Aargh, en jaksa lähipiirin uskovaisia yhtään! Miksi uskovaiset luulevat, että
vaim heillä on totuus ja oikea tieto? Mihin tällainen itsepetos oikein perustuu ja millainen ihminen lankeaa siihen kritiikittä?
Lähipiirin uskovaiset ovat taas innostuneet vaalien lähestyessä "suremaan" yhteiskunnan syntisyyttä. Joka välissä ollaan niin surevaa niin surevaa, kun sokea Suomen kansa ei tottele Herraa. Kun on avioeroja, homoja, aborttia ja kaikenlaista muuta pahuutta ja moraalittomuutta ja kuinka Jeesuksen sydän suree ja kuinka nyt tarvitaan rukousta ja blaa blaa ... Ja miten Herran totteleminen toisi siunauksen sateet mutta uppiniskainen kansa ei usko...
Tätä saa siis kuunnella ihan joka välissä. Minkäänlainen järkipuhe tai keskustelunavaus ei ole mahdollinen, kun enhän minä kuulemma voi hengessä tarkasteltavia asioita ymmärtää. Olenhan uskosta osaton ja ymmärtämätön.
Selittäkää, uskikset, miksi teidän pitää olla niin saakelin puusilmäisiä ja ylemmyydentuntoisia? Mikä teidät oikein saa luulemaan, että TEILLÄ on totuus ja muilla ei?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös kaikki uskonnot perustu siihen, että uskotaan että tietty tulkinta on se oikea? Eihän muuten olisi uskontoja.
Mutta miksi vielä 2019 jotkut ihmiset voivat oikeasti uskoa johonkin yhteen tiettyyn uskontoon? Ymmärrän, että uskonnon merkitys on ollut suuri joskus vuonna nakki, koska ihmisillä ei ollut tietoa mistään muusta. Mutta että vieläkin jotkut uskovat hörröpörröihin. En ymmärrä.
Onko se sinulta tai minulta pois, jos joku uskoo jumalaan tai onko uskovainen. Eikö jokaisella meistä ole oikeus omaa vakaamukseen.
En ole uskovainen, mutta eipä ole tullut mieleen kyseenalaistaa kenenkään uskontoa, poliittista vakaamusta jne.
Eikö se kuulu jo hyviin käytöstapoihin ja toisen kunnioittamiseen.
Joo. Totuus selviää sitten kyllä eli siis se, että jumalia ja satuolentoja ei ole olemassakaan eikä ole koskaan ollutkaan.