Mitä eroa on sillä myydäänkö joku mummonmökki mökkinä vai asuinrakennuksena?
Olen alkanut haaveilla että muutaman vuoden sisään ostaisin sellaisen mummonmökin jostain maaseudulta kun niitä saa jollain 50 000 eurolla ja allekin meiltä päin. Haaveenani olisi asua siellä kesät talvet. Mutta! Olen kuullut että mökillehän ei saa siirtää kirjojaan, no tämäkin olisi kai poste restantella kierrettävissä mutta voiko joku naapuri sitten kytätä että tuohan kökkii mökillään 24/7 ja narauttaa minut jonnekin? Entä ylipäätään laina, voiko tuollaiseen mökkiin saada lainaa jos nyt vaikka vuokralla asuessa saisin säästettyä esim. 10 000 niin saanko loput lainaa ilman takaajaa? Vakituinen työpaikka on. Jos talo on kuitenkin mökiksi tarkoitettu eikä niinkään asuinkäyttöön vaikka siellä sitten asuisin eikä muita asuinkustannuksia olisi kuin mitä tuosta nyt tulee jotkut kiinteistöverot, sähköt, vedet, viemäröinnit mitä niitä nyt onkin. Ja sitten vielä viimeinen kysymys, veikkaatteko voisinko löytää jonkun remppataitoisen "talkkarin" joka ihan kuittia vastaan maksusta voisi tulla laittamaan laminaattia, vaihtamaan tapettia jne muita ns. miesten töitä mitä en naisena välttämättä osaisi? Kertokaas viisaammat.
Kommentit (61)
Pitää nyt muistaa että käsite mökki / vakituinen asunto on ihan eri asia kiinteistövälittäjien puheissa ja asumisoikeutta määrättäessä. Vakituinen asunto, johon voi virallisesti siirtää kirjat on asunto, joka on alunperin rakennettu vakituista aumista varten, ellei sen käyttötarkoitusta ole kunnan rakennusvirastossa muutettu, esim jonkin myöhemmän rakennusluvan hakemisen yhteydessä.
Jos mummo on joskus aikoinaan mökin asunnokseen rakentanut ei se virallisesti ole statustaan muuttanut, vaikka sitä joku olisi jälkeenpäin vuosikymmenet loma-asuntona käyttänyt. Täysin riippumatta siitä miten sitä markkinoidaan.
Pitää muistaa myös että tapauksessa, jossa mökki on pitkään ollut loma-asuntona saattaa olla että verottajan dokumenteissa se on muuttunut loma-asunnoksi, kuten meillä kävi. Mutta tälläkään ei ole merkitystä. Ainoa joka merkitsee on se miten sen status on kunnan rakennusvirastossa määritelty. Tarkista siis sieltä mikä on tilanne.
Onko jokin mummonmökki tarkoitettu vakituiseen vai vapaa-ajan käyttöön, riippuu täysin mihin käyttötarkoitukseen aikoinaan rakennusluvat on haettu ja täyttääkö kiinteistö asuinkäyttöön vaadittavat rakennusmääräyksen esim. onko kevytrakeinteinen, erityspaksuus jne.
Pääsääntöisesti vesistöjen äärelle rakennut kesämökit ovat kevytrakenteisia, eivätkä täytä vakituiseen käyttöön tarkoitettuja rakennusmääräyksiä ja kuivanmaan ns. mummonmökit ovat lähes poikkeuksetta vakituiseen asumiseen tarkoitettu.
Vaikuttaa lähinnä kiinteistöveroon ja käyttötarkoituksen muutosta voi hakea sen paikkakunnan rakennustoimistolta. Maksaa muutaman satasen, jonka saa hyvityksenä kiinteistöverona.
Miettisin sinuna tarkkaan, mihin laittaa rahoja kiinni. Onko se mummonmökki sellaisella paikalla ja sellainen, että saat siitä tarvittaessa rahasi pois? Eli ostaako sen joku sinulta?
Sellaista kiinteistöä ei kannata ostaa, josta eroon pääseminen tarvittaessa on käytännössä lähes mahdotonta.
Miten esim. tapetointi on miesten töitä? Maalarilinjoilla on amiksessa ollut jo pitkää enemmän tyttöjä kuin poikia ja etenkin Virossa tämä on iät ja ajat ollut naisten ammatti.
Vierailija kirjoitti:
"Kun jossain noissa ilmoituksissa lukee hyväkuntoinen tie perille asti ym niin olettaisin että joku sen auraa? "
Ei kannata olettaa. Eivät ole sama asia.
Ja jossain syrjässä auraus maksaa, jos löydät tekijän.
Jos ilmoituksessa *tie perille" tarkoittaa käytännössä tietä, jota pidetään yllä yhteiskunnan varoin tai sitten tie on yksityinen tiehoitokunta, joka muodostuu tienosakkaista, jotka yhdessä vastaavat tien ylläpidossa.
Ja sitten on yksityinen tie, jonka tienpohjan omistaa kiinteistön omistaja ja huolehtii kunnossa pidosta.
Minulla on mummonmökki ja tien ylläpitokustannuksia ei ole, koska kuuluu kunnan ylläpitoon.
Ja talvella aurauskuluja maksan n. 100-150€/v joka muodostuu pihan aurauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mökille kun ei saa osoitettaan niin kunnan ei tarvitse järjestää sinne lasten koulukuljetuksia , tien aurausta tai vanhusten kotipalveluita.
Kun jossain noissa ilmoituksissa lukee hyväkuntoinen tie perille asti ym niin olettaisin että joku sen auraa? Kouluikäisiä tai muitakaan lapsia ei mukana tulisi koska omat lapset lentävät muutaman vuoden sisään pesästä. Ja olen itse vielä sen verran nuori (alle 50) että tuskin olisin ainakaan ihan heti vailla vanhusten kotipalveluitakaan.
Sen tien auraa maksua vastaan usein joku paikallinen maajussi. Aurauksen taas maksat sinä ja muut mahdolliset yksityistienhoitokunnan jäsenet.
Okei, sitten täytyy aatella että tönö olisi jonkun isomman tien varressa ettei aurattavaakaan tulisi. Tuskin kyllä muutenkaan aura-auto kävisi ennen klo 6 arkisin jolloin täytyisi työmaalle lähteä.
Jos tilaat maajussin auraamaan, niin se tulee kyllä jo 4 aikaan. Jotta kerkeää viiden lypsylle.
Lehmiä on aika harvalla nykyisin X) Näillä maajusseilla voi olla isokin alue aurattavana, meille ehtii hyvä jos edes ennen puoltapäivää. Auraus on maksanu meille keskimäärin 160 euroa per talvi.
Landelainen.
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa lähinnä kiinteistöveroon ja käyttötarkoituksen muutosta voi hakea sen paikkakunnan rakennustoimistolta. Maksaa muutaman satasen, jonka saa hyvityksenä kiinteistöverona.
Ei vaan välttämättä onnistu joka paikassa, eikä välttämättä rakennusvaatimuksetkaan täyty mutta kysymällä se toki selviää.
Olen asunnut mummonmökissä nyt 7v ja kaupunkiasunnon laitoin vuokralle n. 4v sitten, kun viihdyin maalla todella hyvin ja elämänlaatu parantunut huimasti.
Ostin mökin vapaa-ajan käyttöön, mutta pian huomasin viihtyväni täällä.paremmin kuin kaupungissa.
Ja täällä auto on välttämätön ja kulut on samat kuin missä tahansa asumismuodossa.
Tie- ja auraus ei ole ongelma, koska teiden ylläpito on kunnan tai tiehoitokunnan harteilla. Itse en maksa edes tienhoitomaksua, kun se on kunnan hoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Miten esim. tapetointi on miesten töitä? Maalarilinjoilla on amiksessa ollut jo pitkää enemmän tyttöjä kuin poikia ja etenkin Virossa tämä on iät ja ajat ollut naisten ammatti.
Kyllä nainen niinkuin mieskin voi tapetoida, ja samoin tehdä monta muuta remonttihommaa. Ei ole sukupuolesta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Olisin halunnut lisälainarahaa mökin sisustamiseen, mutta sitä pankki ei myöntänyt. Pitäisi ottaa kulutusluottoa sitä varten.
Eihän asuntolainaa anneta asunnon sisustukseen oli se sitten vaikka Mannerheimintiellä. Kyllä se pitää hoitaa kulutusluotolla. Asuntolaina on nimensä mukaisesti tarkoitettu asunnon/kiinteistön ostoon, jo ihan verotuksellista syistä.
Jollei ole koskaan asunut omakotitalossa, niin en ihan heti olisi muuttamassa mummonmökkiin/rintamamiestaloon/vastaavaan siksi, että se vaikuttaisi ihanalta tai säästyy rahaa.
Rahaa säästyy, jos tekee itse. Tulee hyvin kalliiksi, jos jokaisen remontin teettää ulkopuolisella.
Omakotitalossa menee rahaa asioihin, joita ei taloyhtiöissä, kerrostalossa ole tullut mieleenkään.
Asuminen omakotitalossa vaatii aikaa ja vaivaa. Lumet täytyy lapioida oven edustalta, vaikka kuinka olisi kunnallinen tai naapurin maajussin huolehtima lumiauraus.
Sähkölaskut ovat parissa vuodessa kallistuneet. Minullakin on vapaa-ajan asuntona entinen omakotitalo Uudellamaalla, jossa on kolmen kuukauden sähkölaskussa 70 euroa kulutusta ja 200 euroa sähkönsiirtoa. Omakotitalo Espoossa, sielläkin sähkönsiirto on 120 euroa kuukaudessa.
Jos haaveilee vanhaan omakotitaloon muuttamisesta, niin kokeilee edes hetken olla vuokralla sellaisessa. Mutta aivan ekana käy kylässä parin sellaisen vanhan omakotitaloasujan luona. Emme me kaikki ole samanlaisia - toinen tekee samaa kuistiremonttia 7 vuotta, toinen tekee kolmessa viikossa, kolmas maksaa 25 000 euroa kuistista, toinen pääsee 3 000 eurolla.
Vieraile edes ja kysele ja kuuntele kaikenlaista yksityiskohdista.
Myös auton pito on kallista ja bensakin vain kallistuu jatkossa. Ota sekin ap huomioon.
Maalla on mukava asua mutta ei tämä halpaa ole.
Mitä jos miettisit ensin, haluatko asua omakotitalossa haja-asutusalueella vai taajamassa kuten esim. jossakin kylässä, kirkonkylässä tai pikkukaupungissa?
Jälkimmäinen on omakotiasujalle mutkattomampi vaihtoehto kun kunnallistekniikka, teiden kunnossapito, jätehuolto yms on ainakin perustasoisesti järjestetty. Jopa joukkoliikeneetä maaseututaajamien välillä harjoitetaan eikä palveluja kuten ruokauppaa tarvitse hakea matkojen päästä.
Suomen kylät ja kirkonkylät ovat täynnä myytäviä omakotitaloja, joita saa ihan kohtuukuntoisina myös mainitsemaasi 50 000 euron hintaan.
Mutta jos menet yksityis- tai mökkitien varteen kauemmas korpeen, sinun pitäisi varautua paljon suurempaan omatoimisuuteen ja erilaisiin menoeriin. Kerrostalossa tai kaupunkirivarissa aiemmin elelleelle omakotiasujalle se saattaa olla yllättävän hankalaa.
Unelmat on elämän suola ja niiden eteen kannattaa tehdä työtä. Toivottavasti löydät vielä sen ihanan idyllisen mummonmökin.
Kannattaa kuitenkin luopua ajatuksesta etteikö asioita voisi tehdä siksi että on nainen. Ihan käsillä miehetkin niitä remonttihommia tekee, ja ihan samalla tavalla ovat joutuneet joskus opettelemaan. Youtube on täynnä videoita joiden avulla opettelu onnistuu keneltä vain. Tulee hirveän kalliiksi jos kaiken omakotitalon fiksaustyön ostaa - työ on Suomessa älyttömän kallista ja omakotitalossa on koko ajan jotain laitettavaa.
Me asutaan ympäri vuoden vapaa-ajan asunnolla. Ei olla kirjoilla tässä, vaan muualla. Tien auraukset on sovittu naapurin isännän kanssa, puut tehdään itse omasta metsästä. Ei toistaiseksi ole kiinnostanut ketään.
Äitini asuu myös mökillään ympäri vuoden. On kirjoilla omassa kaupunkiasunnossaan.
Vierailija kirjoitti:
Mökki on mökki. Se on saanut rakennusluvan ja rakennettu väliaikaiseen asumiseen. Rakennuksen käyttötarkoitus pitää saada papereihin muutettua vakituiseksi asuinrakennukseksi (muuten olet omalla riskilläsi ja ongelnia voi tulla kunnan, vakuutuksien, palveluiden etc. kanssa - ja naapurit muuten ilmoittavat usein mökillä vakituiseen asujista). Osta mökki alueelta, jossa ei ole asema- tai rantakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Silloin käyttötarkoituksen muuttaminen on yleensä mahdollista ja helpompaa. Toki silloin, jos kaava-alueella ei ole kaavaan merkittyjä rajoitteita, on muutos sielläkin mahdollinen.
Tuo sinun kuvaus on lähinnä kesämökistä tai vapaa-ajan asunnosta, ei mummonmökistä.
Mummomökki on torppa, pieni rintamiestalo joka alunalkaen on rakennettu vakituiseksi asuinrakennukseksi ennen 50-lukua.
Nykyään se voi myös olla vapaa-ajan asuntona, mutta sen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi, on vain ilmoitusluontoinen asia kunnan rakennusvirastolle, joka vaikuttaa kiinteistöveron suuruuteen.
Ja vastaavasti jos kiinteistö on rakennettu kesämökiksi tai vapaa-ajan asunnoksi, muuttaminen vakituiseksi asunnoksi vaaditaan rakennusluvan muuttamista.
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan ympäri vuoden vapaa-ajan asunnolla. Ei olla kirjoilla tässä, vaan muualla. Tien auraukset on sovittu naapurin isännän kanssa, puut tehdään itse omasta metsästä. Ei toistaiseksi ole kiinnostanut ketään.
Äitini asuu myös mökillään ympäri vuoden. On kirjoilla omassa kaupunkiasunnossaan.
Juuri näin. Mikään laki ei kiellä viettämästä aikaansa mökillä ympärivuoden. Maaseutu on pullollaan asukkaita, jotka viettävät mökillä ympärivuoden kaiken mahdollisen vapaa-ajan ja kaupungissa on toinen koti.
Näin myös omassa naapuristossa, muutama täällä asuu vakituisti ja varmaan toista kymmentä naapuria asuu vapaa-aikansa kesät ja talven.
Siis mummonmökkejähän myydään ihan asuinkäytössä olevia/olleita, ei se "nimi" tarkoita että se on MÖKKI. Tottakai kirjat voi sinne siirtää, verokin on halvempi asunkäytössä olevassa rakennuksessa ja jos haluat työmatkakulut vähentää verotuksessa, niin osoite täytyy olla siellä missä asuu.
Olen asunut pienessä mummonmökissä parikymmentä vuotta, sähkölaskut on monta sataa kuussa ja talvella varsinkin hirveät, vaikka on ilmalämpöpumppu ja varaava takkakin. Sauna on ainoa paikka, missä voi oikeasti peseytyä, se on toisessa rakennuksessa ja sinne on vesi kannettava, puut ostettava halkoina tai sitten runkoina ja pilkottava itse ja kannettava takkaa ja kiuasta varten. Mutta kyllä täällä asuu kun ei muutakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Siis mummonmökkejähän myydään ihan asuinkäytössä olevia/olleita, ei se "nimi" tarkoita että se on MÖKKI. Tottakai kirjat voi sinne siirtää, verokin on halvempi asunkäytössä olevassa rakennuksessa ja jos haluat työmatkakulut vähentää verotuksessa, niin osoite täytyy olla siellä missä asuu.
Olen asunut pienessä mummonmökissä parikymmentä vuotta, sähkölaskut on monta sataa kuussa ja talvella varsinkin hirveät, vaikka on ilmalämpöpumppu ja varaava takkakin. Sauna on ainoa paikka, missä voi oikeasti peseytyä, se on toisessa rakennuksessa ja sinne on vesi kannettava, puut ostettava halkoina tai sitten runkoina ja pilkottava itse ja kannettava takkaa ja kiuasta varten. Mutta kyllä täällä asuu kun ei muutakaan ole.
Näitä mummonmökkejä on niin erilaisia.
Itse asun mummonmökissä, Saimaan vesistön äärellä, matkaa uimarannalke muutama kymmenen metriä, vaikka ei ole omaa rantaviivaa, maata ja metsää 3ha, rakennus hirsirakenteinen. Viihdyn todella hyvin ja nyt viimeiset vuodet asunut vakituisesti.
Mökissä kunnallistekniikka, jätehuolto, kauppa ja palvelut 3km päässä ja mikä parasta tehokas valokuitu, lämmitys kivi-uuneilla, sisä vessat, suihkut, kaikki kodinkoneet jne.
Viimeinen sähkölasku 390€/3 kk eli n. 130€/kk, osa lämmitys sähköllä esim. suihkutilat, aurauskulut 100-150€/talvi (sis.pihan auraus, talven polttopuut 500-600€ valmiiksi pilkottu, nuohous 70€/v
Mä tiedän montakin tapausta, että asutaan mökillä ja pidetään kaupunkiasuntoa, jossa käydään tyyliin kerran kuussa nukkumassa, kun on asioita. Yhdellä mun entisen puolitutulla oli mökki, jossa asui, mutta kirjat vanhempien luona. Laitan oli, kun en tiä yhtään nykyistä tilannetta.