Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ilmastonmuutos ja vanhat metsät
17.03.2019 |
Vanhat metsät ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa ongelma. Vanha metsä ei enää sido hiilidioksidia, koska se lahoaa ja mätänee enemmän kuin kasvaa uutta. Eli vanha metsä tuottaa enemmän hiilidioksidia, kuin sitoo sitä.
Jos ilmastonmuutokseen haluttaisiin radikaali ja tehokas toimi, niin vanhat metsät, esim. kansallispuistot kannattaisi kaataa pois, ja istuttaa uusi metsä tilalle sitomaan ilmakehän hiilidioksidia. Vanhoista puista pitäisi tehdä hirsitaloja, joissa hiili olisi edelleen sidottuna, eikä pääsisi ilmakehään.
Kommentit (68)
Aukkohakkuu on hyvä, ja siihen uudet taimet kasvamaan. Tulis valoa umpikasvaneeseen pimeään Suomeen, Saatais ne tuhannet järvetkin näkymään. Olis ihanan rauhoittavaa mielenterveydelle kun silmä näkisi kauas, laajan järvimaiseman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aukkohakkuu on hyvä, ja siihen uudet taimet kasvamaan. Tulis valoa umpikasvaneeseen pimeään Suomeen, Saatais ne tuhannet järvetkin näkymään. Olis ihanan rauhoittavaa mielenterveydelle kun silmä näkisi kauas, laajan järvimaiseman.
Jonka keskellä tönöttää 180 m korkea sellutehtaan piippu tai avolouhos, jonka konkkaan mennyt ulkomainen kaivosfirma on jättänyt maisemoimatta ja jonka sivukivivuori valuttaa myrkyllistä lientä, joka leviää alapuolisiin vesistöihin satoja kilometrejä satojen vuosien ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aukkohakkuu on hyvä, ja siihen uudet taimet kasvamaan. Tulis valoa umpikasvaneeseen pimeään Suomeen, Saatais ne tuhannet järvetkin näkymään. Olis ihanan rauhoittavaa mielenterveydelle kun silmä näkisi kauas, laajan järvimaiseman.
Jonka keskellä tönöttää 180 m korkea sellutehtaan piippu tai avolouhos, jonka konkkaan mennyt ulkomainen kaivosfirma on jättänyt maisemoimatta ja jonka sivukivivuori valuttaa myrkyllistä lientä, joka leviää alapuolisiin vesistöihin satoja kilometrejä satojen vuosien ajan.
Niinpä. Riistokapitalisti unelma.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on tehnyt jo niin paljon töitä ilmastonmuutoksen torjumiseen, etteivät vähäiset aarniometsämme haittaa. Ne tulee säilyttää sukupuuton estämiseksi.
Riittää kun kasvatamme jonkin verran uutta metsää, se sitoo Suomen loput päästöt.
Suomen nykyiset metsät eivät riitä sitomaan Suomen nykyisiä päästöjä. Yksittäinen sellutehdas lisää hiilidioksidipäästöjä 12% ja vähentää hiilinieluja 7 miljoonan kuution verran. Päästöoikeudet maksavat veronmaksajille yli 200 miljoonaa vuodessa nykyistä enemmän, yhden investoinnin osalta. Lisäksi valtion odotetaan käyttävän infraan 200 miljoonaa ja energiatukeen kymmeniä miljoonia/investointi. Tehdas työllistää 150-200. Laskepa siitä kustannus/työpaikka. Samalla perinteiset suomalaiset tehtaat joutuvat ahtaalle ja niistä on vaarana kadota moninkertainen määrä työpaikkoja.
Jokainen toimii omien metsiensä kanssa, kuten haluaa. Valtion on kuitenkin syytä ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja eliölajien sukupuuton estäminen. Keinotekoinen tuottoprosentti on ohjannut Metsähallitusta liian aikaiseen päätehakkuuseen, jolloin metsien tuotto pitkällä aikajänteellä on kärsinyt, jäänyt hoitotoimien kustannukset laskien jopa negatiiviseksi.
Uuteen eduskuntaan on menossa kansalaisaloite avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla. Eikö yksityismetsänomistajien kannattaisi tukea aloitetta, koska sehän tekee heidän kilpailuasemansa puumarkkinoilla edullisemmaksi, kun omat korjuukustannukset jäävät valtiota alemmiksi? Selluteollisuus ja metsäkoneteollisuus luonnollisesti vastustavat. Sahateollisuudelle lain toteutuminen sen sijaan antaisi toivoa entistä laadukkaamman materiaalin saamisesta jatkossa. Nykyisellään ongelmana on, että puueriä joudutaan hylkäämään liian huonojen lujuusominaisuuksien vuoksi, koska tehometsätalouden tuottama puu soveltuu parhaiten sellukattilaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonnonsuojelualueet ryteikköjä jossa ei viihdy edes susi tai liito- orava enää. Nekin ovat muuttaneet maalta kaupunkiin. Täällä Helsingin lähiöissä ne nykyisin asuu.
Joutaa aukkohakata synkät kuusikot, se juurikin lisäisi luonnon monimuotoisuutta. Pääsis taas puolukat mustikat ja mansikat kukkimaan kun saisivat valoa. Ja luonnon kierto jatkuis.
On hölmöä se että ns cityvihreät määräilee suojelumetsien määristä muna monimuotoisuuteen vedoten. Väittivät ennen ettei metsiä saa hakata liito- oravien tai susien suojelemisen takia, milloin mikäkin syy. Nyt huomataan että liito-oravat pesivätkin talojen ullakoilla jopa kerrostaloissa ja sudet täällä lähiömetdissä.
Typerää koko ns luonnonsuojelu nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Luonnonsuojelualueet ryteikköjä jossa ei viihdy edes susi tai liito- orava enää. Nekin ovat muuttaneet maalta kaupunkiin. Täällä Helsingin lähiöissä ne nykyisin asuu.
Joutaa aukkohakata synkät kuusikot, se juurikin lisäisi luonnon monimuotoisuutta. Pääsis taas puolukat mustikat ja mansikat kukkimaan kun saisivat valoa. Ja luonnon kierto jatkuis.
On hölmöä se että ns cityvihreät määräilee suojelumetsien määristä muna monimuotoisuuteen vedoten. Väittivät ennen ettei metsiä saa hakata liito- oravien tai susien suojelemisen takia, milloin mikäkin syy. Nyt huomataan että liito-oravat pesivätkin talojen ullakoilla jopa kerrostaloissa ja sudet täällä lähiömetdissä.
Typerää koko ns luonnonsuojelu nykyisin.
Mitä sinä siellä Helsingin lähiössä meinaat syödä, kun pölyttäjät ovat hävinneet tai juoda, kun pohjaveden on kaivos tai sellu saastuttanut? Eikö se teidän vesi tule Päijänteestä? Valumareittejä tunneliin löytyy kyllä.
Mustikka nimenomaan taantuu aukkohakkuusta. Luulojen varassa on hyvä möykätä. Jos käyt työssä, kustannat noita aukkohakkuita verorahoillasi päästöoikeusmaksujen, energiatuen ja metsäautotieverkoston ylläpidon muodossa. EU varmaan langettaa Suomelle vielä sakkoa, jos hakkuut nousevat yli nykyisen ennätystason, mitä Keskusta ajaa taatakseen raaka-ainetta MTK:n sellutehdasinvestoinnille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luonnonsuojelualueet ryteikköjä jossa ei viihdy edes susi tai liito- orava enää. Nekin ovat muuttaneet maalta kaupunkiin. Täällä Helsingin lähiöissä ne nykyisin asuu.
Joutaa aukkohakata synkät kuusikot, se juurikin lisäisi luonnon monimuotoisuutta. Pääsis taas puolukat mustikat ja mansikat kukkimaan kun saisivat valoa. Ja luonnon kierto jatkuis.
On hölmöä se että ns cityvihreät määräilee suojelumetsien määristä muna monimuotoisuuteen vedoten. Väittivät ennen ettei metsiä saa hakata liito- oravien tai susien suojelemisen takia, milloin mikäkin syy. Nyt huomataan että liito-oravat pesivätkin talojen ullakoilla jopa kerrostaloissa ja sudet täällä lähiömetdissä.
Typerää koko ns luonnonsuojelu nykyisin.
Kuopiossa esimerkiksi tuhannet kaupunkilaiset puoluetaustaan katsomatta puolustavat oikeuttaan puhtaaseen juomaveteen, jota uhkaa maailman suurimman sellutehtaan jätevesiputki suoraan kaupungin vedenottamolle.
Ilman merkittävää 6,7 miljoonan kuution vuosittaista hakkuulisäystä, valtion satojen miljoonien panostusta ja aukkohakkuita tuo hanke ei toteudu. Suomeen jäävä tuotto olisi pieni, koska kiinalaiset omistavat enemmistön. Työpaikkavaikutus on parin sadan luokkaa ja saasteet kymmeniä miljoonia kiloja vuosittain keskelle kaupunkia.
Vierailija kirjoitti:
Luonnonsuojelualueet ryteikköjä jossa ei viihdy edes susi tai liito- orava enää. Nekin ovat muuttaneet maalta kaupunkiin. Täällä Helsingin lähiöissä ne nykyisin asuu.
Joutaa aukkohakata synkät kuusikot, se juurikin lisäisi luonnon monimuotoisuutta. Pääsis taas puolukat mustikat ja mansikat kukkimaan kun saisivat valoa. Ja luonnon kierto jatkuis.
On hölmöä se että ns cityvihreät määräilee suojelumetsien määristä muna monimuotoisuuteen vedoten. Väittivät ennen ettei metsiä saa hakata liito- oravien tai susien suojelemisen takia, milloin mikäkin syy. Nyt huomataan että liito-oravat pesivätkin talojen ullakoilla jopa kerrostaloissa ja sudet täällä lähiömetdissä.
Typerää koko ns luonnonsuojelu nykyisin.
Et ole tainnut edes nähdä missään alkuperäistä luontoa.
Olen asunut Helsingissä, joten ymmärrän sinua.
Nyt asun upean kansallispuiston lähellä. Se on runollisen kaunis, ei tosiaankaan mikään ryteikkö.
Ryteikköä alkaa kasvaa juuri niille alueille jotka on hakattu paljaaksi. Metsiä ei enää hoideta, kapitalisti haluaa tehdä kaikesta nopeasti rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pölyttäjät ei tosiaankaan siellä pimeissä rämeikkömetsissä elele 😊 Ei auta pölyttäjiä se että synkät korpimetsät pimenee niin ettei mikään siellä pääse kasvamaan.
Pölyttäjät tykkää kukista ja kukat tarvitsevat auringonvaloa.
Kuuset kumoon ja valoa kansalle ja pölyttäjille!
Niin surku! Kaunis suomemme luonto teuraalle rahan edessä kyykätessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa maamme metsistä on kaupunkilaisten omistuksessa. Näitä metsiä ei siis tarvitse hakata, ellei omistaja ole ahne. Seuraavien 20 vuoden aikana hakkuut tulevat pienemään valtavasti, kun kaupunkilaiset eivät myy. He ottavat ilmastonmuutoksen tosissaan eivätkä alennu nappaamaan 50 000 euron pikavoittoja metsistään. Perintöverot voidaan maksaa omista tuloista, ei metsän tuotolla.
Lahopuussa kasvaa linnun ruoka ja maaperän ravinteikkaistaja. Eläimistö ei kestä tätä menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko MTK:lla noin iso epätoivo puolustaa sellutehdasinvestointiaan, että pitää täälläkin toistaa höpö-mantraansa!
Mitä te sitten viljelette, kun ei ole hyönteisiä pölyttämässä? Sellupuutako? Suomessakin n 500 lajia on häviämässä, kun niiden ekologinen lokero on hävitetty. Jopa mustikan varvusto on puolittunut viisikymmenluvun jälkeen, kun avokakkuiden välissä kasvusto ei ehdi palautua.
Maailmalla on tutkittu, että jopa 500-vuotias metsä sitoo hiiltä. Sitä sitoutuu myös maaperän kasvustoon. Tuo hiili sekä ravinteita vapautuu avohakkuun mylläyksen jälkeen.
Metsää halutaan nyt hakata ennätystason päälle vielä lisää kiinalaisten tänne kaavailemien valtavien sellutehtaiden tarpeeseen. Kiina haluaa siirtää saastuttavaa perustuotantoa kehitysmaihin, koska oma ympäristö ei kestä enää. Suomi on kaivos- ja bulkkiselluteollisuuden mukana valumassa siirtomaa-asemaan. Vessapaperista hiili vapautuu hyvin pian takaisin ilmaan. Sellutehtaan saasteet sen sijaan jäävät köyhdyttämään elinympäristöämme sukupolvesta toiseen. Esim sulfaatin vaikutukset kalakantojen myrkyttymiseen elohopealla näkyvät Talvivaaran alajuoksulla. Yksittäinen sellutehdas päästää vesistöön moninkertaisen sulfaattikuorman. Jopa kaupungin juomaveteen Kuopiossa, jos MTK:n ja Kiinan yhteisprojekti toteutuu.
50-luvulla avohakattua aluetta ei ole uudestaan avohakattu, koska tuollainen metsä on vasta max 70 vuoden ikäinen. Laki toki sallii avohakkuun, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa kuin silloin, kun alueella on puustoa tuhoavia sienitauteja. Niiden määrä muuten on lisääntynyt rajusti sen jälkeen, kun siirryttiin laillistamaan ns. poimintahakkuut eli samalla metsälöllä käydään lähes vuosittain hakemassa yksittäisiä puita ja samalla rikotaan juuristoa.
Suomi oli jo 1800-luvulla muun Euroopan puuvarasto. Silloin hakkuut Suomessa maan omien sahojen tarpeisiin haluttiin kieltää, koska Euroopassa oli orastava puupula. Luonnonsuojeluväki näki, että kun meillä ei hakata ihan vielä, niin Eurooppa saa "varastosta" halpaa puuta siinä vaiheessa, kun omansa on loppu. Tilanne ei siis ole muuttunut mitenkään, nyt vain Kiina on muun Euroopan tilalla.
PS. Suurimman osan maamme metsistä omistavat muut kuin maanviljelijät. Monen palstalaisen ensiasuntoa on rahoitettu vanhempien perintömetsällä.
Valtion metsiäkin on parturoitu keskenkasvuisina sellupatoihin silloin, kun yksityismetsänomistaja ei myy. Ilmeisesti puunostajilla on kavereita, joille kilauttaa. Käypä kierroksella Etelä-Suomen virkistysmetsissä. Eikä Äänekosken investoinnin vaikutus edes vielä näy täysimääräisenä ennen kuin hakkuurästit on kuitattu. Jo v 2015 Metsä Groupin metsäjohtaja antoi lausunnon, että Suomen hakkuupotentiaali on kiinnitetty Äänekosken investoinnin jälkeen.
Monen palstalaisen mökki- ja kotiranta on myös ollut sinilevän peitossa ja jokaisella suomalaisella on käyttörajoitus Itämeren silakkaan korkeiden dioksiinipitoisuuksien vuoksi. Ruotsissa määriä pidetään liian suurina raskaana oleville ja lapsille. Turvallisen saannin raja laskettiin juuri seitsemäsosaan aiemmasta. Samoja dioksiineja lasketaan jatkuvasti vesistöihin sellutehtaiden jätevesien mukana aox-termin alle piilotettuna, vaikka määrät ovatkin pienentyneet siitä, kun jätevedet päästettiin lähimpään veteen käsittelemättöminä. Myrkkyjen laskeminen suuren kaupungin juomaveteen on lähtökohtaisesti absurdi ajatus, varsinkin kun paikallinen vesilaitos on antanut lausunnon, ettei se pysty takaamaan sellumyrkkyjen poistumista juomavedestä.
Miksi menisin ylihoidettuun puistoon nimeltä virkistysmetsä, kun voin mennä omaan metsääni. Siellä on risukoita ja pusikoita, ei ole mitään ylimääräisiä polkuja ja helppokulkuisuutta. Se minun talousmetsäni ei kiinnosta ketään kaupunkilaista, koska sinne ei pääse pikkukengissä kuten Nuuksioon.
Vierailija kirjoitti:
Lahopuussa kasvaa linnun ruoka ja maaperän ravinteikkaistaja. Eläimistö ei kestä tätä menoa.
von Bergin mukaan Suomen metsät oli hakattu loppuun jo 1800-luvulla. Silti meillä vielä on suurin osa pinta-alasta puiden peitossa.
Vierailija kirjoitti:
Pölyttäjät ei tosiaankaan siellä pimeissä rämeikkömetsissä elele 😊 Ei auta pölyttäjiä se että synkät korpimetsät pimenee niin ettei mikään siellä pääse kasvamaan.
Pölyttäjät tykkää kukista ja kukat tarvitsevat auringonvaloa.
Kuuset kumoon ja valoa kansalle ja pölyttäjille!
Montako sataa miljoonaa olet valmis maksamaan hiilidioksidipäästöoikeuksista, joita on ostettava, jos metsän käyttö nykyisestä lisääntyy? Yksi sellu maksaa reilut 200 milj päästöoikeuksina veronmaksajille. Voitot menee Kiinaan ja puunmyyntitulot metsänomistajille. Tavallinen helsinkiläinen maksaa vain kuluja. Sellupaikkakunnilla haistellaan myös rikkikatkuja, piipun päästöjä ja juodaan saastunutta vettä, levän vihertämää järvimaisemaa ihastellen.
Toivottavasti uusia tehtaita käynnistetään paljon ja Suomessa ryhdytään valmistamaan puusta uudenlaisia tuotteita. Puusta osataan jo tehdä muovinkaltaista pakkausmateriaalia, myös kangasta ja jopa autojen polttoainetta. Ihan mahtavaa jos metsät saadaan paremmin hyötykäyttöön. Kasvisruuan kannattajat varsinkin ymmärtävät sen, että kasvikuntaa voi käyttää ihmisten hyväksi. Metsä uusiutuu siinä missä se rakas soijapapukin, joskin erilaisella aikataululla. On hölmöä että puita ei sais käyttää hyödyksi. Vastaavasti vois ajatella ettei soijaa tai porkkanasatoa tai puolukoita saa kerätä, vaan kadvit pitää jättää kuolemaan luonnollisesti sinne missä ne sattuvat kasvamaan. Älkää vaan kiskoko voikukkia 😊
Aukkohakkuu on luonnon oma keino uusiutua. Silloin tällöin metsät palaa salamaniskusta maan tasalle, tai myrsky kaataa puut kumoon. Silloin uudet nuoret pääsevät kasvamaan kun vanhat väistyvät. Se kuuluu elämään.
Olen aukkohakkuun kannattaja, ilman muuta. Sielläpä ne saavat sitten aurinkoa niin kukat kuin ne mehiläisetkin.
Huvittavaa että joku luulee pölyttäjien lisääntyvän valottomassa kuusikossa! Eihän siellä pääse kasvamaan edes se kuusen lapsonen, vaan kuolee valon puutteeseen
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa selville asioita mm. luonnon monimuotoisuudesta ja sukupuutosta ennen kuin tulette höpöttämään tänne mitään, amatöörit!
Maksetaanko sulle höpöttämisestä palkkaa?
Alue: Aihe vapaa
Suomi on tehnyt jo niin paljon töitä ilmastonmuutoksen torjumiseen, etteivät vähäiset aarniometsämme haittaa. Ne tulee säilyttää sukupuuton estämiseksi.
Riittää kun kasvatamme jonkin verran uutta metsää, se sitoo Suomen loput päästöt.