Lue keskustelun säännöt.
Vaari aiheuttaa ongelmia
19.03.2019 |
Poika on 4v. ja ihan hullaantunut naapurissa asuvan vaarin (ja mummon) takia. Ollaan annettu heidän touhuta yhdessä, mutta nyt taas tuntuu että tämä ei voi mennä näin. Olen äitiyslomalla ja mies reissuhommissa, mies on vapaat tiiviisti meidän kanssa ja huomioi poikaa ja tekevät omia juttuja paljon. Ei näe tätä arkiviikkojen menoa mutta tietää kyllä millaisia vanhempansa osaavat olla. Pojan vauva-aika oli yhtä hemmetin kriisiä jatkuvasti, halusivat sylitellä vauvaa joka ikinen päivä ja alkuun mummo vei pari kertaa mitään sanomatta pojan heille, siis otti syliin ja käveli kotiinsa. Itkevää vauvaa ei varsinkaan vaari antanut takaisin jne ihan kaikkea. Rajat vedettiin lopulta ja jääkautta kesti melkein vuoden. Minä en siltikään osannut enkä osaa mitään mutta nykyään pystyn ohittamaan niiden jutut ja haluaisin kuitenkin pitää lapsille isovanhemmat.
En enää tiedä onko heistä hyötyä suhteessa haittoihin, että kannattaako tämä. Poika alkanut käyttäytyä selvästi eri lailla nyt kun ovat viettäneet enemmän aikaa yhdessä. Sanoo sellaisia fraaseja joita ei ole kyllä meillä kuullut, kuten "sinä et äiti minua määrää" ja joka asiasta haluaa soittaa vaarille. Purnaa kaikesta, karkkien syömisestä ja pukemisesta lähtien ja eilen veti ihan hullut raivarit tyhjästä ja sanoi muuttavansa mummolaan. Meillä on rajat kotona ja tehään yhdessä paljon asioita ja liikutaan jne. Vaari tulee hakemaan poikaa ehkä joka toinen päivä ja on ollut yötä nyt tänä vuonna ekaa kertaa. En ole aiemmin halunnut päästää koska erimielisyyksiä on ollut ja isovanhemmat ivailee ärsyttävästi minulle edelleen jos sanon ruoka-ajoista jne perusasioista. Nälvii siis ihan selvästi mutta niin että siihen on vaikea "tarttua". Mummon kanssa en tule juttuun yhtään, ei käy meillä (sanoi vauvan synnyttyä että mummo mielellään hoitais tämänKIN pienen niin ois hyvä olla - eivät ole todellakaan oikeasti olleet hoitovastuussa pojasta koskaan vaan enempi päinvastoin)
Voinko ilman selityksiä nyt alkaa rajoittaa tätä hommaa? Selittely on turhaa koska eivät kuuntele. En ole puhunut pojalle mitään pahaa vaarista tai mummosta mutta mun mielestä on ok sanoa että jos he puhuvat jotain "äiti ei määrää" - juttuja, niin ne ei pidä paikkaansa. Stressaa ja kyllästyttää nuo vanhukset jotka ei edes kovin vanhoja, 20v. ainakin vielä tätä edessä enkä tiedä enää kannattaako vaikka tää on muutoin ihana paikka asua ja ihana talo.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutto on hätäinen ratkaisu jos teillä on muuten unelmatalo. Kaikki puutarhajutut ja ystäväpiiri, hyvät koulut ja hoitopaikat, lapsilla kaverit. Mummut ja papat kuriin, jos ei muu auta niin porttikielto ja lähestymiskielto. Eivät nyt niin häiriintyneitä vaikuta kuin muisssa ketjuissa niin luu kurkkuun ja onnellista asumista ihanassa kodissa!
Kyllä minun mielestäni on melko häiriintynyttä kuljetella toisen vauvaa omaan kotiin kysymättä ja sopimatta - kuten AP:lla ilmeisesti tapahtunut esikoisen vauva-aikana.
Ei ole myöskään pikkujuttu, jos isoisä teeskentelee surullista syyllistääkseen lasta, koska äiti kieltää menemästä kylään. Ei tuollainen ole tervettä käytöstä.
Mutta eihän muutto sitä ongelmaa poista eli täytyy estää ongelmakäytös eikä juosta ongelmia karkuun.
Se on nimenomaan muutto ja "karkuun juokseminen" se mikä ongelman ratkaisee. Häiriintyneet, takertuvat isovanhemmat eivät nöyrry muuttamaan käytöstään vaan edessä on marttyyriutta ja lasten manipulointia ja maineen mustaamista sen jälkeen kun rajat on tehty selviksi.
Näinpä. Miettikää, mitä tapahtuu kun esikoinen pääsee yksinään pihalle, vaikka edes sen verran että ap pukee itsensä ja vauvan. Siellä on vaari aidan takana valittelemassa, että olisi niin kiva kun poika saisi tulla vaarin luokse kylään, mutta kun ilkeä äiti kieltää jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutto on hätäinen ratkaisu jos teillä on muuten unelmatalo. Kaikki puutarhajutut ja ystäväpiiri, hyvät koulut ja hoitopaikat, lapsilla kaverit. Mummut ja papat kuriin, jos ei muu auta niin porttikielto ja lähestymiskielto. Eivät nyt niin häiriintyneitä vaikuta kuin muisssa ketjuissa niin luu kurkkuun ja onnellista asumista ihanassa kodissa!
Kyllä minun mielestäni on melko häiriintynyttä kuljetella toisen vauvaa omaan kotiin kysymättä ja sopimatta - kuten AP:lla ilmeisesti tapahtunut esikoisen vauva-aikana.
Ei ole myöskään pikkujuttu, jos isoisä teeskentelee surullista syyllistääkseen lasta, koska äiti kieltää menemästä kylään. Ei tuollainen ole tervettä käytöstä.
Mutta eihän muutto sitä ongelmaa poista eli täytyy estää ongelmakäytös eikä juosta ongelmia karkuun.
Se on nimenomaan muutto ja "karkuun juokseminen" se mikä ongelman ratkaisee. Häiriintyneet, takertuvat isovanhemmat eivät nöyrry muuttamaan käytöstään vaan edessä on marttyyriutta ja lasten manipulointia ja maineen mustaamista sen jälkeen kun rajat on tehty selviksi.
Höpöhöpö. Kyllä tervejärkinen ihminen osaa asettaa rajat tai pitää etäisyyden vaikka vanhemmat olisivat naapurissa ja koettaisivat manipuloida tai juoruta. Itse sitä asettaa omat rajansa ja itse päättää paljonko antaa asialle painoarvoa ja toisille ihmisille valtaa itsestään. Etäisyyttä vaan yhdessäoloon ja yhteydenpitoon, lapset päiväkotiin. Nyt ei sovi -lausetta voi harjoitella peilin edessä kunnes on selkärankaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutto on hätäinen ratkaisu jos teillä on muuten unelmatalo. Kaikki puutarhajutut ja ystäväpiiri, hyvät koulut ja hoitopaikat, lapsilla kaverit. Mummut ja papat kuriin, jos ei muu auta niin porttikielto ja lähestymiskielto. Eivät nyt niin häiriintyneitä vaikuta kuin muisssa ketjuissa niin luu kurkkuun ja onnellista asumista ihanassa kodissa!
Kyllä minun mielestäni on melko häiriintynyttä kuljetella toisen vauvaa omaan kotiin kysymättä ja sopimatta - kuten AP:lla ilmeisesti tapahtunut esikoisen vauva-aikana.
Ei ole myöskään pikkujuttu, jos isoisä teeskentelee surullista syyllistääkseen lasta, koska äiti kieltää menemästä kylään. Ei tuollainen ole tervettä käytöstä.
Mutta eihän muutto sitä ongelmaa poista eli täytyy estää ongelmakäytös eikä juosta ongelmia karkuun.
Se on nimenomaan muutto ja "karkuun juokseminen" se mikä ongelman ratkaisee. Häiriintyneet, takertuvat isovanhemmat eivät nöyrry muuttamaan käytöstään vaan edessä on marttyyriutta ja lasten manipulointia ja maineen mustaamista sen jälkeen kun rajat on tehty selviksi.
Höpöhöpö. Kyllä tervejärkinen ihminen osaa asettaa rajat tai pitää etäisyyden vaikka vanhemmat olisivat naapurissa ja koettaisivat manipuloida tai juoruta. Itse sitä asettaa omat rajansa ja itse päättää paljonko antaa asialle painoarvoa ja toisille ihmisille valtaa itsestään. Etäisyyttä vaan yhdessäoloon ja yhteydenpitoon, lapset päiväkotiin. Nyt ei sovi -lausetta voi harjoitella peilin edessä kunnes on selkärankaa.
Helppo huudella höpöhöpöä jos ei ole itse kokenut tilannetta. Lähestymiskielto aiheutti loputtoman juorumyllyn ja lasten kaverit kyseli asiasta koulussa. Ennen sitä minusta levitettiin juttua että syön psyykelääkkeitä ja hakkaan lapsiani, kun oltiin rajattu isovanhemmat kokonaan ulos meidän perheestä. Sossusta soitettiin sinä keväänä lukuisia kertoja ja kävivät kahdesti paikan päällä, mummon tekemien lasujen määrä oli 21. Todettiin aina uudelleen ettei kotioloissa ole mitään ongelmaa ja ilmoitus ollut aiheeton. Saatiin häirinnän perusteella lähestymiskielto mutta hyvä ja rento elämä tällä paikkakunnalla on ohitse. Isovanhemmat kun sattuvat olemaan silmäätekeviä ja kunta-aktiiveja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutto on hätäinen ratkaisu jos teillä on muuten unelmatalo. Kaikki puutarhajutut ja ystäväpiiri, hyvät koulut ja hoitopaikat, lapsilla kaverit. Mummut ja papat kuriin, jos ei muu auta niin porttikielto ja lähestymiskielto. Eivät nyt niin häiriintyneitä vaikuta kuin muisssa ketjuissa niin luu kurkkuun ja onnellista asumista ihanassa kodissa!
Kyllä minun mielestäni on melko häiriintynyttä kuljetella toisen vauvaa omaan kotiin kysymättä ja sopimatta - kuten AP:lla ilmeisesti tapahtunut esikoisen vauva-aikana.
Ei ole myöskään pikkujuttu, jos isoisä teeskentelee surullista syyllistääkseen lasta, koska äiti kieltää menemästä kylään. Ei tuollainen ole tervettä käytöstä.
Mutta eihän muutto sitä ongelmaa poista eli täytyy estää ongelmakäytös eikä juosta ongelmia karkuun.
Se on nimenomaan muutto ja "karkuun juokseminen" se mikä ongelman ratkaisee. Häiriintyneet, takertuvat isovanhemmat eivät nöyrry muuttamaan käytöstään vaan edessä on marttyyriutta ja lasten manipulointia ja maineen mustaamista sen jälkeen kun rajat on tehty selviksi.
Höpöhöpö. Kyllä tervejärkinen ihminen osaa asettaa rajat tai pitää etäisyyden vaikka vanhemmat olisivat naapurissa ja koettaisivat manipuloida tai juoruta. Itse sitä asettaa omat rajansa ja itse päättää paljonko antaa asialle painoarvoa ja toisille ihmisille valtaa itsestään. Etäisyyttä vaan yhdessäoloon ja yhteydenpitoon, lapset päiväkotiin. Nyt ei sovi -lausetta voi harjoitella peilin edessä kunnes on selkärankaa.
Kyllä ne kahjot voivat naapurista saada aikaan paljon kiusaa, vaikka kuinka vanhemmat olisivat suoraselkäisiä ja "reippaita". Muutto tuo mielenrauhan kun ei esim tarvitse pelätä että vaari houkuttelee lapsen mukaansa kun silmä välttää.
Hyvä ystäväpiiri ja avoin kommunikointi on hyvä keino torjua häiriköinti. Ja ettei anna asialle painoarvoa. Manipuloinnin voi pysäyttää narauttamalla manipulointiyrityksen ääneen, kieltäytymällä voimakasti ja ottamalla takaisin oman voimansa tilanteessa.
Minä taas kertoisin suoraan miten asia on ja pahoittelisin lämpimästi kaikille ystäville, muille naapureille ja kylänmiehille, että yritetty on tulla toimeen ja kuinka olisi hyvä, että lapsille on turvalliset ja rakastavat isovanhemmat mutta lapsethan ovat meidän lapsia eikä meidän vanhemmuutta voi torjua. Hankala tilanne kieltämättä mutta toivotaan, että he pääsevät pettymyksestään yli ja ymmärtävät roolinsa ja olisi hyvä etteivät he enää raivoissaan tekisi turhia lastensuojeluilmoituksia, niitäkin on nyt lyhyen ajan sisällä 21 kappaletta huh huh ja viranomaiset pahoittelevat tilannetta meille.
Taustallahan voi olla eri syitä, usein on alkoholismia tai mielenterveyden häiriöitä. Jotta notta ja voi nyt tätä tilannetta, onneksi on ystäviä, joille voi puhua, eniten surettaa lasten puolesta, hehän tästä tilanteesta kärsivät eniten. Ja neutraalia avautumista faceen ja torilla ja marketin kassajonossa. Ketähän tilanne sitten häiritsee eniten jos on vastuullisessa virassa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään käsitä miten pidetään väistämättömänä vaihtoehtona hyväksyä häiriköinti. Teoin ja sanoin voi tehdä selväksi ettei sitä hyväksy ja pitää se valta omaan elämäänsä liittyen itsellään. Olen itse katkaissut välit kunnes tilanne rauhottuu ja tulee jonkinlainen sopu, joka mahdollistaa kommunikoinnin tai sitten etäisyys on pitemmän ajan valinta. Sisaruksiini riitti reilu vuosi taukoa ja isäni kanssa en ole missään tekemisissä. Kuopuksena kaikki tiesivät asiani minua paremmin mutta suutuin vasta kun esikoistamme alettiin muiden toimesta kasvattamaan kun "kokemus puhuu". Ei toimi, ei käy, en suostunut olemaan muiden mielipiteiden ja tahdon toteuttaja. He eivät vain tajunneet, että minä olen jo aikuinen. Isäni ei tajunnut ollenkaan ja huolenpito alkoi olla jo häiritsevää "nyt kuule tehdään miten minä sanon" kun ei lähdetty miehen kanssa 2 kk ikäisen vauvan kanssa ajamaan tuhatta kilometriä joulun viettoon kun koko suku odotti näkevänsä vauvan.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään käsitä miten pidetään väistämättömänä vaihtoehtona hyväksyä häiriköinti. Teoin ja sanoin voi tehdä selväksi ettei sitä hyväksy ja pitää se valta omaan elämäänsä liittyen itsellään. Olen itse katkaissut välit kunnes tilanne rauhottuu ja tulee jonkinlainen sopu, joka mahdollistaa kommunikoinnin tai sitten etäisyys on pitemmän ajan valinta. Sisaruksiini riitti reilu vuosi taukoa ja isäni kanssa en ole missään tekemisissä. Kuopuksena kaikki tiesivät asiani minua paremmin mutta suutuin vasta kun esikoistamme alettiin muiden toimesta kasvattamaan kun "kokemus puhuu". Ei toimi, ei käy, en suostunut olemaan muiden mielipiteiden ja tahdon toteuttaja. He eivät vain tajunneet, että minä olen jo aikuinen. Isäni ei tajunnut ollenkaan ja huolenpito alkoi olla jo häiritsevää "nyt kuule tehdään miten minä sanon" kun ei lähdetty miehen kanssa 2 kk ikäisen vauvan kanssa ajamaan tuhatta kilometriä joulun viettoon kun koko suku odotti näkevänsä vauvan.
Kukaan ei ole ehdottanut hyväksymistä? Sinun ja ap:n tilanne eroaa aika oleellisesti toisistaan kun ovat naapureita isovanhempien kanssa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään käsitä miten pidetään väistämättömänä vaihtoehtona hyväksyä häiriköinti. Teoin ja sanoin voi tehdä selväksi ettei sitä hyväksy ja pitää se valta omaan elämäänsä liittyen itsellään. Olen itse katkaissut välit kunnes tilanne rauhottuu ja tulee jonkinlainen sopu, joka mahdollistaa kommunikoinnin tai sitten etäisyys on pitemmän ajan valinta. Sisaruksiini riitti reilu vuosi taukoa ja isäni kanssa en ole missään tekemisissä. Kuopuksena kaikki tiesivät asiani minua paremmin mutta suutuin vasta kun esikoistamme alettiin muiden toimesta kasvattamaan kun "kokemus puhuu". Ei toimi, ei käy, en suostunut olemaan muiden mielipiteiden ja tahdon toteuttaja. He eivät vain tajunneet, että minä olen jo aikuinen. Isäni ei tajunnut ollenkaan ja huolenpito alkoi olla jo häiritsevää "nyt kuule tehdään miten minä sanon" kun ei lähdetty miehen kanssa 2 kk ikäisen vauvan kanssa ajamaan tuhatta kilometriä joulun viettoon kun koko suku odotti näkevänsä vauvan.
Kukaan ei ole ehdottanut hyväksymistä? Sinun ja ap:n tilanne eroaa aika oleellisesti toisistaan kun ovat naapureita isovanhempien kanssa..
Ja sinä ehdotat muuttamista? Ap: "Saatiin vasta viime kesänä valmiiksi remontti täällä ja talo on nyt niin ihana ja mulla on täällä tiivis harrastusporukka ja puutarhasuunnitelmat monelle vuodelle ja siis kaikki tärkeä on täällä. Olen varmaan loppuikäni katketa jos muutamme noiden takia pois."
Se on nimenomaan muutto ja "karkuun juokseminen" se mikä ongelman ratkaisee. Häiriintyneet, takertuvat isovanhemmat eivät nöyrry muuttamaan käytöstään vaan edessä on marttyyriutta ja lasten manipulointia ja maineen mustaamista sen jälkeen kun rajat on tehty selviksi.