Tuleeko kaikista koulukiusaajista menestyjiä ja -kiusatuista luusereita?

Mä luulen, että kiusaajien kotitaustat on aika paskoja. Lisäksi useimmat ovat vähän yksinkertaisia, eivätkä pärjää koulussa. Sitten sitä omaa egoa ja huonommuuden tunnetta koitetaan nostaa haukkumalla muita vielä huonommiksi. Kateellisuus on myös yksi kiusaamiseen ajava voima.  Jos ihminen on tyytyväinen elämäänsä ja itseensä, ei hänen tarvitse kiusata ketään. Eikä välttämättä kyseessä ole edes kiusaajien kateellisuus, vaan heidän vanhempiensa kateellisuus. Vanhemmat puskevat pahaa oloa lapsiinsa ja lapset toisiin lapsiin. Kiusaajat levittävät ympärilleen pahaa oloa, jota itse kokevat. 

Kokoomuspoliitikoissa on useita ex-koulukiusaaja. Jopa entisiä nuorisorikollisia.

Joidenkin käsitykset siitä, että koulukiusaajat ovat alfauroksia, saapi heittää romukoppaan. Omasta koulusta yks kiusaaja perus paskaduunarina likaisissa huomiovaatteissaan, ajelee pitkin kyliä sillä vanhalla pakettiauton romulla. Että näin. Eräs ala-astetapaus otti silmätikuksi mun kaverin, jota haukkui homoksi sen minkä kerkesi koko ala-asteen ajan. No mites kävikään, tämä kiusaaja paljastui sittemmin itse homoksi. Yläasteella pari tyyppiä kiusasi meidän luokkalaista (joka oli vain hiljaisempi kuin muut) ja se äityi välillä fyysiseksi. Kunnes eräs päivä tulin koulun käytävälle ja siellä toinen näistä kiusaajista kyyryssä lattialla itkemässä ja pitelemässä naamaansa, sormien välistä valui verta ihan kunnolla. Oli viimein tullut kiusatulle mitta täyteen ja laittoi kiusaajaa turpaan. Siihen loppui. Paljon löytyy esimerkkejä sitä, että kiusaajista erittäin harvoin tulee millään lailla menestyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Kokoomuspoliitikoissa on useita ex-koulukiusaaja. Jopa entisiä nuorisorikollisia.

Kävin koulua 70-luvulla. Koulukiusaajat tunnisti siitä, että kaikilla oli rinnassaan keltainen "Ole porvari!" - rintanappi.

Vierailija kirjoitti:

No jaa, ei. Mun kiusaajista yksi laittoi kuulan kalloonsa, kaksi vietti aikaansa vankilassa, yksi meni amikseen, muttei oo tehnyt päivääkään töitä, yksi on opettaja ja yksi lähihoitaja. Eli ei menetystä missään kohdassa.

Minusta tuli yrittäjä. Ja voisin melkein kiittää kiusaajiani siitä kovasta koulusta, jossa sisuni ja rohkeuteni lopulta vain kasvoi. En pelkää enää mitään.

Aina ei näin mene, mutta tosiasia on, että yleensä kiusaajat ovat itse hyvin pahoinvoivia, kateellisia, surullisia ja vihaisia. Purkavat sen sitten heikoimpiin ja herkempiin, kostavat kotiympyrän asioita ulospäin. Alemman luokan kansalaisuus oli heistä selvästi näkyvissä lapsenakin jo.

Nyt kiinnostaisi tietää miksi yrittäjä olisi menestyneempi kuin opettaja tai lähihoitaja? En ole mikään noista itse, mutta kummastuttaa.

Kunpa nämä kommentit olisivatkin oikeaa elämää. Itse elän erakkona. Yhteiskunta menetti kohdallani yhden menestystarinan. Minulla olisi ollut lahja, jota hyödyntää. Pidän sen itselläni. Kerta pärjäätte ilman. Ei se mikään harvinainen ole, mutta vähemmistössä kuitenkin. Kiusaajat elävät hyvää elämää vanhempiensa rahoilla, mutta parempaa heidän elämänsä on. 

Kiusaajastani tuli lakimies. Hyväpalkkainen siis. Oma palkkani on vielä korkeampi, ainoastaan  tietyn erityisosaamiseni ansiosta - voisi mennä huonomminkin. En sano suuntaan tai toiseen, mutta väitän että kiusaajat ovat hyviä käyttämään ryhmädynamiikkaa omaksi edukseen.

Vierailija kirjoitti:

Usein päin vastoin. Nörttejä pilkataan, ja kun he aikuistuvat, heistä tulee kovapalkkaisia asiantuntijoita. Kiusaajat saavat kutosen päättötokarin ja jäävät kotilähiöihin, työttömiksi tai parhaimmillaan matalasti koulutetuiksi duunareiksi.

Kun muistelen omaa yläasteluokkaani, ja vertaan tietoihini nykytiöanteesta, noin juuri siinä on käynyt.

Tosin se yksi isopalkkaiseksi pomoksi päässyt, jonka tulot ovat vuosittain marraskuisina juorupäivinä lehtien palstoilla, ei ollut sen enempää kiusaaja kuin kiusattukaan.

Asun pienellä paikkakunnalla, jossa asujamisto ei juurikaan vaihdu.

Entiset koulukiusaajat istuvat nykyisin kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa ja kirkkovaltuustossa, Leijonissa ja Rotareissa.

Kiusatut ovat joko lähteneet muualle tai ovat paikkakunnan Kelan /TE-toimiston tai sekä Olvi-pubin päivittäisiä asiakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin käsitykset siitä, että koulukiusaajat ovat alfauroksia, saapi heittää romukoppaan. Omasta koulusta yks kiusaaja perus paskaduunarina likaisissa huomiovaatteissaan, ajelee pitkin kyliä sillä vanhalla pakettiauton romulla. Että näin. Eräs ala-astetapaus otti silmätikuksi mun kaverin, jota haukkui homoksi sen minkä kerkesi koko ala-asteen ajan. No mites kävikään, tämä kiusaaja paljastui sittemmin itse homoksi. Yläasteella pari tyyppiä kiusasi meidän luokkalaista (joka oli vain hiljaisempi kuin muut) ja se äityi välillä fyysiseksi. Kunnes eräs päivä tulin koulun käytävälle ja siellä toinen näistä kiusaajista kyyryssä lattialla itkemässä ja pitelemässä naamaansa, sormien välistä valui verta ihan kunnolla. Oli viimein tullut kiusatulle mitta täyteen ja laittoi kiusaajaa turpaan. Siihen loppui. Paljon löytyy esimerkkejä sitä, että kiusaajista erittäin harvoin tulee millään lailla menestyneitä.

Väkivalta ei ole ratkaisu! Asiat pitää selvittää keskustelemalla. Väkivalta johtaa väkivaltaan ja kosto kierteeseen. Turpaanlyöminen luo vain uusia turpaan lyöjiä!

Minun koulukiusaajani lopetti elämänsä oman käden kautta 26 vuoden iässä. Vaikka kiusaamisajoista oli tuolloin kulunut jo hyvä tovi, tunsin rehellisesti sanottuna iloa. Hänen tekonsa vaikuttivat omaan elämääni niin paljon että halusin hänen kärsivän toden teolla. Minullakin on hänen tekojensa ansiosta ollut 12-vuotiaasta nykypäivään saakka itsetuhoajatuksia, nyt kun tiedän hänen lopettaneen itsensä yritän motivoitua elämään pidempään, päivä kerrallaan.

Mun lapsuudenkoti on pienellä paikkakunnalla, nyt käymässä. Täällä politiikassa ja pitkälle kouluttatuneita on yllättäin ne, jotka istuivat luokassa keskellä, olivat keskitason oppilaita, eivätkä herättäneet huomiota. Näitä ei edes meinaa muistaa kunnolla, kun olivat niin huomaamattomia. Sanoisin suoraan, että normaalit tyypit on pärjänneet. Kiusaajien on vaikea myöntää, että suurin osa porukasta on kuitenkin niitä, joilla ei ole tarvetta pönkittää mitään kiusaamalla, koska ovat mieleltään terveitä ja vakaista perheistä.

Vierailija kirjoitti:

Kunpa nämä kommentit olisivatkin oikeaa elämää. Itse elän erakkona. Yhteiskunta menetti kohdallani yhden menestystarinan. Minulla olisi ollut lahja, jota hyödyntää. Pidän sen itselläni. Kerta pärjäätte ilman. Ei se mikään harvinainen ole, mutta vähemmistössä kuitenkin. Kiusaajat elävät hyvää elämää vanhempiensa rahoilla, mutta parempaa heidän elämänsä on. 

Kuullostaa siltä että olet tehnyt itsestäsi uhrin muutaman ihmisen takia, jotka ovat sinua kiusanneet? Eli annoit heille vallan. Sinun pitää olla heistä välittämättä ja nyt puskettava eteenpäin lahjasi kanssa. Koko maailma ei ole kiusaajia joten kannattaa mennä eteenpäin. Sisua se tietenkin vaatii.

Eikö ihan tutkitusti ole niin, että kiusaajat jatkavat rikollisella tiellä, koska ilkeyden ja tuhmuuden teko oli se, mikä teki heistä suosittuja ja siksi samaa sarjaa on jatkettava ja vietävä koko ajan pidemmälle? Menestyneimmät ovat niitä, joilla oli rikkaat vanhemmat

H. C. Andersenin tarina rumasta ankanpoikasesta, joka oli pienenä kiusattu ja halveksittu yhteisön jäsen, ja josta tuli isona kaunis, valkea joutsen, on satua - paskapuhetta!

Eiväthän Suomen sorretut työläisetkään ole vielä luopuneet kahleistaan. Unelma 8-tuntisesta työpäivästä on toteutunut vain harvoille.

en ees ymmärrä tota kiusattu ei kiusattu juttua.

Esim mun ala-asteella ei edes ollut mitään kiusaamista???? siis oli pientä jotain, sellasta mitä kaikkialla??

Onko niin, että kiusaamista liiotellaan?

Vierailija kirjoitti:

Usein päin vastoin. Nörttejä pilkataan, ja kun he aikuistuvat, heistä tulee kovapalkkaisia asiantuntijoita. Kiusaajat saavat kutosen päättötokarin ja jäävät kotilähiöihin, työttömiksi tai parhaimmillaan matalasti koulutetuiksi duunareiksi.

Ihmisiä on myyös siiinä nörtin ja kovien mieesten välimaaastossa. Minusta hee ovat tyytyväisimpiä.

No, ei todellakaan tule. Kiusaajia ja kiusattuja kun on niin monenlaisia laidasta laitaan. Tässä muutamia esimerkkejä aiheesta:

1.) Pikkuruista, ujoa nörttipoikaa kiusattiin koulussa, kun hän ei ollut luokan muiden poikien tavoin hyvä urheilussa. Poika tykkäsi opiskelusta, ja oli hyvä siinä. Hän oli luokan "hikari", ja siitäkin kiusattiin. Myöhemmin hän kirjoitti huippu arvosanoilla ylioppilaaksi, kun kiusaajat taas saivat nippa nappa läpi amiksen. Lukion jälkeen nörttipoika lähti opiskelemaan diblomi-insinööriksi. On nykyisin isotuloinen, ja menestynyt bisnesmies, kiusaajat kärvistelevät duunariammateissa, ja valittavat, kun palkka ei riitä.

2.) Eräs tyttö oli pahasti ylipainoinen, ja joutui siksi armottoman kiusaamisen kohteeksi peruskoulussa. Lukiossa kiusaaminen loppui, mutta ylipaino aiheutti sen, että vaikkei enää kiusattu, ei kukaan kuitenkaan oikeasti tykännyt. Tyttö ei ollut suosittu. Parikymppisenä alkoi sitten harrastamaan liikuntaa, ja laihtui. Silloin muuttui ääni kellossa. Hirveästä läskistä tytöstä tulikin hoikka, kaunis, aikuinen nainen, jonka perässä miehet juoksivat. Hän pääsi hyviin naimisiin. Kiusaajat jäivät vanhoiksi piiriksi, tai naivat juopon miehen.

3.) Eräs kiusaaja kärsi vakavista mielenterveydellisistä ongelmista. Hän sai jonkinlaista "tyydytystä" siitä, että sai kiusata muita, ja aiheuttaa toisille pahaa mieltä. Vuosia myöhemmin mielenterveydelliset ongelmat veivät järjen, ja kiusaaja tappoi itsensä. Ongelmien syynä olivat lapsuuden kodin tapahtumat.

Joo siis mun kokemuksen mukaan kiusaajat ei oo mitään "cooleja ja suosittuja", paremminkin semmosia, jotka HALUAIS olla sitä ja on keksiny ihan väärän tavan yrittää päästä semmoseks. Pahoinvoivia ihmisiä..

No kyllä tunnen yhden, joka lapsena oli kiusaaja, ja nykyään joku näyttelijä, mut se nyt on yksittäistapaus, ja ne sen roolitki on kiusaajan rooleja, ehkä löyty oikea tyyppi?! :D:D:D:D ja en tiedä onko muuttunu sittemmin. :D

mut muuten, aika huonosti on mennyt näillä jotka mua pahiten on kiusannut.

ja sellasta peruskiusaamista en jaksa edes muistaa... no yks oli tosi dominoiva, mitä tarttetaa ekhä jossain töissä, mut monet ärsyynty siihen. :D

suosituimmat on ollu mukavia, muut huomioonottavia ja ystävällisiä ihmisiä jotka haluaa muille hyvää, oli ne sit rikkaasta tai köyhästä perheestä.

Mun luokan kahdesta pahimmasta kiusaajasta toinen on kuollut ja toinen oli ainakin vielä pari vuotta sitten syrjäytynyt ja koditon. Mutta ei sillä pahiten kiusatullakaan lujaa mene - hän on syrjäytynyt ja kärsii pahoista mielenterveysongelmista, jotka mitä luultavimmin johtuvat ainakin osittain kiusaamisesta.