Mies pettää - silti onnellinen?
Mieheni on pettänyt minua kerran aikaisemminkin ja nyt olen alkanut epäillä, että hänellä on jälleen joku sivusuhde.
En silti missään nimessä haluaisi laittaa suhdettamme poikki. Kukaan ystävistäni ei ymmärrä, miten voin ajatella näin. En oikein itsekään tiedä.
Olen todella onnellinen meidän suhteessa. Olemme puhuneet paljon tulevaisuudesta (perheenlisäys, oma talo jne.), teemme paljon asioita yhdessä, arkemme on ihanaa, seksiä on paljon ja se on ihanaa. Mies kohtelee hyvin ja kaikki vaan tässä suhteessa on tehnyt musta onnellisen. Suhde on kaikinpuolin tehnyt myös minusta ehjemmän ja paremman ihmisen. Olen alkanut arvostaa asioita eri tavalla.
Ajattelen, että elämässä tavoitteena on olla onnellinen. Minä olen onnellinen näin. En halua olla yksin, vaan halun olla juuri tuon miehen kanssa ja rakentaa sitä tulevaisuutta. Myötä- ja vastoinkäymisissä.
Onko kukaan muu ollut vastaavassa tilanteessa? Teenkö elämäni virheen jos hyväksyn tällaisen?
Kommentit (40)
Mistä sulle selvisi et mies on pettänyt?
Voi ei :(
Elämä on liian arvokasta hukattavaksi sitä mieheen joka ei arvosta sinua. Kerran pettäjä on aina pettäjä.
Itse upposin mieheen joka pyöritti naisia ympärillään. Meitä hyväuskoisia hölmöjä oli muitakin.
Hyppää pois kyydistä vielä kun voit!
On paljon mukavampi jakaa elämä ihmisen kanssa joka haluaa olla sinun kanssasi. Vain sinun kanssasi.
Mikäs siinä muuten mut vastaavassa tilanteessa vaatisin itselle samat "oikeudet". Jos mies saa hakea jännitystä muualta niin sitten saan minäkin. Silloin ne on yhdessä sovitut pelisäännöt. Pettämistä ja valehtelua en katsoisi hetkeäkään.
Onnellinen? Oikeasti?
Pettäviä miehiä on maa täynnä. Toinen puoli on niitä hyviksiä. Valinta on selvä...
https://exrouva.blogspot.com/2018/12/mita-tehdaan-kun-jaa-kiinni.html
Kärsitkö itsetunto-ongelmista tai läheisriippuvuudesta? Kuulostaa nimittäin siltä. Läheisriippuvainen ottaa yleensä parikseen jonkun pettäjän tai alkkiksen tms.
Siis tietenkin. Toki mies panisi muita naisia, jos se vain omalle naiselle kävisi.
Etkö sinä ymmärrä biologiasta mitään?
Sinccis
Kiitos vastauksista.
Ensimmäinen pettäminen tapahtui suhteen ihan alussa, jolloin ei ehkä oltu ihan edes sovittu säännöistä. Nainen otti muhun yhteyttä itse ja kysyi tiedänkö mitä mies puuhaa. Siitä pääsin yli ja olenkin jo unohtanut tapahtuneen. Mies oli aidosti pahoillaan.
En ole tekemisissä omien vanhempieni kanssa, mulla on muutamia hyviä ystäviä jotka kaikki ovat suhteessa eikä nyt niin paljoa olla tekemisissä. Jos nyt eroan, en tiedä selviänkö yksin tämän kaiken jälkeen. Tällä hetkellä en halua edes yrittää.
Voin toki vaatia itselleni oikeutta sivusuhteeseen tai kysyä avoimen suhteen mahdollisuuksista, mutta mies on sanonut ettei ymmärrä avoimien suhteiden päälle joskus aiemmin... ja toisaalta, en haluaisi harrastaa seksiä kenenkään muun kanssa. Luultavasti siitä tulisi mulle vain paha olo.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä muuten mut vastaavassa tilanteessa vaatisin itselle samat "oikeudet". Jos mies saa hakea jännitystä muualta niin sitten saan minäkin. Silloin ne on yhdessä sovitut pelisäännöt. Pettämistä ja valehtelua en katsoisi hetkeäkään.
Eihän se nyt näin mene, pienokaiset.
Sinccis
Naisen pettäminen on vähäpätöisempi juttu, kuin miehen pettäminen.
Sinccis
Kuuntele itseäsi äläkä muita. Jos koet että elämä on hyvää ja onnellista noin niin miksi muuttaa sitä? Mutta suosittelen silti että puhut miehesi kanssa tätä asiaa läpi ja löydätte ehkä yhdessä jonkun ratkaisun jossa kummankaan ei tarvitse salailla toisiltaan asioita. Esim avoin suhde.
Ajattelen muuten asiasta aika samoin kuin sinä. En koe että olisi minulta mitenkään erityisemmin pois jos mies haluaisi kokeilla välillä muitakin. Pääasia että meillä olisi rakkautta, läheisyyttä seksiä yms silti. Selän takana pettäminen on silti ehdoton ei minulle, olenkin sanonut miehelle että näistä asioista voidaan ihan hyvin avoimesti puhua ja sopia eikä tarvitse salailla toiselta. Kolmen kimppaa meillä on muutamaan kertaan ollutkin - tosin minun aloitteestani - eikä se aiheuttanut mitään kitkaa tai mustasukkaisuutta vaan päinvastoin piristi arkea.
Niin siinä käy kun väkisin roikkuu top 20 % alfamiehen kanssa. On paljon muitakin ottajia. Huvittaa aina kun joku juoksunsa juossut naikkonen väittää rauhoittaneensa ja sitouttaneensa huippumiehen. Todellisuus on ennemminkin jotain ap:n kuvaamaa. Kääntäkää katse niihin kiltteihin hiljaisempiin miehiin niin olette onnellisempia eikä tarvitsee jännittää milloin mistäkin putkahtaa joku lehtolapsi.
Jos tuo kuvio sopii sinulle, ja olet tilanteessa onnellinen, en näe syytä erota. Aikuiset ihmiset saavat tehdä elämästään sellaisen kuin haluavat, mikäli tämä parisuhteen molemmille osapuolille sopii.
Ehkä voisitte jopa puhua asiasta avoimesti, ja sopia jonkinlaiset pelisäännöt sivusuhteille. Muuten voi olla vaarana, että tilanne riistäytyy jossain vaiheessa käsistä, ja elo ei olekaan enää niin auvoisaa. Mutta kukin tyylillään. Whatever makes you happy.
Sitä ihmettelen, että miten uskallat lähteä perustamaan perhettä miehen kanssa johon ei voi luottaa?
Voitko olla varma, että mies ei lähde lopullisesti toisiin naisiin kun pikkulapsiarki lähtee käyntiin.
Jos oikeasti olisit onnellinen niin mikäs siinä. Tuo kuulostaa kuitenkin lähinnä läheisriippuvuudelta. Entä jos joskus kehitätkin terveen itsekunnioituksen ja teillä on lapsia? Tai entä jos miehelle ei yksipuolinen palvontasi riitäkään, vaan hän haluaa naisen jota voi aidosti rakastaa ja kunnioittaa?
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmettelen, että miten uskallat lähteä perustamaan perhettä miehen kanssa johon ei voi luottaa?
Voitko olla varma, että mies ei lähde lopullisesti toisiin naisiin kun pikkulapsiarki lähtee käyntiin.
Lähteekin, mutta ap on varmasti silloinkin onnellinen, koska mies on onnellinen. Sellaista läheisriippuvuus on. Ja juuri tuollaisia reppanoita narsistit käyttävät.
En todellakaan usko, että olet mitenkään aidosti onnellinen pettävän miehen kanssa enkä etenkään sitä, että hän on sinun kanssaan. Jos saatte lapsia, mies lähtee toisen naisen matkaan jossain vaiheessa. Älä nyt hemmetti aja itseäsi siihen tilanteeseen, tai jos meinaat sen tehdä niin muista että sua on varoitettu ja ihan itse valitsit sen tien.
Vaasa yksi tuollainen vaimo. Käy helvetisti sääliksi.
Sulle ei tule mieleen, että mies voi haluta lähteä koska tahansa muiden naikkostensa perään ja tuo "onni" voi kadota hyvin nopeasti?
Et kai ole läheisriippuvainen? Olen pahoillani, mutta ei kuulosta ihan terveeltä :(
Läheisriippuvuus ja jonkintasoinen riippuvainen persoonallisuushäiriö. Miehellä luultavasti sadistinen narsismi. Tutun kuuloista menoa. Ja voit uskoa ap: sinä et tule koskaan olemaan tärkeä. Et ikinä, Eikä miehesi rakasta sinua, olet hänen jatkeensa, hyväksikäytettävä hyödyke.
Tiedätkö ap, tuo kirjoittamasi aloitus olisi voinut olla mun kirjoittama.
Mulla on suhteessa täysin sama tilanne.