää - tätä määritetään perusteellisilla vanhempien haastatteluilla, myös päiväkotiin otetaan yhteyttä.
Sinänsä tietysti diagnosointi on yhteydessä päivähoito- ja koulujärjestelmään, että diagnoosia edellytetään tukitoimien saamiseksi. Mutta se ei silti tarkoita, etteikö ongelmia olisi olemassa, vaan että tukitoimet maksavat paljon, eikä niitä haluta antaa pelkästään mutun varassa.
-4-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4, sinulla kun tuntuu olevan tietoa ja kokemusta, niin millaisia poikasi ongelmat sosiaalisissa taidoissa sitten ovat? Ja kuinka ne ilmenivät, ovatko ne olleet aina? Huomasitko jo pikkulapsena, että pojassasi on jotakin erilaista? Entä mitä päiväkodissa sanottiin?
[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 11:01"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 10:56"]
Johtuuko erityisyys-diagnoosit enemmänkin isoista luokkaryhmistä? Jos luokkakokoja pienennettäisiin, niin johan rauhoituttaisiin ja kaikilla olisi kivaa. Opittaisiin helpommin, saataisiin henkilökohtaisempaa opetusta. Keksitty juttu, sanon minä.
Taas on säästämällä tehty vain isompia ongelmia ja rahanmenoa.
[/quote]
No kun EI.
Sinulla ja kolmosella on harhaluulo siitä, että as-diagnooseja annettaisiin koulussa esiintyvien ongelmien jälkeen. Iso osa as-diagnooseista annetaan kumminkin jo alle kouluiässä ja diagnooseja ei anneta helposti - niitä edeltää aina osastojakso keskussairaalatasolla, viikosta kolmeen viikkoa pitkä, jonka aikana lasta tutkivat neurologi, lastenpsykiatri, yleislääkäri, toimintaterapeutti ja puheterapeutti. Tehdään geenitestejä ja unitutkimus.
Tilanne on siis aivan eri kuin joskus alkuaikoina, 80-90-luvun vaihteessa.
As-diagnoosissa olennaista on myös se, että ongelmat ovat olleet olemassa jo aivan lapsesta lähtien, eli lapsella on ollut puutteita sosiaalisissa taidoissa jo ennen kouluikää - tätä määritetään perusteellisilla vanhempien haastatteluilla, myös päiväkotiin otetaan yhteyttä.
Sinänsä tietysti diagnosointi on yhteydessä päivähoito- ja koulujärjestelmään, että diagnoosia edellytetään tukitoimien saamiseksi. Mutta se ei silti tarkoita, etteikö ongelmia olisi olemassa, vaan että tukitoimet maksavat paljon, eikä niitä haluta antaa pelkästään mutun varassa.
-4-
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 11:11"]
4, sinulla kun tuntuu olevan tietoa ja kokemusta, niin millaisia poikasi ongelmat sosiaalisissa taidoissa sitten ovat? Ja kuinka ne ilmenivät, ovatko ne olleet aina? Huomasitko jo pikkulapsena, että pojassasi on jotakin erilaista? Entä mitä päiväkodissa sanottiin?
[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 11:01"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 10:56"]
Johtuuko erityisyys-diagnoosit enemmänkin isoista luokkaryhmistä? Jos luokkakokoja pienennettäisiin, niin johan rauhoituttaisiin ja kaikilla olisi kivaa. Opittaisiin helpommin, saataisiin henkilökohtaisempaa opetusta. Keksitty juttu, sanon minä.
Taas on säästämällä tehty vain isompia ongelmia ja rahanmenoa.
[/quote]
No kun EI.
Sinulla ja kolmosella on harhaluulo siitä, että as-diagnooseja annettaisiin koulussa esiintyvien ongelmien jälkeen. Iso osa as-diagnooseista annetaan kumminkin jo alle kouluiässä ja diagnooseja ei anneta helposti - niitä edeltää aina osastojakso keskussairaalatasolla, viikosta kolmeen viikkoa pitkä, jonka aikana lasta tutkivat neurologi, lastenpsykiatri, yleislääkäri, toimintaterapeutti ja puheterapeutti. Tehdään geenitestejä ja unitutkimus.
Tilanne on siis aivan eri kuin joskus alkuaikoina, 80-90-luvun vaihteessa.
As-diagnoosissa olennaista on myös se, että ongelmat ovat olleet olemassa jo aivan lapsesta lähtien, eli lapsella on ollut puutteita sosiaalisissa taidoissa jo ennen kouluikää - tätä määritetään perusteellisilla vanhempien haastatteluilla, myös päiväkotiin otetaan yhteyttä.
Sinänsä tietysti diagnosointi on yhteydessä päivähoito- ja koulujärjestelmään, että diagnoosia edellytetään tukitoimien saamiseksi. Mutta se ei silti tarkoita, etteikö ongelmia olisi olemassa, vaan että tukitoimet maksavat paljon, eikä niitä haluta antaa pelkästään mutun varassa.
-4-
[/quote]
[/quote]
Kuten sanoin, saimme diagnoosinkin jo nelivuotiaana. "As-piirteet" -diagnoosi tuli jo kolmivuotiaana, mutta siinä iässä harvemmin annetaan puhdasta as-diagnoosia, vaikka oireet olisivat hyvin selviäkin, kuten meidän vesselillä olivat.
Joten joo, lapsi on erilainen syntymästään lähtien. Maallikko ei vain tunnista sitä, koska harvalla maallikolla on kokemusta autismikirjon lapsista, ja oman lapsen erilaisuuteen tottuu tietysti, kun lapsen kanssa kasvaa.
Lapsemme on ääniyliherkkä, kipukynnys taas on (tyypillistä asseille) erittäin korkea, ei havaitse erittäin kovaakaan kipua (eli tuntoaliherkkä). Ei siedä kosketusta, ei ymmärrä ironiaa tai sanatonta viestintää. Erittäin rutiinitarkka. Ei osaa olla muiden lasten kanssa, ei ole ystäviä. Motorisesti (karkeamotoriikka) kömpelö, vaatii todella pitkän harjoittelun monessa asiassa. Esim. pyörällä hän oppi ajamaan vasta yhdeksänvuotiaana, kengännauhat oppi solmimaan rusetille vasta 11-vuotiaana. Maneereitakin on, samoin tahatonta ilmehtimistä.
Toisaalta hän on meille erittäin rakas pikkuinen siili-poika... ja erityislahjakkuuttakin on, matematiikassa erittäin hyvä (osasi kaksinumeroisten lukujen päässälaskut jo viisivuotiaana ja moninumeroisten lukujen kertolaskut päässä jo tokaluokkalaisena), kalenterikin kulkee vesselin päässä (eli jos kysyn, mikä viikonpäivä oli vaikkapa viime vuonna 21. marraskuuta, poikahan sanoo hetken mietittyään, että se oli keskiviikko). Myös avaruudellinen hahmotus oli hänellä aikuisen tasolla jo alle kouluiässä. Vieraskielisten sanojen oikeinkirjoituksen oppii kertavilkaisulla. Tällainen kykyprofiilin epätasaisuus on myös hyvin tyypillistä asseille.
-4-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nelonen kuvasi hyvin sitä, että asperger on tosi monioireinen. Sen nimessäkin sanotaan oireyhtymä... Kun sitä tutkitaan, oireita on pitänyt olla olemassa jo lapsena, jotta as-diagnoosi annetaan, erotuksena vaikkapa koulukiusaamisen aiheuttamasta masennuksesta.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 10:56"]
Johtuuko erityisyys-diagnoosit enemmänkin isoista luokkaryhmistä? Jos luokkakokoja pienennettäisiin, niin johan rauhoituttaisiin ja kaikilla olisi kivaa. Opittaisiin helpommin, saataisiin henkilökohtaisempaa opetusta. Keksitty juttu, sanon minä.
Taas on säästämällä tehty vain isompia ongelmia ja rahanmenoa.
[/quote]
Kävin kouluni pienessä kyläkoulussa. Luokallani oli kolme oppilasta. Minulla on asperger-diagnoosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2013 klo 11:31"]
Nelonen kuvasi hyvin sitä, että asperger on tosi monioireinen. Sen nimessäkin sanotaan oireyhtymä... Kun sitä tutkitaan, oireita on pitänyt olla olemassa jo lapsena, jotta as-diagnoosi annetaan, erotuksena vaikkapa koulukiusaamisen aiheuttamasta masennuksesta.
[/quote]
Nimenomaan, tuota ajoin takaa.
-4-
Millainen on ns. Normaali perusihminen, johon verrataan?