Lue keskustelun säännöt.
Miksei tule suurempaa hälyä Aalto-yliopiston englanninkielisyydestä?
20.03.2013 |
Minusta tuo pitäisi ehdottomasti kieltää, että perustutkintoa ei voi suorittaa tietyillä aloilla yliopistossa muuta kuin englanniksi tai ruotsiksi Helsingissä. Todella kamalaa, jos suunta on tämä!
Haluatteko todella, että suomen kieli köyhtyy ja kuihtuu. Niin siinä käy, jos se ei enää jatkossa ole tieteen kieli.
(Muutama vuosi sitten Tampereella luki yliopiston nimi vain englanniksi. Siihen sentään saatiin muutos, kun siitä valitettiin.)
Kommentit (32)
Englanti se vaan tunkee nykyään joka paikkaan. Syön tässä juuri Fazerin suklaata, päällä lukee isolla Creamy Toffee in Milk Chocolate, sen alapuolella pienellä sitten suomeksi ja ruotsiksi sama. Näinhän se on joka toisessa asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englanti tunkee juu - ei se nyt perkele mikään luonnonvoima ole. Kattokaas, miten hurrit pitää kiinni kielestään... Miksi meidän pitäisi aina vain vain alistua? Siksikö, että emme pääse siitä mihinkään, että olemme mongoooleja!
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 19:27"]
Maisteri on perustutkinto. Kandidaatti on vähän niin kuin puoli tutkintoa vasta. Sellainen välitutkinto, joka tehtiin sen takia, että osalla porukasta jää tutkinto kesken, että heillä olisi edes se välitavoite saavutettu.
Diplomi-insinöörille tehtiin väkisin myös tuollainen välitutkinto: tekniikan kandidaatti. Se tuli muutama vuosi sitten.
[/quote]
Ei tuota välitutkintoa tehty sen takia, että opinnot jää kesken, vaan se oli pakko tehdä tämän eu:n bolognan prosessin (taimikälie) vuoksi.
Monessa Euroopan maassa kanditutkinto on paremmassa arvossa kuin Suomessa ja sen suorittamisen jälkeen mennään työelämään.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 20:18"]
Englanti se vaan tunkee nykyään joka paikkaan. Syön tässä juuri Fazerin suklaata, päällä lukee isolla Creamy Toffee in Milk Chocolate, sen alapuolella pienellä sitten suomeksi ja ruotsiksi sama. Näinhän se on joka toisessa asiassa.
[/quote]
615:ssa kiinnitin huomiota tänään siihen, että eri terminaaleista lähtevistä lentoyhtiöistä kertovassa ohjejulisteessa oli ensin tekstit englanniksi ja sen alla suomeksi... Vain Suomessa voi tapahtua tällaista... ajatelkaa, laitettaisiinko vaikkapa Ranskassa englanninkieliset tekstit ennen ranskankielisiä!
Minä opiskellin DI:ksi 20 vuotta sitten ja kirjat olivat pääosin englanniksi. Pakko oli kahlata saksankielisiäkin materiaaleja, oletus oli, että jos et itse saa selvää niin pyydä apua joltakin, joka osaa kieltä. Ei noista kukaan mutissut, noinhan se on työelämässäkin. Dippatyönkin tein englanniksi. Paljon vaikeampi olisi ollut tehdä suomeksi, kun kaikki materiaali oli englanniksi...
Milloinkohan tekniseltä tai taloudelliselta alalta on voinut valmistua maisteriksi kokonaan suomeksi opiskelemalla? EI ainakaan tuolloin omana opiskeluaikanani olisi onnistunut.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 19:44"]
Hohhoijaa. Opiskelin ekonomiksi yli 10 vuotta sitten. Jo silloin iso osa tenttikirjoista oli englanninkielisiä ja meillä oli paljon vierailevia professoreita, jotka opettivat englanniksi. Kursseihin kuuluu paljon kirjallisuutta, joka on julkaistu englanniksi. Kääntäminen vie aikaa ja on kallista ja opiskelijat saisivat vanhentunutta tietoa ja joutuisivat ostamaan kalliita suomenkielisiä kirjoja.
Työelämässä nyt vaan tarvitaan kielitaitoa ja sitä on ihan hyvä oppia viimeistään opiskeluaikana. Maailma muuttuu.
Mikä tässä nyt on niin ihmeellistä???
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kandi ole mikään välitutkinto, vaan ihan oikea tutkinto. Suomessa on ihan ihme meininki, kun edelleen ajatellaan näin. Kandi nimenomaan on perustutkinto ja maisteri ylempi tutkinto. Missään muualla maailmassa ei ajatella, että ollessasi kandi opiskelusi olisivat jotenkin kesken. Suomessa on muutenkin kyllä aika nuori yliopistokulttuuri ja vähän kummallisia systeemeitä...
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 22:34"]
Ei kandi ole mikään välitutkinto, vaan ihan oikea tutkinto. Suomessa on ihan ihme meininki, kun edelleen ajatellaan näin. Kandi nimenomaan on perustutkinto ja maisteri ylempi tutkinto. Missään muualla maailmassa ei ajatella, että ollessasi kandi opiskelusi olisivat jotenkin kesken. Suomessa on muutenkin kyllä aika nuori yliopistokulttuuri ja vähän kummallisia systeemeitä...
[/quote]
En syyttäisi "yliopistokulttuuria", vaan työnantajia, jotka eivät huoli kandeja töihin, vaan vaativat sihteerin tehtäväänkin maisterin papereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englanti on niin simppeli kieli oppia ettei tuo mitään uhkaa. Ja ääntämäänkin oppii kun laittaa kuuman perunan suuhun ja alkaa puhua.
Meilläkin on ollut paljon materiaaleja englanniksi opinnoissa. Kuitenkin tenttiin on voinut vastata aina suomeksi, samoin kypsyysnäytteet tehdään sillä kielellä, jolla koulusivistys on hankittu (suomi/ruotsi yleensä).
Itse näkisin ongelmallisena esim. puheviestinnän, väittelytaidon sekä erilaiset työpsykologian kurssit pelkästään englanniksi. Kuitenkin, työllistyminen IT-alalla vaatii nykyään sitä suomenkielen taitoakin. Kyllä paljon on ulkkareita, mutta esim. IT-konsulteilta vaaditaan suomenkielentaitoa. Suomessa on paljon vanhempaa teollisuutta, joka nykään tietoteknistyneellä aikakaudella käyttää ITC:tä, mutta silti organisaatioissa käyttökieli on suomi.
Tekn. kandi / Aalto / Sähkötekn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä valmistuin DI:ksi Tampereelta 8 vuotta sitten ja en lukenut ainuttakaan englanninkielistä kirjaa. Hyvä niin. Teknillisessä yliopistossa oli hyvä systeemi. Siellä monella osastolla professori tai tutkijat tekivät itse opintomateriaalin ja se oli aina ajantasaista. Todella laadukasta.
Itse ehdin lukea matikatkin suomenkielisinä versioina. Eräs opettaja siellä oli ne opukset tehnyt. Ne kyllä sitten vaihdettiin englanninkielisiin. Onneksi ehdin lukea ne suomeksi.
Diplomityön tein tietenkin suomeksi.
Kandi on Suomessa lähinnä keskeyttäjä. (ohis)
Eihän mikään estä opiskelemasta englanniksi, venäjäksi, saksaksi, ranskaksi tai ihan millä kielellä tahansa.
Periaate kuitenkin on se, että kansallisvaltioissa on tapana käyttää pääväestön yleisintä kieltä. Eräät alueet vaativat jopa itsenäisyyttä tai valtakunnan jakamista kieliperusteella. Otetaanko esimerkiksi Espanjan baskit, sekä Belgia ja Kanada, joissa on kaksi vahvaa kieltä.
Aika uskomatonta, että itsenäisessä valtiossa oltaisi vapaaehtoisesti luopumassa kansan sivistämisestä omalla kielellä. Kas kun ei aleta järjestää kirkonmenoja latinaksi niin kuin ennen vanhaan, kun paavikin on nyt espanjankielinen (vai onko?). Tai kai se näin luterilaisessa maassa kävisi saksaksi tai englanniksi sekin.