Lue keskustelun säännöt.
Miehet kertokaa tilanteista milloin/miksi et ole tehnyt aloitetta, vaikka olet ihastunut
Kommentit (189)
Koska töissä samassa työpaikassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska töissä samassa työpaikassa
Tee hienovaraisesti.
Vierailija kirjoitti:
Koska en tunne olevani riittävä. Koska edellisten naisten kummitukset haahuilee mielessä. Koska tämä mies on pelkkää kovaa arpikudosta, niin mitä tästä enää kenellekään on. Koska halukkaita tuntuu riittävän ihan joka paikkaan, enkä kaipaa ketään elämääni, ennen kuin tunnen heitä paremmin. Koska pettymykset. Koska en ole ulkonäkökeskeinen ja se tuntuu kohdallani vetävän naisia puoleensa, vaikken edes ajattele olevani kovin hyvännäköinen, kaipaan silti enemmän henkistä yhteyttä ja ystävyyttä enemmän kuin mitään muuta. Koska en tiedä, haluanko silti mitään sen enempää.
Miksi, sinä, nainen, et tee aloitetta, jos olet ihastunut?
Kaksi vaihtoehtoa. Joko ihastus on niin laimeaa, etten tosissani halua ryhtyä mihinkään sen miehen kanssa. Tai sitten en usko, että se mies voisi olla minusta kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Koska en tunne olevani riittävä. Koska edellisten naisten kummitukset haahuilee mielessä. Koska tämä mies on pelkkää kovaa arpikudosta, niin mitä tästä enää kenellekään on. Koska halukkaita tuntuu riittävän ihan joka paikkaan, enkä kaipaa ketään elämääni, ennen kuin tunnen heitä paremmin. Koska pettymykset. Koska en ole ulkonäkökeskeinen ja se tuntuu kohdallani vetävän naisia puoleensa, vaikken edes ajattele olevani kovin hyvännäköinen, kaipaan silti enemmän henkistä yhteyttä ja ystävyyttä enemmän kuin mitään muuta. Koska en tiedä, haluanko silti mitään sen enempää.
Miksi, sinä, nainen,&nbs
p;et tee aloitetta, jos olet ihastunut?
Mies oli 15 vuotta minua nuorempi. Hän oli selvästi ihastunut minuun. Pelkäsin ehkä kuitenkin liikaa, että nolaisin itseni
Vierailija kirjoitti:
Tapasin työn puolesta maailman ihanimman naisen. Valitettavasti nainen oli naimisissa ja lapsiakin oli neljä. Ei se varmaan olisi kaikkea jättänyt vuokseni enkä tosissani siitä haaveillutkaan, olisihan se koskettanut muitakin. Lisäksi työilmapiiristä olisi varmasti tullut varsin hankala jos olisin lähestynyt. Joku ehti ensin, mielessäni aina.
Jotenkin tälläisiä on surullista lukea ja kuulla, että yksinkertaisesti on rakastunut varattuun tai muuten saavuttamattomaan ihmiseen ja tietää ettei koskaan tule saamaan tätä. Tunteille kun ei voi mitään ja niiden hautaaminen on mahdottoman vaikeaa, jos se kohde on juurikin elämässä kiinni töiden, kaveripiirin tms takia. Tuntuu varmasti hirveältä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälkeenpäin sanottuna olisi pitänyt tehdä. Kyseessä oli AMK:n työharjoittelupaikalla yksi työntekijä jonka kanssa hengailtiin työaikana aika paljonkin ja jollain tasolla kerettiin tutustua (parin viikon aikana) toisiimme ja uskon että ilmassa oli jotain yhteistä kipinääkin, molemmat oltiin vielä sinkkuja ja selvästi tykättiin toistemme seurasta. Työajalla ei vain tullut oikein tilannetta jossa olisin voinut pyytää tätä naista ulos ja jälkeenpäin harmittaa kun en ole häntä koskaan siviilielämässä sen jälkeen tavannut, pitkään häntä sen jälkeen mietin. Jos olisin häneen vapaa-ajalla törmännyt jonkun vapaa-ajan aktiviteetin parissa niin olisin pyytänyt välittömästi treffeille mutta työajalla en kehdannut sitä tehdä vaikka olisin luultavasti saanut myönteisen vastauksen.
Vierailija kirjoitti:
Liian monet töykeät pakit, tarve säilyttää ammatillinen uskottavuus, pelko ahdistelijan maineesta ja ehkä jopa poliisiasiasta, vähäiset onnistumismahdollisuudet...
Mikä sun ammatti on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimo ei kuitenkaan tykkäisi ja ymmärtäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena itsetuntoni oli niin heikko etten uskonut kenenkään olevan minusta kiinnostunut. Näin jälkikäteen ajatellen edessäni oli niin upeita nuoria naisia, jotka olisivat minut halunneet. En vaan silti kyennyt tekemään mitään, vaan juoksin pakoon. Myöhemmin tilanne korjaantui, mutta olinkin jo avioliitossa. Minut vei voimakastahtoinen, kylläkin upea nainen. Vastauksena otsikon kysymykseen, syy miksi en hänelle tehnyt aloitetta oli se, että olin jo aviossa, vaikka hän sai minut rakastumaan hullun tavoin itseensä. Lopputuloksena jäimme varmaan molemmat sydän pakahtuneena toisiamme kaipaamaan, vieläkin vaikka jo vuosia on kulunut.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo ei kuitenkaan tykkäisi ja ymmärtäisi.
Mulla on toi sama. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En uskaltanut. Itsetunto oli pohjamudissa erinäisistä syistä, enkä ikinä uskonut, että niin upea nainen voisi kiinnostua minusta. Lisäksi olimme samassa työpaikassa.
Onneksi tuo nainen päätti olla rohkea puolestani. Nyt olemme olleet 6 vuotta yhdessä.
En tee aloitteita, koska se on turhaa. Olen melko köyhä, vähään tyytyvä ja viihdyn kotona. En usko, että kukaan nainen olisi onnellinen kanssani. Varmasti tahtoisivat enemmän mitä minä pystyn tarjoamaan.
En juo alkoholiakaan mikä on punainen vaate monelle naiselle. Meneehän se elämä yksinkin kun ei liikaa mieti asioita.
T: Kiltti mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisella oli vähän liikaa ylipainoa
Olin köyhä opiskelija. Hoidin kaikki stressaavat asiat alle puolessa vuodessa ja valmistumisen jälkeen pääsin heti töihin hyväpalkkaiseen työhön. Olin valmis aloitteeseen, mutta ei kohdattu enää ikinä.
Koska tiesin, että suhde ei ole mahdollinen monista syistä. Kumpikaan ei ollut varattu silloin, mutta se vaan ei olisi ollut mahdollista.
Jos nainen on piirittänyt miestä jo pidempään, kyllä miehen pitäisi tajuta naisen olevan kiinnostunut. En koe vetoa miehiä kohtaan, jotka eivät uskalla tehdä aloitteita.
Kun paljastui että millainen paketti hänen mukana tulisi.
Oli aivan liian iso ja värikäs, oli 4 pientä lasta, kolmen eri miehen kanssa.
Niin ja molemmat kuitenkin olemme kolmekymppisiä.
En ole ihastunut yli 20 vuoteen (nyt 45), suhteet ovat olleet sellaisia "ihan kiva nainen"-tyylisiä, joissa sitten tunteet syvenneet myöhemmin. Ei välttämättä mitään suurta alkuhuumaa.
Nuorena en uskaltanut tehdä aloitteita, ja vain yksi nainen sai niin paljon hullaantumaan, että oli asiasta hänelle pakko kertoa, vaikka tiesinkin, ettei mitään mahdollisuuksia ollut. Eikä ollutkaan, kun seurusteli jo vakituisesti muutenkin. Lempeät ja fiksut pakit tuli.
Olishan se kiva ihastua. Ehkä nykyään osaisi asialle jotain tehdäkin.
Ihme ulinaa.