Lue keskustelun säännöt.
Miksi ateistit ovat niin ahdasmielisiä ja kapeakatseisia ihmisiä?
28.03.2013 |
Miksi ateistit aina luulevat olevansa niitä älykkäimpiä yksilöitä vaikka yleensä ovat ahdasmielisiä, kapeakatseisia ja laatikon ulkopuoliseen ajatteluun kykemättömiä idiootteja?
Kommentit (51)
En pidä syrjinnästä. Uskisten jumalat yleensä syrjivät ei-uskiksia. Ei sellaista tarvitse sietää vaikka kuinka avarakatseinen olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ateistina en usko jumalaan, en aliarvio tai tuomitse uskovaisia, en myöskään vastusta samaa sukupuolta olevien avioliittoa.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 21:46"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 21:40"]
Kun me ollaan itse ajattelevia ja älykkäitä ihmisiä. Meitä ei käske joku satukirja ja muut satuhöpinät, joiden mukaan jotkut elävät. Näitä pidämme tyhminä. Ja useat ovatkin ja loput mt-potilaita. Ja tekopyhiä.
Oikeasti sanottuna: inhoan uskovaisia, tai inhota on liian lievä ilmaisu, viha kertoo ehkä enemmän.
Menkää te vaan ja tappakaa taas ja taas lisää ihmisiä jumalan nimeen, me ateistit vannomme rauhan nimeen.
[/quote]
Juuri tällaisia te ateistit olette. Vihaa ja oikeamielisyyttä täynnä. Hyi.
[/quote]
No, ei.
Älä nyt pakanoita soimaa. Jumala on antanut samat mahdollisuudet heille jotka eivät ole kuulleet sanasta. Heillä on oma valaistuksensa. Muutoinhan kaikki ennen uutta testamenttia olisivat menneet helevettihin.
Eihän niin voi asia mennä. Ei.
Eli älä soimaa, äläkä anna muista väärää todistusta. Ällös myöskään käytä hyvää Sanaa pahaan, jolloin sana negatiivistyy pimeydeksi. Teet silloin saatanan työtä. Itseasiassa sinä teet saatanan työtä hyvällä luodaksesi pahaa pakanoiden silmille. Se on pahinta mitä Jeesus voi sinulta odottaa. Olet syntinen ja edes pääsiäisen ajan odotan että paastoat pahoista asioistasi ja rukoilet anteeksi antoa pahuudestasi. Senkin paha paha ihminen :)
[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 22:03"]
Olenko minä ateisti, kun en kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, mutta uskon kuolemanjälkeiseen elämään?
[/quote]
ET ole ateisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole missään mielessä ahdasmielinen tai kapeakatseinen. Yritän hyväksyä kaikki ihmiset sellaisina kuin ovat.
Sen sijaan ahdasmieliset uskovat saivat mut ateistin jopa eroamaan kirkosta. En voi ymmärtää kuinka uskovilla ihmisillä on varaa arvostella muita tai esim. tuomita toisia sukupuolisen suuntautumisen mukaan. Mun mielestä uskovien nimenomaan pitäisi olla avarakatseisia ja hyväksyä kaikkien erilaisuus.
Mä olen perushetero ja mulle on aivan sama mihin kukakin uskoo, kunhan ei tuputa uskoaan muille. Aivan samoin kuin jokainen saa rakastaa ketä vaan, kunhan kaikilla on hyvä olla.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 21:42"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 21:40"]
Kun me ollaan itse ajattelevia ja älykkäitä ihmisiä. Meitä ei käske joku satukirja ja muut satuhöpinät, joiden mukaan jotkut elävät. Näitä pidämme tyhminä. Ja useat ovatkin ja loput mt-potilaita. Ja tekopyhiä.
Oikeasti sanottuna: inhoan uskovaisia, tai inhota on liian lievä ilmaisu, viha kertoo ehkä enemmän.
Menkää te vaan ja tappakaa taas ja taas lisää ihmisiä jumalan nimeen, me ateistit vannomme rauhan nimeen.
[/quote]
No varsin rauhaa rakastavan tekstin kirjoititkin.
[/quote]
Toinen vaan kirjoittaa, kun taas uskovainen tappaa jumalan rakkauden nimeen ihan oikeasti -huomaatko eron?
Aivan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap on ilmeisesti näitä rakastavia ja suvaitsevia kristittyjä?
Joidenkin ateistien maailmankuvaan mahtuu vain oma kokemus ja tieteellinen tutkimustieto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Oikeasti sanottuna: inhoan uskovaisia, tai inhota on liian lievä ilmaisu, viha kertoo ehkä enemmän.
Menkää te vaan ja tappakaa taas ja taas lisää ihmisiä jumalan nimeen, me ateistit vannomme rauhan nimeen. " (- nro 5)
Juuri tällaista tekstiä perusateistin suusta voi kuvitella kuulevansakin. Vihataan ja vannotaan rauhan nimeen, melkein peräkkäisissä lauseissa, eikä edes tajuta, kuinka ristiriitaisia ollaan.
Suomalaisten ateistien kesken tuntuu olevan joku yksimielinen sopimus, että kaikkea muuta pitää rakastaa, ymmärtää ja suvaita paitsi kristittyjä. Siihen loppuu monen hyvänä ihmisenä itseään pitävän ateistin rakkaus ihmiskuntaa kohtaan. Ja ihan turha perustella, että kristityt ovat maailman saatossa tehneet sitä ja tätä - no niinpä ovat ateistikin! En minäkään yksittäistä ateistia syytä siitä, että maailmassa on ties kuinka monta jumalatonta sarjamurhaajaa ja diktaattoria, koska terve järki kertoo, ettei se näiden yksilöiden vastuulla ole.
Ja mitä ihmettä tarkoittaa nro 20 tällä lauseellaan: "Toinen vaan kirjoittaa, kun taas uskovainen tappaa jumalan rakkauden nimeen ihan oikeasti -huomaatko eron?"
Niin siis kuka uskovainen nyt taas tappaa Jumalan nimeen ja vielä ihan oikeasti? En ainakaan minä, ei perheeni, eikä kukaan lähipiirini uskovista ihmisistä. Jos taas vetoat pitkälle historiaan, niin tokihan loogisena ihmisenä vihaat esim. kaikkia saksalaisia, koska Hitler jne.?
Jotain rajaa ja hieman järjen ääntä myös näihin vihan kiihkossa kirjoitettuihin kannanottoihin, kiitos.
Mistä tiedätte että ap on kristitty? tai edes minkään uskontokunnan edustaja? Minä en nimittäin tiedä. Ja luulen, että samat asiat meillä on luettavissa.
Voihan ap olla vaikka agnostikkokin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedätte että ap on kristitty? tai edes minkään uskontokunnan edustaja? Minä en nimittäin tiedä. Ja luulen, että samat asiat meillä on luettavissa.
Voihan ap olla vaikka agnostikkokin..
Varmaan samasta syystä kuin uskovaisetkin. Eli luulevat tietävänsä totuuden. Molemmat ovat yhtä kaukana totuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ateistit ovat niin kauan suvaitsevaisia kunnes kohtaavat toisin ajattelijan eli kristityn.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 21:31"]
Miksi ateistit aina luulevat olevansa niitä älykkäimpiä yksilöitä vaikka yleensä ovat ahdasmielisiä, kapeakatseisia ja laatikon ulkopuoliseen ajatteluun kykemättömiä idiootteja?
[/quote]
Mielenkiintoinen aloitus, jossa e kuitenkaan ole yksilöity sitä, mitä aloittaja ylipäätänsä tarkoittaa ateistilla, ahdasmielisyydellä ja laatikon ulkopuolisella ajattelulla.
Itse olen ateisti ja ateistin määritelmään sisällytän puhtaast jumaluskon puutteen. En siis usko mihinkään jumaliin. Yliluonnollisuus on myös minun mielestäni absurdi käsite. Minkäänlasta luotettavaa (lue, todistettavaa/toistettavaa) havaintoa yliluonnollisesta (mitä sekään nyt sitten edes tarkoittaa) ei ole, vaikka näitä aiheita on ahkerasti käsitelty. Tässä mielessä en "näe laatikon ulkopuolelle", että minun maailmankuvaani muokkaa sellaiset asiat, jotka ovat objektiivisesti havaittavissa. En muuten pystyisi perustelemaan itselleni, miksi uskon johonkin asiaan, mutta en toiseen, jolle olisi käytännössä yhtä vahvat argumentit.
Muiden ihmisten pilkkaaminen omien uskomuksiensa takia on myös idioottimaista. Jos joku ihminen saa lohtua tai tarkoitusta elämäänsä jumalista/hengellisyydestä, niin mikäs siinä. Uskonnonvapautta kannatan, mutta tässäkin tulee se, että tietyissä asioissa meinaa palaa käpy: se, että uskontoa/uskomushoitoja yritetään tuputtaa tieteen sekaan (kreationismi, homeopatia etc). Oikeastaa tuo koskee kaikkea pseudotiedettä, ei tietenkään ole uskonnosta/uskosta riippuvaista.
Minä en pidä uskovaisista, sattuneesta syystä tiedän heidän jutuistaan aika paljon, tässä syitä:
-Leimataan toisia ihmisiä raamatun perustella, sarkastista on se, että kuitenkin osaa raamatun jutuista voidaan mielin määrin rikkoa. Usein pitää paikkaansa, että ne jotka ensimmäisinä ovat huomattelemassa toisten "tikuista silmissä" ovat niitä joilla itsellään on hirsi silmässä =pata kattilaa soimaa meininki.
-Uskovaisissa piireissä on paljon ns. hyötyjiä. Kun sattuu olemaan/pääsee tiettyyn asemaan, alkaa raha virrata. Ja se raha tulee ns. riviuskovaisten taskuista. Myydään esim. musiikkilevyjä ym. ketään ei tietenkään pakoteta mitään ostamaan, mutta ns. ohjataa siihen suuntaan. Samoin ihmiset palkatta raatavat erilaisissa töissä, niin paljon että se ei enää menee ns. vapaaehtoistyöstä. Samoin erilaisissa työsuorituksissa/-palveluissa kehoitetaan (joko suoraan tai epäsuorasti) käyttämään "uskonveljien" yrityksiä --> osa saa isoja rahallisia etuja.
-Kontrolloidaan ihmisten elämää, pahimmillaan painostetaan. Se minkä toinen voi nähdä "hellänä huolenpitona" esim. toiselle paikkakunnalle muuttavalle nuorelle, kokee toinen ahdistavat kontroillointina/kyttäämisenä.
-Ihmisiä joilla on todella vaikeaa elämässään johdetaan harhaan. Tuntuu että yleensä noita "elämän kaltoin kohtelemia" suorastaan haalitaan, ja tuo olisi ok jos kyse olisi ns. aidosta välittämisestä. Mutta kun syynä yleensä on se, että esim. heikkokuntoinen ja yksinäinen vanhus nähdään ihmisenä kenestä voi hyötyä (omaisuuden testamenttaaminen ym.) mitä enemmän esim. vanhuksella on rahaa, sitä enemmän hänestä ollaa seurakunnan piirissä kiinnostuneita. Toki kerran viikossa käytään kunnan vanhainkodissa laulamassa virsiä tmv. mutta ne "isot kalat" ovat ainoat jotka todella kiinnostavat.
-Toisia tuomitaan herkästi, mitä erilaisimmista syistä. Kuitenkin suurimmalla osalla on se raamatun aito sanoma unohtunut, esim. panostetaan todella paljon ulkoisiin asioihin, ja niillä jopa ns. hiljaa leveillään. Pitää olla merkkivaatteet, hienot autot, kodissa merkkihuonekalut (ja noita avoimesti esitellään kaikille) eikä pohdita lainkaan sitä että riittäisikö hieman vaatimattomampi elämäntyyli, jolloin voisi lahjoittaa enemmän esim. hyväntekeväisyyteen.
Minä näen kristinuskon ns. ahneena uskontona. Uskontona missä uskon nimissä voidaan tehdä ihan mitä tahansa, riittää kun kuolinvuoteella pyytää armoa niin sen saa. Monissa muissa (itämaisissa) uskonnoissa uskon tarkoitus on enemmän kehittää itseään. Eli se raamatun klisee "tee toisille niinkuin tahtoisit itsellesi tehtävän" toimii monissa muissa uskonnoissa paljon paremmin. Puhun nyt ihan kokemuksen äänellä, olen matkustellut paljon ja pitkiä aikoja useissa maissa, ja se ns. uskonnollisuus arkipäivässä on paljon syvempää ja aidosti parempaan elämään (ei siis rahallisessa vaan henkisessä mielessä!) pyrkivää (mitä kristinuskossa) monissa itämaisissa uskonnoissa.
Kauniita sanoja ja pyrkimyksiä osaa kuka tahansa sanoa, on eri asia kuka pystyy ne elämässään toteuttamaan.
Ja kyllä: poikkeuksia on, mutta havaintojeni mukaan ne ns. "aidot kristityt" jotka ovat sanoman oikein oivaltaneet, eivät juurikaan osallistu seurakuntien toimintaan vaan elävät sitä uskoa ns. omassa hiljaisuudessaan. Ja en ihmettele miksi niin tekevät, koska moni Jeesuksen opetus jää seurakunnissa hullun hurmoksellisen tuomitsemisen alle.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 23:45"]
Minä en pidä uskovaisista, sattuneesta syystä tiedän heidän jutuistaan aika paljon, tässä syitä:
-Leimataan toisia ihmisiä raamatun perustella, sarkastista on se, että kuitenkin osaa raamatun jutuista voidaan mielin määrin rikkoa. Usein pitää paikkaansa, että ne jotka ensimmäisinä ovat huomattelemassa toisten "tikuista silmissä" ovat niitä joilla itsellään on hirsi silmässä =pata kattilaa soimaa meininki.
-Uskovaisissa piireissä on paljon ns. hyötyjiä. Kun sattuu olemaan/pääsee tiettyyn asemaan, alkaa raha virrata. Ja se raha tulee ns. riviuskovaisten taskuista. Myydään esim. musiikkilevyjä ym. ketään ei tietenkään pakoteta mitään ostamaan, mutta ns. ohjataa siihen suuntaan. Samoin ihmiset palkatta raatavat erilaisissa töissä, niin paljon että se ei enää menee ns. vapaaehtoistyöstä. Samoin erilaisissa työsuorituksissa/-palveluissa kehoitetaan (joko suoraan tai epäsuorasti) käyttämään "uskonveljien" yrityksiä --> osa saa isoja rahallisia etuja.
-Kontrolloidaan ihmisten elämää, pahimmillaan painostetaan. Se minkä toinen voi nähdä "hellänä huolenpitona" esim. toiselle paikkakunnalle muuttavalle nuorelle, kokee toinen ahdistavat kontroillointina/kyttäämisenä.
-Ihmisiä joilla on todella vaikeaa elämässään johdetaan harhaan. Tuntuu että yleensä noita "elämän kaltoin kohtelemia" suorastaan haalitaan, ja tuo olisi ok jos kyse olisi ns. aidosta välittämisestä. Mutta kun syynä yleensä on se, että esim. heikkokuntoinen ja yksinäinen vanhus nähdään ihmisenä kenestä voi hyötyä (omaisuuden testamenttaaminen ym.) mitä enemmän esim. vanhuksella on rahaa, sitä enemmän hänestä ollaa seurakunnan piirissä kiinnostuneita. Toki kerran viikossa käytään kunnan vanhainkodissa laulamassa virsiä tmv. mutta ne "isot kalat" ovat ainoat jotka todella kiinnostavat.
-Toisia tuomitaan herkästi, mitä erilaisimmista syistä. Kuitenkin suurimmalla osalla on se raamatun aito sanoma unohtunut, esim. panostetaan todella paljon ulkoisiin asioihin, ja niillä jopa ns. hiljaa leveillään. Pitää olla merkkivaatteet, hienot autot, kodissa merkkihuonekalut (ja noita avoimesti esitellään kaikille) eikä pohdita lainkaan sitä että riittäisikö hieman vaatimattomampi elämäntyyli, jolloin voisi lahjoittaa enemmän esim. hyväntekeväisyyteen.
Minä näen kristinuskon ns. ahneena uskontona. Uskontona missä uskon nimissä voidaan tehdä ihan mitä tahansa, riittää kun kuolinvuoteella pyytää armoa niin sen saa. Monissa muissa (itämaisissa) uskonnoissa uskon tarkoitus on enemmän kehittää itseään. Eli se raamatun klisee "tee toisille niinkuin tahtoisit itsellesi tehtävän" toimii monissa muissa uskonnoissa paljon paremmin. Puhun nyt ihan kokemuksen äänellä, olen matkustellut paljon ja pitkiä aikoja useissa maissa, ja se ns. uskonnollisuus arkipäivässä on paljon syvempää ja aidosti parempaan elämään (ei siis rahallisessa vaan henkisessä mielessä!) pyrkivää (mitä kristinuskossa) monissa itämaisissa uskonnoissa.
Kauniita sanoja ja pyrkimyksiä osaa kuka tahansa sanoa, on eri asia kuka pystyy ne elämässään toteuttamaan.
Ja kyllä: poikkeuksia on, mutta havaintojeni mukaan ne ns. "aidot kristityt" jotka ovat sanoman oikein oivaltaneet, eivät juurikaan osallistu seurakuntien toimintaan vaan elävät sitä uskoa ns. omassa hiljaisuudessaan. Ja en ihmettele miksi niin tekevät, koska moni Jeesuksen opetus jää seurakunnissa hullun hurmoksellisen tuomitsemisen alle.
[/quote]
Vaikka kuinka yritän, en tunnista tuosta kuvauksesta mitenkään itseäni tai omaa seurakuntaani. Olisikohan kyseessä joku lahko tai esim. vanhoillislestadiolaiset? Ei kuulosta luterilaiselta eikä katoliselta kirkolta, joiden toiminnasta tiedän melko paljon.
Ikävää, että olet tavannut vain "hyötyjiä" sekä kontrolloivia ja ahneita ihmisiä. Millaisina yleensä näet muut ihmiset erilaisissa yhteyksissä? Voin nimittäin ihan varmana tietona kertoa, että kyllä siellä luterilaisen/katolisen kirkon aktiivisessa toiminnassa on mukana myös paljon niitä kaipaamiasi "aitoja kristittyjä" :-)
Olen itse hiljainen ateisti joka ei tuo käsityksiään julki mutta tunnen yhden hc-ateistin ja todellakin: hän on aivan yhtä suvaitsematon kuin uskiksetkin. Hän mm. jaksaa nipottaa horoskoopeista ja pilkata niitä jotka sellaisia lukevat eikä tajua, että meille muille se on viihdettä, hupia ja leikkiä. Kukaan ei varmaan ota yhtä todesta horoskooppeja kuin skeptikot ja ateistit ja kukaan ei ota niin todesta saatananpalvontaa kuin uskovaiset.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 21:31"]
Miksi ateistit aina luulevat olevansa niitä älykkäimpiä yksilöitä vaikka yleensä ovat ahdasmielisiä, kapeakatseisia ja laatikon ulkopuoliseen ajatteluun kykemättömiä idiootteja?
[/quote]
koska suvaitsevaiset kristityt vainoavat ja kiusaavat heitä loputtomasti
[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 21:40"]
Kun me ollaan itse ajattelevia ja älykkäitä ihmisiä. Meitä ei käske joku satukirja ja muut satuhöpinät, joiden mukaan jotkut elävät. Näitä pidämme tyhminä. Ja useat ovatkin ja loput mt-potilaita. Ja tekopyhiä.
Oikeasti sanottuna: inhoan uskovaisia, tai inhota on liian lievä ilmaisu, viha kertoo ehkä enemmän.
Menkää te vaan ja tappakaa taas ja taas lisää ihmisiä jumalan nimeen, me ateistit vannomme rauhan nimeen.
[/quote]
Jos tämä tosiaan on jonkun näkemys ateismista irtisanon itseni kyseisen käsitteen piiristä ja rupean olemaan ilman minkään uskontosuuntauksen leimaa otsassani.
En usko Jumalaan, yhteen enkä useampaan mutta en myöskään tunne vihaa tai mitään muutakaan heitä kohtaan jotka uskovat. Miksi tuntisin? Jokainen elää elämäänsä omalla tavallaan ja joidenkin elämään kuuluu uskonto ja Jumala on heille olemassa, heille se suotakoon. Samoin suotakoon meille, jotka emme usko, vapaus olla omia itsejämme.