Miksi et lopeta juomista, vaikka ongelmasi johtuvat siitä?
Kiinnostaisi, että miksi et lopeta juomista, vaikka suurinta osaa elämäsi ongelmia yhdistää yksi asia, sinä ja alkoholi. Tappelet kaikkien kanssa, olet masentunut, teet harkitsemattomia asioita, joista kärsivät kaikki lähelläsi. Siitä huolimatta et tajua, että jos lopettaisit juomisen kokonaan, ainakin puolet ongelmistasi katoaisivat.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Traumaperäinen stressihäiriö kirjoitti:
Alkoholi on ainoa asia miten onnistuu rentoutumaan. Muuten vilisee flashbackit rais kauksesta ja pahoinp itelystä silmissä. Mielummin epäterveellinen elämä kuin täyttä helvettiä. Ja mä en ollut tekijä noissa traumoissa, se oli tavallinen kantasuomalainen perheenisä.
Minä vastaan ap:n kysymykseen samalla periaatteella kuin sinäkin: alkoholilla saa aina muutaman tunnin "loman" siitä sodasta jota mielen sisällä on jo vuosikausia käyty. Sota alkoi ennen juomista eli se ei sitä ole voinut aiheuttaa. Toki tiedän että asiantuntijat sanovat alkoholin pahentavan ahdistusta ja masennusta, mutta kun tuntuu että ei kertakaikkiaan siedä omaa itseään niin siihen on helppo sortua.
Ymmärrettävä vastaus jotenkin tämä. Eniten tässä kysymyksessäni painaa, että miksi tekee lapsilleen saman minkä itselleen on tehty, siis juominen menee lasten edelle. Miksi ei mene terapiaan, miksi ei selvitä elämäänsä, koska pitäisi tietää, että juomisen tuoma helpotus kestää yhtä kauan kuin housuun pissaaminen pakkasella. Miksi ei järkeä käytä, vaikka sitä on.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Itse huomasin että ensin minun piti löytää jotain muuta kuin se alkoholi. Tuntui että se oli ainut valo, vaikka oikeasti se vain pahensi asioita.
Mistä tuli oivallus? Lapsistasi vai mistä?
Keskustelin kerran erään erittäin ilkeän ihmisen kanssa, sellaisen josta kesti vuosia päästä eroon. Hän sai ilmeisesti nautintoa siitä että huusi ja haukkui minua milloin miksikin. Niin juuri, se ihmistyyppi jolle mikään ei koskaan riitä.
Muistan edelleen kuinka säälittävänä tein alkoholin riskikäytön testejä. Kävin siihen aikaan säännöllisesti ulkona kavereideni kanssa, mutta en näiden tilaisuuksien ulkopuolella juurikaan käyttänyt alkoholia, joten en saanut hälyttäviä tuloksia. Sitähän tämä ihminen ei uskonut, vaan sadismissaan ja omassa heikossa itsetunnossaan jatkoi minun lyttäämistä.
Olen sittemmin lopettanut lähes kaiken alkoholin. Mutta tämä ihminen ei jättänyt minua rauhaan, vaan uhosi pilaavansa elämäni. Nykyään työkaverini tilaisuuden tullen huomauttelee vitsikkäästi viinin juomisesta. Kyseinen ihminen on juoruakka eikä hän tiedä elämästäni yhtään mitään. Katsoo silti voivansa häiritä minuna huomauttelullaan.
Todella ahdistava aihe, kumpa joku kysyisi mieheltäni paljon minä juon.
Nolla, se on nolla.
Alkoholisti luopuu mieluumin kaikesta muusta kuin viinasta, koska niin riippuvainen tekee. Olen nähnyt, että vasta sitten kun alkoholisti on joutunut kuoleman kanssa silmätysten menee korkki kiinni, jos silloinkaan.
Siksi, ettei ongelmani johdu siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Traumaperäinen stressihäiriö kirjoitti:
Alkoholi on ainoa asia miten onnistuu rentoutumaan. Muuten vilisee flashbackit rais kauksesta ja pahoinp itelystä silmissä. Mielummin epäterveellinen elämä kuin täyttä helvettiä. Ja mä en ollut tekijä noissa traumoissa, se oli tavallinen kantasuomalainen perheenisä.
Minä vastaan ap:n kysymykseen samalla periaatteella kuin sinäkin: alkoholilla saa aina muutaman tunnin "loman" siitä sodasta jota mielen sisällä on jo vuosikausia käyty. Sota alkoi ennen juomista eli se ei sitä ole voinut aiheuttaa. Toki tiedän että asiantuntijat sanovat alkoholin pahentavan ahdistusta ja masennusta, mutta kun tuntuu että ei kertakaikkiaan siedä omaa itseään niin siihen on helppo sortua.
Ymmärrettävä vastaus jotenkin tämä. Eniten tässä kysymyksessäni painaa, että miksi tekee lapsilleen saman minkä itselleen on tehty, siis juominen menee lasten edelle. Miksi ei mene terapiaan, miksi ei selvitä elämäänsä, koska pitäisi tietää, että juomisen tuoma helpotus kestää yhtä kauan kuin housuun pissaaminen pakkasella. Miksi ei järkeä käytä, vaikka sitä on.
Minulla ei ole lapsia, ei ole tullut mieleenkään hankkia niitä tämän päänuppini kanssa. Olen terapiassa. Lpasuudenkotini ongelmat eivät aiheutuneet päihteistä. Toki monessa perheessä asia on juuri niin.
Psyykkinen kipu aktivoi aivoissa samat alueet kuin fyysinenkin kipu, se on todellista. Se että järjen käyttämisellä yrittää jotenkin painia tunnemaailmaansa siedettäväksi on aika iso haaste jonka kanssa yritän tällä hetkellä tehdä töitä terapeuttini opastuksella. Työskentely on tuskaisen hidasta mutta jotain toivoa tuntuu olevan.
T. lainaamasi kirjoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti luopuu mieluumin kaikesta muusta kuin viinasta, koska niin riippuvainen tekee. Olen nähnyt, että vasta sitten kun alkoholisti on joutunut kuoleman kanssa silmätysten menee korkki kiinni, jos silloinkaan.
Eli en ole alkoholisti, koska minulla muutama asia (läheiset, katto pään päällä ja eräs nettipeli), josta en luopuisi ennen alkoholia?
Hienoa! Voin siis juoda, taidankin marssia alkoon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Traumaperäinen stressihäiriö kirjoitti:
Alkoholi on ainoa asia miten onnistuu rentoutumaan. Muuten vilisee flashbackit rais kauksesta ja pahoinp itelystä silmissä. Mielummin epäterveellinen elämä kuin täyttä helvettiä. Ja mä en ollut tekijä noissa traumoissa, se oli tavallinen kantasuomalainen perheenisä.
Minä vastaan ap:n kysymykseen samalla periaatteella kuin sinäkin: alkoholilla saa aina muutaman tunnin "loman" siitä sodasta jota mielen sisällä on jo vuosikausia käyty. Sota alkoi ennen juomista eli se ei sitä ole voinut aiheuttaa. Toki tiedän että asiantuntijat sanovat alkoholin pahentavan ahdistusta ja masennusta, mutta kun tuntuu että ei kertakaikkiaan siedä omaa itseään niin siihen on helppo sortua.
Ymmärrettävä vastaus jotenkin tämä. Eniten tässä kysymyksessäni painaa, että miksi tekee lapsilleen saman minkä itselleen on tehty, siis juominen menee lasten edelle. Miksi ei mene terapiaan, miksi ei selvitä elämäänsä, koska pitäisi tietää, että juomisen tuoma helpotus kestää yhtä kauan kuin housuun pissaaminen pakkasella. Miksi ei järkeä käytä, vaikka sitä on.
Minulla ei ole lapsia, ei ole tullut mieleenkään hankkia niitä tämän päänuppini kanssa. Olen terapiassa. Lpasuudenkotini ongelmat eivät aiheutuneet päihteistä. Toki monessa perheessä asia on juuri niin.
Psyykkinen kipu aktivoi aivoissa samat alueet kuin fyysinenkin kipu, se on todellista. Se että järjen käyttämisellä yrittää jotenkin painia tunnemaailmaansa siedettäväksi on aika iso haaste jonka kanssa yritän tällä hetkellä tehdä töitä terapeuttini opastuksella. Työskentely on tuskaisen hidasta mutta jotain toivoa tuntuu olevan.
T. lainaamasi kirjoittaja.
Siis jonkunlaista kivun turruttamista tai todellisuuden turruttamista kenties. Toivon, että löydät siihen parempia keinoja terapiasta.
Kännissä olen voittaja, velat on tuloja, elämä hymyilee, baarista saa pil*ua ym.
Selvinpäin kärvistelen töissä ja mökötän kotona ja seksistä ei voi edes haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti luopuu mieluumin kaikesta muusta kuin viinasta, koska niin riippuvainen tekee. Olen nähnyt, että vasta sitten kun alkoholisti on joutunut kuoleman kanssa silmätysten menee korkki kiinni, jos silloinkaan.
Eli en ole alkoholisti, koska minulla muutama asia (läheiset, katto pään päällä ja eräs nettipeli), josta en luopuisi ennen alkoholia?
Hienoa! Voin siis juoda, taidankin marssia alkoon!
Kun on juonut riittävän kauan, osaa jo teeskennellä itselleen, että pystyy pitämään molemmat tai pystyy lopettamaan juomisen jos vain haluaa. Itselleen valehtelemisen jalo taito on yksi riippuvuuksien sivuvaikutuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Traumaperäinen stressihäiriö kirjoitti:
Alkoholi on ainoa asia miten onnistuu rentoutumaan. Muuten vilisee flashbackit rais kauksesta ja pahoinp itelystä silmissä. Mielummin epäterveellinen elämä kuin täyttä helvettiä. Ja mä en ollut tekijä noissa traumoissa, se oli tavallinen kantasuomalainen perheenisä.
Minä vastaan ap:n kysymykseen samalla periaatteella kuin sinäkin: alkoholilla saa aina muutaman tunnin "loman" siitä sodasta jota mielen sisällä on jo vuosikausia käyty. Sota alkoi ennen juomista eli se ei sitä ole voinut aiheuttaa. Toki tiedän että asiantuntijat sanovat alkoholin pahentavan ahdistusta ja masennusta, mutta kun tuntuu että ei kertakaikkiaan siedä omaa itseään niin siihen on helppo sortua.
Ymmärrettävä vastaus jotenkin tämä. Eniten tässä kysymyksessäni painaa, että miksi tekee lapsilleen saman minkä itselleen on tehty, siis juominen menee lasten edelle. Miksi ei mene terapiaan, miksi ei selvitä elämäänsä, koska pitäisi tietää, että juomisen tuoma helpotus kestää yhtä kauan kuin housuun pissaaminen pakkasella. Miksi ei järkeä käytä, vaikka sitä on.
Minulla ei ole lapsia, ei ole tullut mieleenkään hankkia niitä tämän päänuppini kanssa. Olen terapiassa. Lpasuudenkotini ongelmat eivät aiheutuneet päihteistä. Toki monessa perheessä asia on juuri niin.
Psyykkinen kipu aktivoi aivoissa samat alueet kuin fyysinenkin kipu, se on todellista. Se että järjen käyttämisellä yrittää jotenkin painia tunnemaailmaansa siedettäväksi on aika iso haaste jonka kanssa yritän tällä hetkellä tehdä töitä terapeuttini opastuksella. Työskentely on tuskaisen hidasta mutta jotain toivoa tuntuu olevan.
T. lainaamasi kirjoittaja.
Siis jonkunlaista kivun turruttamista tai todellisuuden turruttamista kenties. Toivon, että löydät siihen parempia keinoja terapiasta.
Entäs kun todetaan, että on liian sairas terapiaan?
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/2016030721232363
Maailman viisi eniten addiktoivaa ainetta:
1. Heroiini
2. Alkoholi
3. Kokaiini
4. Barbituraatit
5. Nikotiini
Monen on vaikea päästä eroon alkoholihuumeesta, jonka aiheuttama riippuvuus on synnyttyään heroiinin luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Itse huomasin että ensin minun piti löytää jotain muuta kuin se alkoholi. Tuntui että se oli ainut valo, vaikka oikeasti se vain pahensi asioita.
Mistä tuli oivallus? Lapsistasi vai mistä?
Lapsista nimenomaan.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Varsinkin ne peliriippuvaiset jotka tekevät tyhmyyksiä kun on otettu muutama ja arvostelukyky on sumentunut. Älkää juoko, on vähän suurempi kynnys ottaa se pikavippi pelaamiseen.
No hohhoijaa taas. Itse mainitsit ensin peliriippuvaisen eli kai itsekin ymmärrät riippuvuuden määritelmän? Jos ihminen taas kärsii alkoholiriippuvuudesta on se silloin riippuvuus eikä samanlainen päätös juoda tai olla juomatta kuin vaikkapa sinulla. Jos riippuvuudet olisivat noin yksinkertaisia, täällä tuskin kukaan pelaisi/joisi/tms altaan työn, perheen ja kotinsakin vielä.
Hitto miten typerä aloitus taas kerran. Samalla logiikalla voisi kysyä vaikkapa jalkansa katkaisseelta, että "miksi et vain lähde lenkille ja lakkaa valittamasta kipujasi?" Totta kai se alkoholisti useinkin tajuaa, että juominen on ongelma hänelle ja aiheuttaa itsessään vielä lisää ongelmia, mutta kun kyseessä on riippuvuus niin ei siitä noin vain eroon pääse. Minun jo nyt edesmennyt enoni oli pahasti alkoholisoitunut, yritti vaikka kuinka monta kertaa päästä kuiville mutta retkahti aina uudelleen. En voi uskoa, että vieläkin vuonna 2019 joillakin on näin takapajuinen ajatusmaailma eikä mielenterveyden ongelmia ja riippuvuuksia vieläkään oteta yhtä vakavasti kuin "fyysisiä" sairauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti luopuu mieluumin kaikesta muusta kuin viinasta, koska niin riippuvainen tekee. Olen nähnyt, että vasta sitten kun alkoholisti on joutunut kuoleman kanssa silmätysten menee korkki kiinni, jos silloinkaan.
Eli en ole alkoholisti, koska minulla muutama asia (läheiset, katto pään päällä ja eräs nettipeli), josta en luopuisi ennen alkoholia?
Hienoa! Voin siis juoda, taidankin marssia alkoon!
jos alkoholi ei tuota
terveydellesi,perheellesi ja läheisille ongelmia ja mielipahaa? Jos tuottaa ja silti vain juot, menettämällä nuo, koska alkoholista et luovu ja syy juomiseen on aina muissa kuin siinä, että et pysty olemaan juomatta ja kännissä on siistii. Silloin olet riippuvainen ja luovut mieluumin kaikesta muusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti luopuu mieluumin kaikesta muusta kuin viinasta, koska niin riippuvainen tekee. Olen nähnyt, että vasta sitten kun alkoholisti on joutunut kuoleman kanssa silmätysten menee korkki kiinni, jos silloinkaan.
Eli en ole alkoholisti, koska minulla muutama asia (läheiset, katto pään päällä ja eräs nettipeli), josta en luopuisi ennen alkoholia?
Hienoa! Voin siis juoda, taidankin marssia alkoon!
jos alkoholi ei tuota
terveydellesi,perheellesi ja läheisille ongelmia ja mielipahaa? Jos tuottaa ja silti vain juot, menettämällä nuo, koska alkoholista et luovu ja syy juomiseen on aina muissa kuin siinä, että et pysty olemaan juomatta ja kännissä on siistii. Silloin olet riippuvainen ja luovut mieluumin kaikesta muusta.
Sitähän se riippuvuus teettää, että sen eteen tekee tyyliin mitä vain ja kaikki muu on toissijaista, valitettavasti. Ei siksi, ettei itse ihminen välittäisi muusta, vaan siksi että hänellä on riippuvuus. En myöskään usko, että kenenkään pahasti alkoholisoituneen mielestä kännissä on siistiä, vaan sitä vaan juo mitä tahansa tyydyttääkseen riippuvuuden.
Hallava kirjoitti:
En käytä alkoholia.
Sitäkö kysyttiin?
En ole lihava kirjoitti:
Hallava kirjoitti:
En käytä alkoholia.
Sitäkö kysyttiin?
kshdfghiufghgöhokdhgrugsuurtghiwupägtwawysh
Oliko nyt oikein muotoiltu. Mites tämän ketjun kaikki muut vastaukset, tivaa nyt niiltäkin.
Antti Heikkilä on kirjoittanut kirjan - Riippuvuus, valheiden verkko. Kaikki riippuvuudet loppuisivat, jos ihmiset lopettaisivat valehtelun ja alkaisivat puhua totta. Siksi AA:n kokouksissa jokainen sanoo, olen alkoholisti.