Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ilmastonmuutos ja vanhat metsät
17.03.2019 |
Vanhat metsät ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa ongelma. Vanha metsä ei enää sido hiilidioksidia, koska se lahoaa ja mätänee enemmän kuin kasvaa uutta. Eli vanha metsä tuottaa enemmän hiilidioksidia, kuin sitoo sitä.
Jos ilmastonmuutokseen haluttaisiin radikaali ja tehokas toimi, niin vanhat metsät, esim. kansallispuistot kannattaisi kaataa pois, ja istuttaa uusi metsä tilalle sitomaan ilmakehän hiilidioksidia. Vanhoista puista pitäisi tehdä hirsitaloja, joissa hiili olisi edelleen sidottuna, eikä pääsisi ilmakehään.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsä kannattaa kaataa vain siinä tapauksessa, että siitä tehdään tuotteita, jotka kestävät kauemmin kuin puu siellä metsässä. Keskimääräinen puun maksimi-ikä on Suomessa 300-600v. Hiilen poistamisen kannalta olisi parasta kasvattaa vaikkapa mäntyä ensin 500v ja tehdä siitä sen jälkeen rakennus, joka pidetään kunnossa seuraavat 300v. Jos siitä tehdään satavuotiaana sahatavaraa ja sahatavarasta tehdyn rakennuksen käyttöikä on vaikka 50v, vapautuu hiili jo 150v kuluttua!
Lyhyemmällä kierrolla käytettävä puu, lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
En jaksa ruveta analysoimaan, mutta tämä nyt on aivan liian yksinkertaistava väite. Todellisuudessa hoidettun metsän kierto on tuplasti luonnovaraista metsää nopeampi, mikä jää tässä kokonaan huomoimatta. Aloituksen väite pitää paikkansa, luonnonvarainen metsä on huonompi sitomaan hiilidioksiidia, kuin tyypillinen teollisuusmetsä.
Jos halutaan, että hiili on pois ilmakehästä pidempään, täytyy metsiemme keskimääräistä ikää nostaa. Vain hiilivarastoilla on ilmakehän kannalta merkitystä. Paras hiilinielu saadaan kaatamalla kaikki metsät ensin pois ja antamalla niiden sitten kasvaa. Hiilivarasto, eli ilmakehästä pois oleva hiili on kuitenkin silloin pienimmillään.
Eli mahdollisimman paljon kuutioita puuta, mahdollisimman pitkäksi aikaa pois kierrosta. Silloin hiiltä on poistunut ilmakehästä eniten. Tuhansia vuosia Lapin järvissä olleet uppotukit ovat hyvä esimerkki hiilivarastosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Biologian perustutkimusta pitäisi lisätä roimasti, rahoitusta voisi napata vaikkapa Sukupuolentutkimuslaitoksllta, joissa tuotetaan kymmenittäin tohtorinväitöskirjoja, joiden lopputulos on jo päätetty ennen tutkimuksen aloittamista, miehet sortavat naisia. Tämä asia on jo kait riittävästi todistettu, mutta luonnossa tapahtuvat muutokset vaatisivat jatkuvaa tarkkailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsä kannattaa kaataa vain siinä tapauksessa, että siitä tehdään tuotteita, jotka kestävät kauemmin kuin puu siellä metsässä. Keskimääräinen puun maksimi-ikä on Suomessa 300-600v. Hiilen poistamisen kannalta olisi parasta kasvattaa vaikkapa mäntyä ensin 500v ja tehdä siitä sen jälkeen rakennus, joka pidetään kunnossa seuraavat 300v. Jos siitä tehdään satavuotiaana sahatavaraa ja sahatavarasta tehdyn rakennuksen käyttöikä on vaikka 50v, vapautuu hiili jo 150v kuluttua!
Lyhyemmällä kierrolla käytettävä puu, lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
En jaksa ruveta analysoimaan, mutta tämä nyt on aivan liian yksinkertaistava väite. Todellisuudessa hoidettun metsän kierto on tuplasti luonnovaraista metsää nopeampi, mikä jää tässä kokonaan huomoimatta. Aloituksen väite pitää paikkansa, luonnonvarainen metsä on huonompi sitomaan hiilidioksiidia, kuin tyypillinen teollisuusmetsä.
Jos halutaan, että hiili on pois ilmakehästä pidempään, täytyy metsiemme keskimääräistä ikää nostaa. Vain hiilivarastoilla on ilmakehän kannalta merkitystä. Paras hiilinielu saadaan kaatamalla kaikki metsät ensin pois ja antamalla niiden sitten kasvaa. Hiilivarasto, eli ilmakehästä pois oleva hiili on kuitenkin silloin pienimmillään.
Eli mahdollisimman paljon kuutioita puuta, mahdollisimman pitkäksi aikaa pois kierrosta. Silloin hiiltä on poistunut ilmakehästä eniten. Tuhansia vuosia Lapin järvissä olleet uppotukit ovat hyvä esimerkki hiilivarastosta.
En nyt tiedä oikein mitä tähän vastata, kun sanoma on noin ristiriitainen (ikää tulee nostaa, mutta kaikki tulee kaataa). Missä vaiheessa sinun yhtälössäsi on se optimaalinen (avo)hakkuupiste, ja kuinka se on laskettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa selville asioita mm. luonnon monimuotoisuudesta ja sukupuutosta ennen kuin tulette höpöttämään tänne mitään, amatöörit!
Maksetaanko sulle höpöttämisestä palkkaa?
Maksetaanko sulle urputtamisesta palkkaa?
En usko että olet ikinä käynyt alkuperäisessä luonnossa.
Minä olen ja asun lähellä ikivanhaa aarniometsää.
Me emme päästä kapitalisteja tänne tuhoamaan luontoamme.
Sulta meni pointti täysin ohi. Jos haukkuu muita amatööreiksi, silloin vihjaa itse olevansa ammattilainen. Ammattilaiselle yleensä maksetaan palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan metsää harvennettiin, isoisäni aikalaiset tekivät niin. Nykyihminen on niin laiska ja ahne ettei enää viitsi. Jälki on ihan hirveän näköistä, tuhot järkyttäviä.
Aikaisemmat sukupolvet omasivat järjen ja heillä oli hieno estetiikan taju.
Yli 70% metsänhakkuista on edelleen harvennuksia (pinta-alassa mitattuna).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsä kannattaa kaataa vain siinä tapauksessa, että siitä tehdään tuotteita, jotka kestävät kauemmin kuin puu siellä metsässä. Keskimääräinen puun maksimi-ikä on Suomessa 300-600v. Hiilen poistamisen kannalta olisi parasta kasvattaa vaikkapa mäntyä ensin 500v ja tehdä siitä sen jälkeen rakennus, joka pidetään kunnossa seuraavat 300v. Jos siitä tehdään satavuotiaana sahatavaraa ja sahatavarasta tehdyn rakennuksen käyttöikä on vaikka 50v, vapautuu hiili jo 150v kuluttua!
Lyhyemmällä kierrolla käytettävä puu, lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
En jaksa ruveta analysoimaan, mutta tämä nyt on aivan liian yksinkertaistava väite. Todellisuudessa hoidettun metsän kierto on tuplasti luonnovaraista metsää nopeampi, mikä jää tässä kokonaan huomoimatta. Aloituksen väite pitää paikkansa, luonnonvarainen metsä on huonompi sitomaan hiilidioksiidia, kuin tyypillinen teollisuusmetsä.
Jos halutaan, että hiili on pois ilmakehästä pidempään, täytyy metsiemme keskimääräistä ikää nostaa. Vain hiilivarastoilla on ilmakehän kannalta merkitystä. Paras hiilinielu saadaan kaatamalla kaikki metsät ensin pois ja antamalla niiden sitten kasvaa. Hiilivarasto, eli ilmakehästä pois oleva hiili on kuitenkin silloin pienimmillään.
Eli mahdollisimman paljon kuutioita puuta, mahdollisimman pitkäksi aikaa pois kierrosta. Silloin hiiltä on poistunut ilmakehästä eniten. Tuhansia vuosia Lapin järvissä olleet uppotukit ovat hyvä esimerkki hiilivarastosta.
En nyt tiedä oikein mitä tähän vastata, kun sanoma on noin ristiriitainen (ikää tulee nostaa, mutta kaikki tulee kaataa). Missä vaiheessa sinun yhtälössäsi on se optimaalinen (avo)hakkuupiste, ja kuinka se on laskettu?
Huomaathan, että hiilinielu (jota metsäteollisuus viljelee) ja hiilivarasto ovat eri asia. Ilmastonmuutoksen kannalta vain hiilivaraston koolla on merkitystä. Lue kommenttini uudelleen niin ymmärrät!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsä kannattaa kaataa vain siinä tapauksessa, että siitä tehdään tuotteita, jotka kestävät kauemmin kuin puu siellä metsässä. Keskimääräinen puun maksimi-ikä on Suomessa 300-600v. Hiilen poistamisen kannalta olisi parasta kasvattaa vaikkapa mäntyä ensin 500v ja tehdä siitä sen jälkeen rakennus, joka pidetään kunnossa seuraavat 300v. Jos siitä tehdään satavuotiaana sahatavaraa ja sahatavarasta tehdyn rakennuksen käyttöikä on vaikka 50v, vapautuu hiili jo 150v kuluttua!
Lyhyemmällä kierrolla käytettävä puu, lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
En jaksa ruveta analysoimaan, mutta tämä nyt on aivan liian yksinkertaistava väite. Todellisuudessa hoidettun metsän kierto on tuplasti luonnovaraista metsää nopeampi, mikä jää tässä kokonaan huomoimatta. Aloituksen väite pitää paikkansa, luonnonvarainen metsä on huonompi sitomaan hiilidioksiidia, kuin tyypillinen teollisuusmetsä.
Jos halutaan, että hiili on pois ilmakehästä pidempään, täytyy metsiemme keskimääräistä ikää nostaa. Vain hiilivarastoilla on ilmakehän kannalta merkitystä. Paras hiilinielu saadaan kaatamalla kaikki metsät ensin pois ja antamalla niiden sitten kasvaa. Hiilivarasto, eli ilmakehästä pois oleva hiili on kuitenkin silloin pienimmillään.
Eli mahdollisimman paljon kuutioita puuta, mahdollisimman pitkäksi aikaa pois kierrosta. Silloin hiiltä on poistunut ilmakehästä eniten. Tuhansia vuosia Lapin järvissä olleet uppotukit ovat hyvä esimerkki hiilivarastosta.
En nyt tiedä oikein mitä tähän vastata, kun sanoma on noin ristiriitainen (ikää tulee nostaa, mutta kaikki tulee kaataa). Missä vaiheessa sinun yhtälössäsi on se optimaalinen (avo)hakkuupiste, ja kuinka se on laskettu?
Huomaathan, että hiilinielu (jota metsäteollisuus viljelee) ja hiilivarasto ovat eri asia. Ilmastonmuutoksen kannalta vain hiilivaraston koolla on merkitystä. Lue kommenttini uudelleen niin ymmärrät!
Metsä ei nyt vaan ole ainoa hiilivarasto ja kaatunut puu happanee kaikkein nopeiten. Esimerkisi luvutkin ovat ihan pielessä. Mainitsemasi keskimäräinen (tarkoittanet tyypillinen) ikä ei kerro puumassan kasvusta mitään. Mänty elää 250-vuotiaaksi (siis kasvaa 250-vuotiaaksi). Vanhat, isot ja lahoavat puut puut myös varjostavat muuta kasvillisuutta, mikä tietenkin rajoittaa pienten puiden kasvua.
Optimaalinen kaatopiste (hiilivarastojen optimoimiseksi) riippuu siitä, kuinka puuta käytetään. Vaikka puu vain kaadettaisiin ja jätettäisiin lahomaan, niin tuskin päästään edes puoleen tuosta mainitsemastasi 500-vuoden ikätavoitteesta...
Alue: Aihe vapaa
En jaksa ruveta analysoimaan, mutta tämä nyt on aivan liian yksinkertaistava väite. Todellisuudessa hoidettun metsän kierto on tuplasti luonnovaraista metsää nopeampi, mikä jää tässä kokonaan huomoimatta. Aloituksen väite pitää paikkansa, luonnonvarainen metsä on huonompi sitomaan hiilidioksiidia, kuin tyypillinen teollisuusmetsä.