Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kiitos sinulle toinen nainen.
17.03.2019 |
Kiitos, että olit. Kiitos, että ravistelit meitä ja herätit meidät. Kiitos, että pidit miehestäni huolta silloin kun hänellä oli vaikeaa. Kiitos, että annoit hänelle rakkautesi ja läheisyytesi silloin kun en itse siihen pystynyt. Kiitos, että autoit meitä näkemään, missä suhteemme varjot leikkasivat valon. Missä pimeys oli jyrkän väistymättömänä ja missä seinät nousivat loputtoman korkeina vastaan. Olen kiitollinen, että kuljit rinnallamme hetken. Kiitos, että mieheni sai raahautua polullasi pienen matkan. Kiitos sinulle toinen nainen, että sait meidät ymmärtämään, mikä elämässämme on tärkeintä ja minkä takia tulemme taistelemaan loppuun asti. Kiitos, että autoit miestäni näkemään minun todellisen arvoni ja minua näkemään hänen arvonsa. Olen sinulle vilpittömän kiitollinen siitä, että avasit silmämme pitkän unissakävelyn jälkeen. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja olen pahoillani siitä, että sinä rakastuit.
Kommentit (322)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät rakasta naisten tavoin.
M54, Pohjanmaa
Se on totta.
Kerran sain tuntea miehen rakkauden. Hän palvoi maata mun alla. Ennenkuin keksin toivoakkaan, hän oli jo tehnyt sen, enkä puhu nyt seksistä tai imuroinnista vaan huomioi huomioi huomioi.
Ja sit mä mokasin kaiken. No en pettänyt, ennenkuin sitä ajattelet. Mokasin ihan muulla tavalla josta en nyt jaksa avautua. Eniveis, tuhosin sen rakkauden, murskasin tuusan nuuskaksi hyvän miehen rakkauden.
Hävettää. Pelkästään hävettää näin vuosien jälkeenkin. Oma typeryys. Anteeksi vielä kerran.
Voih! Olisko myöhäistä vieläkään ottaa yhteyttä tuohon mieheen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät rakasta naisten tavoin.
M54, Pohjanmaa
Se on totta.
Kerran sain tuntea miehen rakkauden. Hän palvoi maata mun alla. Ennenkuin keksin toivoakkaan, hän oli jo tehnyt sen, enkä puhu nyt seksistä tai imuroinnista vaan huomioi huomioi huomioi.
Ja sit mä mokasin kaiken. No en pettänyt, ennenkuin sitä ajattelet. Mokasin ihan muulla tavalla josta en nyt jaksa avautua. Eniveis, tuhosin sen rakkauden, murskasin tuusan nuuskaksi hyvän miehen rakkauden.
Hävettää. Pelkästään hävettää näin vuosien jälkeenkin. Oma typeryys. Anteeksi vielä kerran.
Voih! Olisko myöhäistä vieläkään ottaa yhteyttä tuohon mieheen?
On. Elämä on jatkunut ja onnekseen hän löysi oikean itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tämä kyllä hauska ketju. Jotkut selittävät, kuinka miehen pettäminen nosti heidän suhteensa ihan uudelle tasolle. Toiset taas hehkuttavat toisena naisena olemista. Kaikkein uskottavimmat tarinat ovat täällä ne kaksi eronnutta naista, jotka kohtasivat iskuyrityksiä tuttujen parisuhteessa olevien miesten taholta. Elämä on tosiaankin ihmeellistä.
En tiedä muiden kohtaloista, mutta omastani voin sanoa sen verran, että toisen naisen rooli ei todellakaan ole helppo. Enkä hehkuta sitä, että varatun kanssa olin suhteessa. Luulin kohdanneeni sen oikean. Ja kun mies vakuutteli avioliiton olevan ohi, annoin mennä. Nautin elämästä ja jokaisesta hetkestä rakkaani kanssa. Aloittajan teksti voisi olla tämän ex rakkaani vaimon kirjoittama. Ei mennyt käsikirjoituksen mukaan elämä.
Mies suunnitteli yhteistä tulevaisuutta kanssani, mutta lopputulema oli, että vaimo "voitti". Minä olin vain jokin "kriisi" heidän avioliitossa ja minun elämäni meni sekaisin ja koin valtavaa tuskaa vuosia. Elämästäni pyyhittiin 2 vuotta pois ja suunniteltu tulevaisuus. Kadun jokaista "pano" kertaa ja heittäytymistä suhteeseen. Mies paljastui julmaksi valehtelijaksi ja tuhosi valheillaan elämäni. Uskon kuitenkin, ettei hän pääse näin helpolla. Jokainen saa ansionsa mukaan elämässä.
Kyllä sä voit syyttää elämäsi pilaamisesta vain omaa hyväuskoisuuttasi. Toi on ihan tavallinen tarina. Ainahan mies selittää, että avioliitto on huono, lopussa. Jotkut tekevät sen ovelammin: eivät sano suoraan mutta kertovat sellaisia tarinoita liitostaan, joista toinen nainen saa kokonaiskuvaksi kärvistelevän, vaimon onnettomaksi saattaneen miehen, joka pitää pelastaa kurjalta kohtaloltaan vaikka siinä menisi lapset ja omaisuuskin samalla - mutta saisihan mies palkkioksi lopulta oikean rakkauden eli tuon toisen naisen.
Tuo lätinä "siitä oikeasta" on pelkkä typerä oikeutuksen ajatus heille, jotka sekaantuvat tietoisesti ihmiseen, jolla on vielä asiat kesken toisaalla. Toisena naisena et tiedä kuin toisen puolen tarinasta ja se tarina on kerrottu sinulle sillä ajatuksella, että sinä lankeaisit tuohon kuvioon, jossa sulla ei ole toivoa kuin sydämesi rikkomisesta. Niille naisille, jotka hakevat vain seksiä ukkomiehiltä, tarinat ovat vähän erilaisia (avioliitto ei ole loppumassa painavista syistä X mutta vaimo pihtaa tms), mutta jotkut miehet haluavat seksin lisäksi myös naisen rakkauden (palvonnan) - siihen käytetään niitä, joista näkee, että nuo tulevat menemään ihan sekaisin, kunhan kertoo oikeat tarinat.
Harmi tietysti että elämässäsi on murheita, mutta et ole oppinut mitään, jos syytät vain valehtelevaa miestä tilanteestasi. Tottakai miehet valehtelee. Sun tehtäväsi on oppia tunnistamaan se ja muuttamaan toimintaasi sen perusteella. Joillekin on ihan selvää nuoresta pitäen, että varatut ovat varattuja eikä ole mitään erivapauksia, toisilla sitten on toisenlaiset käsitykset ja sattuu ja tapahtuu.
Aikamoisia tarinoita täällä kyllä on. Oikeastaan en yhtään enää ihmettele, miksi melkein puolet ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Todennäköisesti sama koskee myös avoliittoja. Kyllä ihmiset ovat aika erikoisia.
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita täällä kyllä on. Oikeastaan en yhtään enää ihmettele, miksi melkein puolet ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Todennäköisesti sama koskee myös avoliittoja. Kyllä ihmiset ovat aika erikoisia.
Eivät ne mitään ”erikoisia” ole. Ihmisiä
- miehiä ja naisia joiden hormonaaliset ja muut eroavaisuudet tekevät ajattelusta ja aivotoiminnasta toisistaan täysin poikkeavaa. Tätä ei vaan kyetä hyväksymään. Eivät miehet rakasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita täällä kyllä on. Oikeastaan en yhtään enää ihmettele, miksi melkein puolet ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Todennäköisesti sama koskee myös avoliittoja. Kyllä ihmiset ovat aika erikoisia.
OT
Pääkaupunkiseudulla ainakin on ihan tavallista, että "pelkkä seurustelu" etenee liian nopeasti avoliitoksi, kun asuminen on niin kallista. Itseni mukaanlukien lähes KAIKKI ystävistäni ja tutuistani on perustellut nopeaa yhteenmuuttoa sillä, että "me vietetään kuitenkin suurin osa ajasta vain toisen asunnolla, niin se toinen on turhaa rahanmenoa". Kuinka moni yleensäkään menee naimisiin ja on loppuelämänsä yhdessä sen ensimmäisen, toisen tai edes kolmannen seurustelukumppaninsa kanssa? Siten ei ole mitenkään ihmeellistä, että varmasti valtaosa avoliitoista päätyy eroon ennemmin tai myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita täällä kyllä on. Oikeastaan en yhtään enää ihmettele, miksi melkein puolet ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Todennäköisesti sama koskee myös avoliittoja. Kyllä ihmiset ovat aika erikoisia.
OT
Pääkaupunkiseudulla ainakin on ihan tavallista, että "pelkkä seurustelu" etenee liian nopeasti avoliitoksi, kun asuminen on niin kallista. Itseni mukaanlukien lähes KAIKKI ystävistäni ja tutuistani on perustellut nopeaa yhteenmuuttoa sillä, että "me vietetään kuitenkin suurin osa ajasta vain toisen asunnolla, niin se toinen on turhaa rahanmenoa". Kuinka moni yleensäkään menee naimisiin ja on loppuelämänsä yhdessä sen ensimmäisen, toisen tai edes kolmannen seurustelukumppaninsa kanssa? Siten ei ole mitenkään ihmeellistä, että varmasti valtaosa avoliitoista päätyy eroon ennemmin tai myöhemmin.
Hieno elämänasenne sulla. Ei hyvää päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oo koskaan varastanut toisen miestä.
Hienosti kirjoitettu. Hmmm minä en olisi osannut noin ajatella. Silti lopputulos ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita täällä kyllä on. Oikeastaan en yhtään enää ihmettele, miksi melkein puolet ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Todennäköisesti sama koskee myös avoliittoja. Kyllä ihmiset ovat aika erikoisia.
OT
Pääkaupunkiseudulla ainakin on ihan tavallista, että "pelkkä seurustelu" etenee liian nopeasti avoliitoksi, kun asuminen on niin kallista. Itseni mukaanlukien lähes KAIKKI ystävistäni ja tutuistani on perustellut nopeaa yhteenmuuttoa sillä, että "me vietetään kuitenkin suurin osa ajasta vain toisen asunnolla, niin se toinen on turhaa rahanmenoa". Kuinka moni yleensäkään menee naimisiin ja on loppuelämänsä yhdessä sen ensimmäisen, toisen tai edes kolmannen seurustelukumppaninsa kanssa? Siten ei ole mitenkään ihmeellistä, että varmasti valtaosa avoliitoista päätyy eroon ennemmin tai myöhemmin.
Hieno elämänasenne sulla. Ei hyvää päivää.
Hups, jäi nyt ehkä selventämättä, että tämä on omien kokemusteni mukaan ollut sellainen nuorten aikuisten ihan tavallinen toimintamalli. Nyt vanhempana ja näistä kokemuksista viisastuneena en missään tapauksessa suosittelisi moista toimintatapaa nuorelle itselleni tai muillekaan. Kirjoitukseni oli tarkoitus olla neutraali toteamus, että tällaista tapahtuu, eikä asenne tai suositus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jokainen petetty vaimo saisi video materiaalia miehen ja toisen naisen keskusteluista ja touhuista, niin siinä ne silmät todellisesti aukeaisivat. Eipä viitsisi puhua kunnioituksesta enää ikinä samassa lauseessa aviomies sanan kanssa. Minulla oli suhde varattuun mieheen. Pitkään. Suhde oli todella kiihkeä ja rakastimme toisiamme. Ei sellaisia tunteita voi esittää. Vaimo sai tietää suhteestamme ja alkoi käsittämätön kulissien pystytys. Aivan kuin mies olisi ollut vaimon omaisuutta ja olisin yrittänyt varastaa miestä, jolla ei ole omaa tahtoa. Siitä tuli farssi. Uhkailtiin lasten viemisellä, poliisilla, hengellä.. Luovutin.
Tämä reppana ukko olisi voinut valita toisin. Ilmeisesti sitä omaa tahtoa ei löytynyt kuin petipuuhiin.
Opin, että älä koskaan sekaannu varattuun. Vastassasi on aina omistushaluinen häviötä pelkäävä vaimo.Siis oliko tämä panoori nyt se rakastettu kumppani vaiko reppana ukko? Ei ihan tullut selväksi? Ja siis kaikkeen oli lopulta syypää vaimo?
Asia selvä!
Juu, vaimot on näiden ukkomiehiä jahtaavien ikäneitojen pahimpia vihollisia, ymmärrettävästä syystä tietysti. Ja heidän haaveissaan asetelma on aina se, että mies on vaimon kanssa naimisissa pakosta ja vasten tahtoaan ja tuo epätoivoisesti miehessä roikkuva munahaukka on se oikea, todellinen rakkaus.
Ihme kyllä ne miehet lähes poikkeuksetta kuitenkin jäävät noihin lähes ihmisoikeuksien vastaisiin pakkoavioliitto-asetelmiinsa, ja vosu "jatkaa elämäänsä" (= etsii seuraavan ukkomiehen, jonka hetken huviksi voi parhaassa lykyssä päästä).
Enkäpä he oikeasti tarvitsevat nuo fantasiansa. Ainakin tuntuu kovasti menevän tunteisiin tämä keskustelu :)
Täytyy ymmärtää, että toiselle naiselle on sepitetty satuja kuukausia, ehkä vuosia, siitä kuinka julma vaimo miehellä on. Miten avioliitosta puuttuu seksi ja kotona ei edes seiso. Vaimo päättää kaikesta ja mies ei uskalla erota, kun vaimo vie rahat ja lapset. Toinen nainen elää sellaisessa maailmassa.
Kun taas vaimolle on kerrottu, että toinen nainen olikin virhe. Ruma akka, joka tyrkytti itseään ja mies ei tiennyt mitä teki. Mies syyttää täysin toisen naisen viettelytaitoja omasta petturuudestaan.
Ja sitten kun nämä kaksi ihan eri selitystä ja maailmaa kohtaa, eihän siitä voi tulla kuin kauhea tappelu ja palstalla riehuminen, syyttely ym. Tottakai vaimo uskoo miestään, eihän kukaan halua nukkua öitään miehen vieressä, joka on pettänyt ja sanoo saaneensa elämänsä parasta seksiä todella kauniilta naiselta ja harkinnut tekoaan ja tullut tulokseen, että kyllä kannattaa riskeerata avioliitto tämän p***Un vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita täällä kyllä on. Oikeastaan en yhtään enää ihmettele, miksi melkein puolet ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Todennäköisesti sama koskee myös avoliittoja. Kyllä ihmiset ovat aika erikoisia.
OT
Pääkaupunkiseudulla ainakin on ihan tavallista, että "pelkkä seurustelu" etenee liian nopeasti avoliitoksi, kun asuminen on niin kallista. Itseni mukaanlukien lähes KAIKKI ystävistäni ja tutuistani on perustellut nopeaa yhteenmuuttoa sillä, että "me vietetään kuitenkin suurin osa ajasta vain toisen asunnolla, niin se toinen on turhaa rahanmenoa". Kuinka moni yleensäkään menee naimisiin ja on loppuelämänsä yhdessä sen ensimmäisen, toisen tai edes kolmannen seurustelukumppaninsa kanssa? Siten ei ole mitenkään ihmeellistä, että varmasti valtaosa avoliitoista päätyy eroon ennemmin tai myöhemmin.
Pääkaupunkiseudulla varmaan myös ajatellaan, että se seuraava löytyy helposti, jos tämän nykyisen kanssa ei oikein toimi. Hyvät teille sinne Helsinkiin. Olenkin aina ihmetellyt niitä touhuja siellä käydessäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita täällä kyllä on. Oikeastaan en yhtään enää ihmettele, miksi melkein puolet ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Todennäköisesti sama koskee myös avoliittoja. Kyllä ihmiset ovat aika erikoisia.
OT
Pääkaupunkiseudulla ainakin on ihan tavallista, että "pelkkä seurustelu" etenee liian nopeasti avoliitoksi, kun asuminen on niin kallista. Itseni mukaanlukien lähes KAIKKI ystävistäni ja tutuistani on perustellut nopeaa yhteenmuuttoa sillä, että "me vietetään kuitenkin suurin osa ajasta vain toisen asunnolla, niin se toinen on turhaa rahanmenoa". Kuinka moni yleensäkään menee naimisiin ja on loppuelämänsä yhdessä sen ensimmäisen, toisen tai edes kolmannen seurustelukumppaninsa kanssa? Siten ei ole mitenkään ihmeellistä, että varmasti valtaosa avoliitoista päätyy eroon ennemmin tai myöhemmin.
Pääkaupunkiseudulla varmaan myös ajatellaan, että se seuraava löytyy helposti, jos tämän nykyisen kanssa ei oikein toimi. Hyvät teille sinne Helsinkiin. Olenkin aina ihmetellyt niitä touhuja siellä käydessäni.
Nyt täytyy kyllä heti korjata itseäni. Ainakaan Mtv:n tilastojen mukaan Helsingissä ei erota yhtään sen yleisemmin kuin muualla etelä-Suomessakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni kirjoitus on hupaisa. Ei oikeasti kukaan ole kiitollinen toiselle naiselle. Tapahtumille voi olla kiitollinen, jos niiden jälkeen elämä sai oikean suunnan. Kirjoituksella on tarkoitus lyödä lyötyä.
Kuinka tyhmä vaimon tai miehen tulee olla, että pettäminen vasta avaa silmät?
Kyllä toisen arvon pitäisi tietää jo ennen pettämistä.
Kirjoituksella vaimo nostaa vain itsensä jalustalle. Narsistista.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kirjoitus on hupaisa. Ei oikeasti kukaan ole kiitollinen toiselle naiselle. Tapahtumille voi olla kiitollinen, jos niiden jälkeen elämä sai oikean suunnan. Kirjoituksella on tarkoitus lyödä lyötyä.
Kuinka tyhmä vaimon tai miehen tulee olla, että pettäminen vasta avaa silmät?
Kyllä toisen arvon pitäisi tietää jo ennen pettämistä.
Kirjoituksella vaimo nostaa vain itsensä jalustalle. Narsistista.
Samaa mieltä. Pelkästään tämä tekstin osa paljastaa, mitä kirjoittaja toisesta naisesta ajattelee: "Kiitos, että mieheni sai raahautua polullasi pienen matkan. Kiitos sinulle toinen nainen, että sait meidät ymmärtämään, mikä elämässämme on tärkeintä ja minkä takia tulemme taistelemaan loppuun asti."
Taistelu jatkuu, mutta sitähän kirjoittaja kertoo haluavansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kirjoitus on hupaisa. Ei oikeasti kukaan ole kiitollinen toiselle naiselle. Tapahtumille voi olla kiitollinen, jos niiden jälkeen elämä sai oikean suunnan. Kirjoituksella on tarkoitus lyödä lyötyä.
Kuinka tyhmä vaimon tai miehen tulee olla, että pettäminen vasta avaa silmät?
Kyllä toisen arvon pitäisi tietää jo ennen pettämistä.
Kirjoituksella vaimo nostaa vain itsensä jalustalle. Narsistista.Samaa mieltä. Pelkästään tämä tekstin osa paljastaa, mitä kirjoittaja toisesta naisesta ajattelee: "Kiitos, että mieheni sai raahautua polullasi pienen matkan. Kiitos sinulle toinen nainen, että sait meidät ymmärtämään, mikä elämässämme on tärkeintä ja minkä takia tulemme taistelemaan loppuun asti."
Taistelu jatkuu, mutta sitähän kirjoittaja kertoo haluavansa.
Sekin, että tuo piti kirjoittaa tänne, viestii katkeruudesta. Taistelu taitaa olla raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoisia tarinoita täällä kyllä on. Oikeastaan en yhtään enää ihmettele, miksi melkein puolet ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Todennäköisesti sama koskee myös avoliittoja. Kyllä ihmiset ovat aika erikoisia.
OT
Pääkaupunkiseudulla ainakin on ihan tavallista, että "pelkkä seurustelu" etenee liian nopeasti avoliitoksi, kun asuminen on niin kallista. Itseni mukaanlukien lähes KAIKKI ystävistäni ja tutuistani on perustellut nopeaa yhteenmuuttoa sillä, että "me vietetään kuitenkin suurin osa ajasta vain toisen asunnolla, niin se toinen on turhaa rahanmenoa". Kuinka moni yleensäkään menee naimisiin ja on loppuelämänsä yhdessä sen ensimmäisen, toisen tai edes kolmannen seurustelukumppaninsa kanssa? Siten ei ole mitenkään ihmeellistä, että varmasti valtaosa avoliitoista päätyy eroon ennemmin tai myöhemmin.
Pääkaupunkiseudulla varmaan myös ajatellaan, että se seuraava löytyy helposti, jos tämän nykyisen kanssa ei oikein toimi. Hyvät teille sinne Helsinkiin. Olenkin aina ihmetellyt niitä touhuja siellä käydessäni.
Nyt täytyy kyllä heti korjata itseäni. Ainakaan Mtv:n tilastojen mukaan Helsingissä ei erota yhtään sen yleisemmin kuin muualla etelä-Suomessakaan.
Tarkoittanet avioerotilastoja? Itse kirjoitin avoliitoista, en avioliitoista.
Kuules sinä espoolaisen insinöörin vaimo, voisitko nyt ystävällisesti herätä ja tajuta mitä miehesi tekee, niin minä ja ehkä muutama muukin sinkkunainen saisimme olla jatkuvilta ja loputtomilta vonkauksilta rauhassa?
Olipa katkeransävyinen aloitus. Tosi läpinäkyvä. Hienoja vastauksia julmalle aapeelle!
Sori ap mutta kuulostat kyllä aika kamalalta ihmiseltä aloituksesi perusteella joten olisiko peliliin katsomisen aika että miksi liittonne ei toiminut. Kyllä se hyvä liitto vaatii molemminpuoleista kunnioitusta ja tekstisi perusteella sitä et ole antanut. Toki miehesi on aivan yhtä ääliö kun petti eikä vain lähtenyt.
Alue: Aihe vapaa
Se on totta.
Kerran sain tuntea miehen rakkauden. Hän palvoi maata mun alla. Ennenkuin keksin toivoakkaan, hän oli jo tehnyt sen, enkä puhu nyt seksistä tai imuroinnista vaan huomioi huomioi huomioi.
Ja sit mä mokasin kaiken. No en pettänyt, ennenkuin sitä ajattelet. Mokasin ihan muulla tavalla josta en nyt jaksa avautua. Eniveis, tuhosin sen rakkauden, murskasin tuusan nuuskaksi hyvän miehen rakkauden.
Hävettää. Pelkästään hävettää näin vuosien jälkeenkin. Oma typeryys. Anteeksi vielä kerran.