Lue keskustelun säännöt.
Emme pääse sopiin tyttövauvan nimestä :(
04.04.2013 |
Meille syntyi juuri esikoinen, pieni tyttö. Koko raskausajan olemme olleet täysin eri linjoilla lapsen nimestä. Meillä on tavallinen suomalainen sukunimi, jotenkin ehkä vähän tylsä, tyyliin Möttönen. Mieheni haluaisi antaa tytölle jonkun hienon ja pitkän nimen, kuten Margareta, Katariina, Vilhelmiina, ja minä yritän sanoa, että ei tällaisen sukunimen kanssa voi antaa sellaista etunimeä, kuulostaa ihan typerältä, kuin yritettäisiin olla jotenkin hienoja. Mies sanoi, että voihan sitten keksiä lempinimen, mutta minusta ei ole järkeä antaa lapselle nimeä, jota ei edes aiota käyttää.
Minusta olis kivempi joku lyhyempi, ja hieman normaalimman kuuloinen nimi, joka ei kuitenkaan olisi liian yleinen. Eli näitä hyperyleisiä Sofiaa, Aadaa, Alisaa, Helmiä en haluaisi, vaan vaikka Heta, Helka tai Seela. Niistä taas mieheni ei tykkää.
Olemme tapelleet asiasta jo kuukausia, enkä jaksaisi enää edes puhua siitä. Mutta täytyyhän lapsella nimi olla, nimiäiset ovat muutaman viikon päästä! Miten olette päässet sopuun lasten nimistä omien puolisoidenne kanssa?
Kommentit (66)
Nuo teidän erityyppiset nimet kyllä toimii tosi hyvin yhteen noin että lyhyt nimi ensin ja sitten se pitkä. Ja miksi miehesi ei voisi käyttää kutsumanimenä sitä omaa pitkää suosikkinimeä, vaikka se olisikin toisena nimenä? Ystävälläni on nimi tyyliin Meri Tuulia. Virallisesti kutsumanimenä on tuo toinen nimi, mutta äiti on aina käyttänyt ensimmäistä nimeä. Minusta se oli lapsena aina jotenkin ihanaa. Vähän kuin äidin oma hellittelynimi tyttärelleen. Muutenkin olen sitä mieltä että niitä toisia ja kolmansia nimiä käytetään ihan liian vähän puhuteltaessa. Ensin keksitään monta ihanaa nimeä, sitten käytetään vaan sitä yhtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt näe mitään vikaa Vilhelmiina Möttösessä. En siis itse pidä kyseisestä nimestä mutta aika perinteinen nimi. Oma isoisotätini oli Victorina ja siis ihan maaseudulla asui ja täysin suomenkieliseen perheeseen syntyi ja sukunimikin oli luokkaa Möttölä. Osattiin sitä ennenkin. Isoisoäitini oli taas Fanny Suomela ja isoisoisäni Nikolai Valtanen. Repikääpä siitä!
Ihan oikeasti, miksi Katariina/Vilhelmiina/Karoliina/Maria/Amanda/Annastiina/Ellinoora/Helmiina tai vastaava Möttönen ei sopisi lapselle etunimeksi? En siis yritä sanoa, että miehesi pitäisi valita lapsenne nimi vaan en vain käsitä perustelujasi. Kaikki mainitsemani nimet ovat perinteisiä suomalaisia nimiä, suurin osa nimistä on alkujaan muualta, joten turha siihenkään vedota. Nuo on helppo lausua ja sopivat mielestäni kaikkiin suomalaisiin sukunimiin. Vai onko jokin Niskavuoren Heta ainoa mielikuva, mikä Möttösestä tulee?
Kompromissiksi ehdottaisin miehen pitkästä nimestä lyhennystä etunimeksi esim. Vilhelmiinasta Miina tai Ellinoorasta Elli, Katariinasta Riina, Karoliinasta Liina jne. Sopisiko molemmille paremmin?
Tai vain arvotte. Toinen saa valita etunimen ja toinen toisen nimen.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 20:22"]
No esim tuo Katariina on ihan tavallinen, joka sopii tavallisen suomalaisen sukunimen kanssa.
Katariina Möttönen, mitä vikaa?
[/quote]
Liian pitkä, nelitavuinen. Ei kukaan jaksa kutsua Katariinaksi, vaan tulee Kata.
Ja siitä mieleen Kata Kärkkäinen, yh... Jännästi nimet herättää voimakkaita mielikuvia. :) Eikös Katariinanpyörä ollut joku keskiaikainen kidutusväline?
-ap
[/quote]
Toisin sanoen sinä et haluaisi antaa tyttärellenne naisellista, seksikästä nimeä ja miehesi haluaisi.
Olen aika neuroottinen, myönnän. Ehkä nimiasiassa on käynyt "kärpäsestä härkänen" -juttu. Minusta vaan nimi on tärkeä osa ihmisen persoonaa ja sille pitää antaa ajatusta.
Koitamme varmaan tuota, että molemmat listaa lempparinsa ja niistä rajataan vähitellen.
-ap
Minä päätin nimet, mies hyväksyi. Jotenkin niin se kai meni ;)
Mutta kummallakin lapsella löytyy yksi nimistä suvusta, joten aika perinteisillä linjoilla oltiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotus: miten olisi Matleena? Marleena? Matilda? Aliisa?
Tai lyhyempinä Magda, Marla,Tilda, Liisa.
Kokeilkaapa erilaisia versioita niistä jommankumman suosikeista, ja voitte yllättyä, kun olette riittävän kokeilunhaluisia. Ei se paras nimi löydy jonkun tavumäärän tai historiallisen faktan mukaan vaan ihan vaan kokeilemalla ja vähän avoimemmalla mielellä.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 20:32"]
Toisin sanoen sinä et haluaisi antaa tyttärellenne naisellista, seksikästä nimeä ja miehesi haluaisi.
[/quote]
Ei kyllä seksikäs ole tosiaankaan ensimmäinen määritelmä, jota ajattelen tyttövauvastani. Nimen pitää toki sopia sekä pikkutytölle, teinille että aikuiselle bisnesnaiselle. :) Siinä taas yksi lisähaaste...
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile jotain uutta esim:
Leea Katariina
Laina Katariina
Lovisa Vilhelmiina
Alina Karoliina
Helmi Vilhelmiina
Sohvi Sarlotta
Helka Aurora
Kokeile jotain uutta esim:
Leea Katariina
Laina Katariina
Lovisa Vilhelmiina
Alina Karoliina
Helmi Vilhelmiina
Sohvi Sarlotta
Helka Aurora
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 20:38"]
Kokeile jotain uutta esim:
Leea Katariina
Laina Katariina
Lovisa Vilhelmiina
Alina Karoliina
Helmi Vilhelmiina
Sohvi Sarlotta
Helka Aurora
[/quote]
Lovisasta mäkin kyllä tykkään, mies ei. :)
-ap
Nimi kasvaa lapsen mukana! Söpö vauva-nimi on koululaiselle jo tosi sopiva, olethan sitä jo 7 vuotta käyttänyt. Sama juttu kun teiniksi varttuu.
Ja parinkymmenen vuoden kuluttua business-naiset ovat nimiltään hyvin laajalti erilaisia. On kaikkea Katariinasta, Victoriasta, Vanessaan, Mallaan, Lottaan ja Neaan. Kyllä ne kaikki joukkoon mahtuu!
Valinta tuntuu nyt tosi hankalalta, muutamassa viikossa ihan omalta, osuipa valinta mihin nimeen tahansa! Trust me!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt mua alkaa jo tympiä sun puolesta ap. Naurettavia mielipiteitä nämä lapsen omimisesta syyttelyt ym. Mä ymmärrän sinua niin hyvin:) Tempit sulle!
Onneksi meidän ei tarvinnut vääntää miehen kanssa näitä nimiasioita vuosi sitten, kun meidän tyttö syntyi. Meillä oli sama maku nimien suhteen. Ensimmäiseksi nimeksi tuli minun keksimä nimi, joka on vanha, perus-suomalainen nimi. Kuitenkin sellainen, joka ei ole ollut missään vaiheessa mikään suosittu.
Toiseksi nimeksi laitettiin miehen ehdottama nimi, joka on hieman pidempi. Tämä nimi ei löydy suomalaisesta nimipäiväkalenterista laisinkaan, mutta on helppo lausua ja "kuulostaa" suomalaiselta nimeltä. Väestörekisterin mukaan kyseisen nimen on saanut kahden viime vuoden aikaan alle viisi lasta. Tykästyin miehen ehdottamaan nimeen niin paljon, että se on tyttäremme kutsumanimi. Myöhemmin sain tietää, että kyseinen nimi löytyy unkarilaisesta kalenterista:O
Ja nimi asia on minustakin todella tärkeä, eikä mikään "läpihuuto-juttu". Lapsi kantaa nimeään koko ikänsä ja on todellakin osa persoonaa, kuten sanoit. Kyllä sitä silloin on vanhempien mietittävä ihan joka näkökannalta! Toivottavasti löydätte sopivan nimen lapsellenne:)
Jos miehesi tykkää nelitavuisista ja sinä kaksitavuisista; niin miten olisi kompromissi kolmitavuinen?
Sopivasti kauniita mutta ei ihan taviksiakaan luulisi jonkun yhteisen mieleisin löytyvän
Mites Anniina, Alissa, Elina, Susanna jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin 60-luvulla kun itsekin synnyin, oli kauhisteltu, että ajatelkaa kun Sarit, Annet ja Minnat ovat mummoja, että eihän se nimi mummolle sovi. No nyt alkaa monet Sarit, Annet ja Minnat olla yli viisikymppisiä mummoja....lapsille Sari-mummo tai Minna-mummo on normaalia.
Helena, Helmiiina, Kanerva, Valpuri
Etsikää lyhyt klassinen nimi, johon voitte molemmat tyytyä esim.: Saara, Eeva, Maria, Anna, Hanna, Helena, Emilia, Paula jne käyvät kaikkien sukunimien kanssa. Itse tykkäisin enemmän klassisista nimittää kuin esim Seelasta.
vähän harvinaisempia: Anita, Vivian, Malena, Matleena, Alina, Salli, Elviira, Irene, Pauliina
Miten olisi Ilona? Ei lyhyt, eikä pitkä nimi. Lisäksi perinteinen, muttei tusina nimi. Minusta niin kaunis nimi, että olisin tahtonut antaa sen tyttöni nimeksi, mutta se ei sointunut mielestäni sukunimen kanssa yhteen:( Ilona nimessä, kun on pehmeältä kuulostavia vokaaleja ja sukunimessä mm.R- ja S-kirjaimet. Sopisiko kenties teidän sukunimenne kanssa paremmin?
Mun mielestä just ns. klassiset ja naiselliset, vähän pidemmät nimet on kivempiä kun lyhyet "hellittelynimi"-tyyliset. Katarina on kaunis nimi! Toivoisin että itsellänikin olisi joku hieman pidempi nimi.. T. Piia joka olisi mielummin vaikkapa Katarina.
Miten olisi Helena? Olisi siltä väliltä. Lääkärissä oli muutama vuosi odotushuoneessa sitten n. parivuotias, jonka nimi oli Helena ja se kuulosti ihanalta, kun ei ole pitkään aikaan tullut vastaan. Tai sitten Henriikka, vähän yleisempi mutta ei niin hirveän yleinen kuitenkaan. Tai Katariinaa vähän lyhyempi Kaarina? Minusta Kaarina on kaunis nimi ja ihmettelen, ettei ole vanhoista nimistä päässyt vielä suosioon. Oma tyttöni olisi ehkä Maaria, mutta minulla on vain poikia. Kuulostaako liian hienolta? Entä Alina; ei ole niin yleinen kuin Alisa tai Elina, vaikka heitäkin jonkin verran on.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 20:23"]
No Katariina ja Vilhelmiina eivät kyllä ole mitenkään erikoisia tai hienoja nimiä, ihan perusnimiähän ne on. Ja sopii tavis suomalaiseen sukunimeen mitä mainioimmin. Sä nyt vaan taidat olla aika nirppanokka noiden nimien suhteen ja jotenkin vielä omit lapsen itsellesi. Sen kertoo tuo sun "minähän sitä enimmäkseen käytän" lausahdus. Eikö muka lapseen isä käytä sitä nimeä, sinäkö sitä vaan käytät ja sen perusteella saat sen päättää yksin?
[/quote]
Tiedän jo tähänastisesta parisuhteestamme, että lopullinen vastuu lapsen hoitamisesta ja kasvattamisesta jää aivan varmasti minulle, sitä lähinnä tarkoitin. Toki miehenikin varmaan leikkii lapsen kanssa ja hoitaa niin kauan kuin on mukavaa, mutta ainahan äidillä on lapsesta suurempi vastuu. Tietenkin toivon, ettei niin käy, mutta olen varautunut.
Myönnän kyllä, että tunnistan tuon omimismentaliteetinkin itsessäni, yritän taistella sitä vastaan.
Jaksaisiko sitä oikeasti kutsua lasta noin pitkällä nimellä, kuten Vilhelmiina? Epäilen...
-ap