Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Karmeat anopit
14.03.2019 |
Kiehuttaa nyt taas niin paljon oma anoppi, että pakko purkaa tänne. Kertokaa myös omista kamalista anopeistanne, tai mistä vain sukulaisista, niin ehkä oma ärsytykseni hieman lievenee.
Anoppi kävi tänään kylässä, viimeistä kertaa. Anoppini on aina ollut hankala, rajoja polkeva ihminen. Hänelle on monta kertaa asiasta puhuttu ja nyt annettiin viimeinen mahdollisuus. Meillä on anoppiin välimatkaa useampi sata kilometriä suuntaansa, joten emme ole nähneet usein.
Meillä on 5-vuotias tyttö, joka kaihtaa kosketusta, varsinkin vierailta. Anoppi on aina yrittänyt väkisin halata tyttöä, pitää kiinni ja syliin ottanut väkisin. Hänelle on sen sata kertaa asiasta sanottu, selitetty ja sanottu, ettei voi tehdä niin. Samoin myös, ettei voi puhua miten äiti tai isi on ilkeitä, kun emme anna tehdä asiaa x, esim. kiusata kissoja, anna periksi kiukuttelulle jne. Kertoo aina tytölle, miten hän kyllä antaisi tehdä mitä vain.
No, tänään ennenkuin anoppi saapui, hänelle puhelimessa sanottiin, että tämä on hänen viimeinen tilaisuutensa alkaa käyttäytyä, tai ei enää tarvitse tavata. Heti kun tuli sisään ovesta, yritti hyökätä tytön kimppuun, joka tietysti juoksi karkuun, koska inhoaa väkisin koskemista. Tästä taas anopille sanottiin ja olikin "kunnolla" pari tuntia, kunnes tyttö hiukan alkoi jupista, kun ei saanut lähteä vaeltamaan pullan kanssa kahvipöydästä. Heti kuului "Kyllä "Maija" saa mennä, mummo antaa luvan, ei saa noin kieltää, äiti on tosi tyhmä, eikös vaan". Sanoin anopille sitten jo aika tiukasti, ettei puhu minulle noin omassa kodissani, josta anoppi alkoi kiukuttelemaan miehelleni.
Tästä meni hetki ja anoppi alkoi valittaa, miten vein häneltä lapsenlapsensa, kun muutimme tänne töideni perässä ennen raskauttani. Alkoi kertoa, mitä kaikkea kamalaa olen tehnyt hänelle ja kaikkeni teen, että hänen on huono olla jne. Tässä kohtaa vein tytön muualle ja anoppi jäi kiukuttelemaan ja huutamaan keittiöön miehelleni. Puin tytön ja menin hänen kanssaan ulos, olimme sopineet mieheni kanssa, että toimimme näin jos homma alkaa karata käsistä, ettei tytön tarvitse nähdä tuollaista.
Vein tytön läheiseen leikkipuistoon ja jatkuvasti puhelimeni soi ja sain tekstiviestejä anopilta, suurin osa viesteistä on täysin painokelvottomia, minun haukkumistani pelkästään. Kun mieheni soitti, että anoppi on lähtenyt, lähdin takaisin kotiin tytön kanssa. Kun olimme melkein kotona, anoppi kaahasi paikalle naapuritieltä ja juoksi perässämme huutamassa minulle ja haukkumassa minua, onneksi mieheni oli tullut vastaan, joten hän jäi äitinsä kanssa kun menimme tytön kanssa sisälle. Mies sanoi, että nyt sai riittää, emme ole enää tekemisissä hänen kanssaan, hän on saanut niin monta mahdollisuutta.
Kun tämä olisikin loppunut tähän, vaan ei. Iltapäivällä ovikello soi ja kun menin avaamaan, oven takana oli kaksi poliisia ja lastensuojelun työntekijät. He sanoivat, että olivat saaneet ilmoituksen, että lasta pahoinpitelevät huumepäissään olevat vanhemmat kotona ja lapsi huutaa kuin syötävä. Ilmoitus oli tehty tietysti ilman nimeä, mutta tekijän voi kyllä arvata. Tietysti poliiseille ja lastensuojeluntyöntekijöille kerrottiin anopin vierailusta ja käyttäytymisestä, mutta menemme huomenna tytön isän kanssa huumeseuloihin, vaikka toki meiltä otettiin heti pikatestit ja puhallutettiin.
Anoppi ei todellakaan enää tule näkemään lasta, emmekä aio olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Yritti jatkuvasti soittaa ja laittoi viestejä, joten estimme hänen numeronsa. Nuo viestit myös näytettiin virkailijoille ja poliiseille ja aiomme tehdä huomenna rikosilmoituksen anopista.
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykyajan miniät kuulostavat niin itsekkäiltä ja joustamattomilta?
Oletteko ilkeitä kaikille?Se, että on puolison äiti (tai isä) ja se, että on vanhempi ihminen, ei millään tavalla oikeuta ihmistä käyttäytymään k-päisesti. Jos ihminen on k-pää, sitä ei tarvitse sietää, oli hän sitten 16-vuotias, 56-vuotias tai 86-vuotias. Minä vedän rajan ainakin siihen, että minun omassa kodissani kukaan ei minua tai perhettäni hauku eikä tule määräilemään asioistamme. Se ei ole ilkeyttä, se ei ole itsekästä tai joustamatonta. Se on ainoastaan järkevä ja oikea tapa toimia.
Toki jos itse haluat olla muiden pompoteltavana ja (aiheettoman) arvostelun kohteena, ole hyvä vaan.Aivan totta!
Eipä kiinnostaisi olla tekemisissä kaltaisesi idiootin kanssa edes kerran vuodessa. Enkä olisi.
Luuletko, että lapsi siitä menee pilalle, jos yhden kerran hoidetaan eri tavalla kuin sinä määräät? Ei mene.
Tuo kyykyttämishimo sulla paistaa läpi. Taidat olla mustasukkainen miehestäsi? Ja muutenkin taipuvainen draamailuun?Et sinä siihen kuole että kerran teet jotain oikein.
Niin. Sinä olet se ainoa, joka tekee oikein.
Sairas sinä oot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vesivahingon takia muutimme väliaikaisesti anoppilaan, iso ok-talo niin mahtuihan sinne kun lapsia ei vielä ollut. Kävi ilmi, etten olisi saanut edes kahvia keittää ilman anopin lupaa ja seitsemältä lauantai-aamuna tunki imurin kanssa vierashuoneeseen siivoamaan. Kerran kun suutelimme miehen kanssa sohvalla, huusi kohta anoppi vieressä ettei tarvitse siinä lääppiä! Appi taas käyttäytyi kuin ei näkisi minua, pojalleen kyllä puhui mutta minulle ei vastannut edes kun toivoti hyvää huomenta. Kyllä kävi ilmi asemani perheessä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduimme asumaan melkein vuoden samassa taloudessa appivanhempien kanssa ja tuhosi välit anoppiin tehokkaasti.
Mikään ei kelvannut mitä tein eri tavalla kuin oli ennen tehty eli meillä on maatila ja minulla koulutusta alalle eli muutin eläinten ruokintaa ym tapoja nykyaikaan sopivaksi.
Anoppi puhui selän takana minusta naapureille pahaa miten olen ilkeä jne.
Todella ikävästi tehty, kun olin kuitenkin nuori vielä silloin ja olisin kaivannut tukea häneltä.
Ei ikinä osallistu vapaaehtoisesti lasten hoitoon tai ole muutenkaan auttanut millään lailla.
Yhdessä asuessamme tutki meidän henkilökohtaiset asiat jne.Eihän sinullekaan kelvannut anopin tekemiset.
Kuulostat just niin kaikkitietävältä miniältä, että ei kait tavallinen maatiaismummo osaa sun lapsiakaan hoitaa, joten hoida itse!
Tila sitten kuitenkin kelpasi?Ahaa täällä anopit aktivoituneet.
Kyllä olisi kelvannut anoppi lapsia hoitamaan, mutta eipä hän halunnut ja lapset kun kasvoivat eivät ole enää halunneet mennä eli jäi todella kylmät välit anopin ja lasten välille.
Minä en koskaan ole anopista lapsille pahaa puhunut, sen tyhjänpäiväisen mollaamisen on saanut anoppi ihan yksin hoitaa ympäri kyliä.
Asuimme yhdessä meidän talossa jonka olimme ostaneet heiltä eli siinä se ongelma oli eniten.
Ei hyväksynyt jos keitin väärässä kattilassa lanttua, kun aina oli ennen keitetty yhdessä tietyssä eli näin naurettavia oli vääryydet mitä tein.En ole anoppi.
Etkö voinut sitä vuotta antaa aikaa anopillesi sopeutua, kun luopui koko elämästään sun hyväksi?
Jos noin pieniä vääryyksiä, miksi vaivautua ottamaan hernettä nenään?
Itsekäs ja typerä olet.Jaahas. Eiköhän se ole anoppi joka on itsekäs ollut jos ei hyväksy toisen kattila valintaa.
Ihme jankkaaja olet.
Itsekkäitä juntteja jääriä ootte molemmat.
Sinä et voinut jossain hiivatin kattila-asiassa antaa periksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduimme asumaan melkein vuoden samassa taloudessa appivanhempien kanssa ja tuhosi välit anoppiin tehokkaasti.
Mikään ei kelvannut mitä tein eri tavalla kuin oli ennen tehty eli meillä on maatila ja minulla koulutusta alalle eli muutin eläinten ruokintaa ym tapoja nykyaikaan sopivaksi.
Anoppi puhui selän takana minusta naapureille pahaa miten olen ilkeä jne.
Todella ikävästi tehty, kun olin kuitenkin nuori vielä silloin ja olisin kaivannut tukea häneltä.
Ei ikinä osallistu vapaaehtoisesti lasten hoitoon tai ole muutenkaan auttanut millään lailla.
Yhdessä asuessamme tutki meidän henkilökohtaiset asiat jne.Eihän sinullekaan kelvannut anopin tekemiset.
Kuulostat just niin kaikkitietävältä miniältä, että ei kait tavallinen maatiaismummo osaa sun lapsiakaan hoitaa, joten hoida itse!
Tila sitten kuitenkin kelpasi?Ahaa täällä anopit aktivoituneet.
Kyllä olisi kelvannut anoppi lapsia hoitamaan, mutta eipä hän halunnut ja lapset kun kasvoivat eivät ole enää halunneet mennä eli jäi todella kylmät välit anopin ja lasten välille.
Minä en koskaan ole anopista lapsille pahaa puhunut, sen tyhjänpäiväisen mollaamisen on saanut anoppi ihan yksin hoitaa ympäri kyliä.
Asuimme yhdessä meidän talossa jonka olimme ostaneet heiltä eli siinä se ongelma oli eniten.
Ei hyväksynyt jos keitin väärässä kattilassa lanttua, kun aina oli ennen keitetty yhdessä tietyssä eli näin naurettavia oli vääryydet mitä tein.En ole anoppi.
Etkö voinut sitä vuotta antaa aikaa anopillesi sopeutua, kun luopui koko elämästään sun hyväksi?
Jos noin pieniä vääryyksiä, miksi vaivautua ottamaan hernettä nenään?
Itsekäs ja typerä olet.Jaahas. Eiköhän se ole anoppi joka on itsekäs ollut jos ei hyväksy toisen kattila valintaa.
Ihme jankkaaja olet.Itsekkäitä juntteja jääriä ootte molemmat.
Sinä et voinut jossain hiivatin kattila-asiassa antaa periksi.
Tarttuisitkohan nyt liikaa yhteen asiaan eli kattilaepisodi oli vain esimerkki kuinka olemattomista anoppi meuhkasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykyajan miniät kuulostavat niin itsekkäiltä ja joustamattomilta?
Oletteko ilkeitä kaikille?Se, että on puolison äiti (tai isä) ja se, että on vanhempi ihminen, ei millään tavalla oikeuta ihmistä käyttäytymään k-päisesti. Jos ihminen on k-pää, sitä ei tarvitse sietää, oli hän sitten 16-vuotias, 56-vuotias tai 86-vuotias. Minä vedän rajan ainakin siihen, että minun omassa kodissani kukaan ei minua tai perhettäni hauku eikä tule määräilemään asioistamme. Se ei ole ilkeyttä, se ei ole itsekästä tai joustamatonta. Se on ainoastaan järkevä ja oikea tapa toimia.
Toki jos itse haluat olla muiden pompoteltavana ja (aiheettoman) arvostelun kohteena, ole hyvä vaan.Aivan totta!
Eipä kiinnostaisi olla tekemisissä kaltaisesi idiootin kanssa edes kerran vuodessa. Enkä olisi.
Luuletko, että lapsi siitä menee pilalle, jos yhden kerran hoidetaan eri tavalla kuin sinä määräät? Ei mene.
Tuo kyykyttämishimo sulla paistaa läpi. Taidat olla mustasukkainen miehestäsi? Ja muutenkin taipuvainen draamailuun?
Lapsi ei mene pilalle yhdestä kerrasta??? Mites kun anoppi antaa lapselle ihan vaan vähän pähkinää ja aiheuttaa näin lapselle anafylaktisen shokin eikä osaa antaa allergialääkettä saati käyttää epipeniä koska ”eihän nyt pieni määrä haittaa” Ei mene ehkä pilalle, voi vaan kuolla mut mitäs pienistä ku pitäähän mummon saada tehdä oman päänsä mukaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei ollut minun anoppini vaan sivusta seurasin, kun syötti 2kk ikäiselle vauvalle mannapuuroa miniältään salaa.
Ei osannut kuulema miniä syöttää lastaan ja oli kuulema usein syöttänyt sitä puuroa jo.
Oli ihana tarina tuosta yhdestä uteliaasta ja ahkerasta anopista. Kyllä itsekin sietäisi muutaman "paheen" - tai siedänhän minä moniltakin, kun kukaan ei täydellinen ole. Ja kyllä minussakin on esim. tätinä siskoni lapselle huonoja puolia. Olen esimerkiksi antanut katsoa liikaa piirrettyjä ja joskus en ole huomannut K7 merkintää. Samoin olen saattanut sanoa jotain hölmösti/ikävästi ja anteeksi nuo on minulle annettu. Kyllä minullakin on esim. appiukko ottanut pattiin, mutta luotan häneen ja välimme ovat silti hyvät.
Vaan mitäpä teet, jos luottamusta ei olekaan? Jos toisen "huonot puolet" ovat sitä luokkaa, ettet vaan pysty luottamaan hänelle lastasi? Minä en luota anoppiini. Minulla on vasta yksi lapsi, en tiedä tuleeko lisääntynyt lapsimäärä vaikuttamaan asiaan. Minun anoppini on tehnyt aivan kaikki "rajattoman" anopin bravuurit. Hän on kutsunut itseä lapseni äidiksi ainakin 100 kertaa. En enää usko että kyseessä on vahinko. Hän on halunnut hoitaa vauvaa yksin vaikka oli hyvin liikkumisrajoitteinen sairauden vuoksi (ei annettu, mutta mikä järjenjuoksu tässä on taustalla?), hän on nimittänyt lastani seksualisoivalla lempinimellä (en kerro tunnistettavuuden vuoksi millä, mutta ei todellakaan lapselle sopiva nimitys). Hän on haukkunut vanhempiani suvuilleen, hän on yrittänyt saada minut haukkumaan miestäni ja päinvastoin. Hän myös on pitänyt lasta väkisin sylissä ja puhunut todella sopimattomia lapsen kuullen. On paljon muutakin, mutta en vain jaksa kirjoittaa, en kerta kaikkiaan. Lapsen syntymästä asti hänellä on ollut elämässään vain yksi tavoite: olla lapsemme kanssa ilman meitä vanhempia - erityisesti minua. Syntymän jälkeen tapahtui niin monta outoa juttua, ettei mieskään luota äitiinsä, joten ei ole päässyt hoitamaan. Nyt mieheni on käynyt paljon lapsuuttaan läpi minulle, ja kyllä on ollut paljon painavia asioita, mutta hänen asioitaan en viitsi täällä puida. Nyt lapsemme on kaksivuotias, ja anoppi yrittää jatkuvasti kunnailla yhdessäoloa niin että hän jäisi kahden lapsen kanssa. Ei siis koskaan edes avoimesti tarjoa apua, vaan jos menen esimerkiksi vessaan, niin hän heti alkaa juoksuttaa miestä tekemään jotain ja houkuttelee lasta toiseen huoneeseen hänen kanssaan. Ja hän tekee tämän aina heti kun minä vaihdan huonetta. Ahdistavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain syystä poikien äideistä tulee sovinistisikoja. Oma anoppi jaksaa aina haukkua että naiset on niin hirveitä ja rääkkäävät miehiään ym. Äidilläni on myös 3 veljeä ja hän on aina saanut kärsiä: joutunut hoitamaan veljiään ja kotiaskareita, eikä rahallista tukea tullut kun muutti pois. Minua on vähätelty kans äidin äidin toimesta, oli kuulemma niin harmillista että äitini sai ainoaksi lapsekseen tyttären. Minun poikaserkkuja kyllä jaksettiin kehua ja hyysätä.
Vierailija kirjoitti:
Tää on enemmänkin hauska ja outo, mutta tässäpä: anoppi jättää aina kyläilessämme kattamatta minulle. Toimii muuten ihan normaalisti, mutta jos esim mieheni kanssa menemme kylään ja anoppi alkaa kattaa pöytää, niin hän aina pistää astiat omalle, appiukon ja mieheni ”paikoille” pöydässä. Tai jos istumme jo pöydässä ja hän tarjoaa vaikkapa lautaselta pullaa tai kaataa kahvia, niin hän aina skippaa minut. Usein myös kahvileipää on tarjolla sen verran, että yhdelle ei riitä. Jotenkin tosi outoa :D
Onpa tylyn kuulista. Miten tää tilanne käytännössä etenee? Siis jäätkö ilman ruokaa/kahvia vai pyydätkö erikseen itsellesikin? Eikö mies huomaa tai puutu asiaan? Miten anoppi reagoi tilanteessa jos asia tulee esille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ja mieheni olemme tällä hetkellä työmatkoilla kumpikin tahoillamme ja poissa ollessamme anoppi tulee tavallisesti asuntoomme asumaan (mikä on ok) ja järjestelemään asuntoamme mieleisekseen (mikä ei ole ok), aivan kuin kotonaan. Jännityksellä palataan viikon päästä kotiin ja nähdään mitä kaikkea puuttuu (hän heittää tavaroita pois kysymättä meiltä) tai mistä mikäkin tavara tällä kertaa löytyy. Luojan kiitos muutamme kohta maasta pois ja anoppi ei pääse meitä enää ilahduttamaan vierailuillaan, sillä hän ei halua astua lentokoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä ja mieheni olemme tällä hetkellä työmatkoilla kumpikin tahoillamme ja poissa ollessamme anoppi tulee tavallisesti asuntoomme asumaan (mikä on ok) ja järjestelemään asuntoamme mieleisekseen (mikä ei ole ok), aivan kuin kotonaan. Jännityksellä palataan viikon päästä kotiin ja nähdään mitä kaikkea puuttuu (hän heittää tavaroita pois kysymättä meiltä) tai mistä mikäkin tavara tällä kertaa löytyy. Luojan kiitos muutamme kohta maasta pois ja anoppi ei pääse meitä enää ilahduttamaan vierailuillaan, sillä hän ei halua astua lentokoneeseen.
Siis mikä ihmeen idea tuossa on että anoppi tulee teille asumaan työmatkojenne ajaksi? Ja miksi annatte tilanteen aina vain toistua jos tuhoaa siellä irtaimistoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Siis mikä ihmeen idea tuossa on että anoppi tulee teille asumaan työmatkojenne ajaksi? Ja miksi annatte tilanteen aina vain toistua jos tuhoaa siellä irtaimistoa?[/quote]
Taustalla on mieheni ja hänen välinen järjestely jo ennen kuin tapasin mieheni, ja en voi vaikuttaa siihen - hän tavallaan omistaa asunnon. Irtaimistoa hän ei kuitenkaan omista.
Anoppini on ihana ihminen mutta appiukon puoliso ei. Hän vihaa minua avoimesti. Kukaan ei kyllä hänestä pidä muutenkaan mutta silti tuntuu pahalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäys vielä - mies on kyllä jatkuvasti huomauttanut asiasta mutta ei tunnu mikään tehoavan tähän neurootikkoon.
Vierailija kirjoitti:
Kumma että nää hullut anopit saa niin tervehenkisiä lapsia. Ei uskois kun lähes kaikki mielen sairaudet on voimakkaasti periytyviä.
Kyllä ne saa, mutta silloin se suurempi huoli on puolison hulluus, ei anopin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouduimme asumaan melkein vuoden samassa taloudessa appivanhempien kanssa ja tuhosi välit anoppiin tehokkaasti.
Mikään ei kelvannut mitä tein eri tavalla kuin oli ennen tehty eli meillä on maatila ja minulla koulutusta alalle eli muutin eläinten ruokintaa ym tapoja nykyaikaan sopivaksi.
Anoppi puhui selän takana minusta naapureille pahaa miten olen ilkeä jne.
Todella ikävästi tehty, kun olin kuitenkin nuori vielä silloin ja olisin kaivannut tukea häneltä.
Ei ikinä osallistu vapaaehtoisesti lasten hoitoon tai ole muutenkaan auttanut millään lailla.
Yhdessä asuessamme tutki meidän henkilökohtaiset asiat jne.Eihän sinullekaan kelvannut anopin tekemiset.
Kuulostat just niin kaikkitietävältä miniältä, että ei kait tavallinen maatiaismummo osaa sun lapsiakaan hoitaa, joten hoida itse!
Tila sitten kuitenkin kelpasi?Ahaa täällä anopit aktivoituneet.
Kyllä olisi kelvannut anoppi lapsia hoitamaan, mutta eipä hän halunnut ja lapset kun kasvoivat eivät ole enää halunneet mennä eli jäi todella kylmät välit anopin ja lasten välille.
Minä en koskaan ole anopista lapsille pahaa puhunut, sen tyhjänpäiväisen mollaamisen on saanut anoppi ihan yksin hoitaa ympäri kyliä.
Asuimme yhdessä meidän talossa jonka olimme ostaneet heiltä eli siinä se ongelma oli eniten.
Ei hyväksynyt jos keitin väärässä kattilassa lanttua, kun aina oli ennen keitetty yhdessä tietyssä eli näin naurettavia oli vääryydet mitä tein.En ole anoppi.
Etkö voinut sitä vuotta antaa aikaa anopillesi sopeutua, kun luopui koko elämästään sun hyväksi?
Jos noin pieniä vääryyksiä, miksi vaivautua ottamaan hernettä nenään?
Itsekäs ja typerä olet.Jaahas. Eiköhän se ole anoppi joka on itsekäs ollut jos ei hyväksy toisen kattila valintaa.
Ihme jankkaaja olet.Itsekkäitä juntteja jääriä ootte molemmat.
Sinä et voinut jossain hiivatin kattila-asiassa antaa periksi.Tarttuisitkohan nyt liikaa yhteen asiaan eli kattilaepisodi oli vain esimerkki kuinka olemattomista anoppi meuhkasi.
Jos asiat olivat pieniä ja mitättömiä, miksi sinä et voinut antaa olla? Oletko jälkikäteen yhtään kertaa miettinyt, että olisit voinut tehdä toisin?
Miten jouduitte yhteisasumiseen? Oliko teillä tarkoitus jatkaa sitä yhteisasumista pidempään? Loppuiko se johonkin riitaan? Mihin tämä vanhapari sitten lähti siitä?
Olen itse nyt tuore miniä ja muuttamassa miehen suvun tilalle. Kova into olisi ollut muuttaa vaikka heti, mutta pakko oli jarrutella, kun nähtiin, että ei tuu helppoa.
Viljelyssysteemejä oli pakko muuttaa, että pärjää nykyaikana. Paljon muutoksia tulossa, joten ajateltiin, että parempi, että minä pysyn vielä taka-alalla ja vanhapari saa olla muutoksessa mukana ja pitää sitä vaikka omana ideanaan.
Vanhan päärakennuksen remonttia lykättiin ja rakennettiin vanhaparille pihapiiriin moderni pikkupuoli. Vanha emäntä on vielä tiukasti kapustanvarressa kiinni ja viettänyt ison osan elämästään vanhan puolen keittiössä. Tullut itsekin taloon miniäksi ja odotellut emännän paikkaansa.
Seurusteluaikoina vieraillessa tajusin, että olemme molemmat liian vahvatahtoisia jakamaan edes keittiötä. Seurustellessa pystyin kyllä joustamaan, mutta en usko, että enää siinä vaiheessa, kun myös tulosvastuu siirtyy miehelleni ja mulle yhdessä.
Olen nyt virallisesti miniä. Vanhapari on muuttanut pikkupuolelle ja ainakin toistaiseksi viihtyvät siellä. Ja anoppikin innoissaan, kun kaikki on uutta ja modernia.
Olen huhtikuun alussa muuttamassa pysyvästi tilalle. Vaikuttaa hyvältä, tähän asti. Mutta pelottaa silti.
Miehen sisarukset on maksettu ulos ja kuitenkin meillä tuntuu olevan enemmän velkaa kuin oikeuksia. Nämä sisarukset, kun tulevat tilalle kuin kotiinsa. Eivät vieläkään osaa mennä uudelle puolelle... Ovat koko ajan jotain vailla. Jotenkin odottavat, että minä passaisin heitä niinkuin äitinsä on passannut. Siihen en ole alkanut. Olen vain sanonut, että vanha pari varmaan jo odotelleekin teitä.
Nyt, kun tuntuu, että anopin kanssa olen alkanut pärjätä ja alkanut jotain arvostustakin nauttia, on sisarusten käytös alkanut muuttua ikävämmäksi.
Ei tää kyllä hirviöanoppijuttu vielä ollut. Mutta liittyy aiheeseen.
Mitä tässä enää osaisi tehdä? Haluaisin olla väleissä, mutta en minä kynnysmatoksi ala.
Tuntuu vaan karmivalta, että voiko nuo sisarukset alkaa nyt hankalaksi ja sotkea myös mun ja anopin välit.
Tämä avioliitto on myös yritys. Tähän on lähdetty sillä mielin, että tästä ei kevyesti ole lähtemässä kumpikaan.
Joo, onnea vaan kaikille maajussien morsiamille. Pari vuotta tässä räpistelty ja appivanhempien (muuttivat pois tilalta, käyvät joka päivä) lisäksi myös muulla suvulla on "oikeus" tulla kertomaan kuinka huonosti asioita teemme ja miten tuhoamme sukutalon hengen kun remontoimme sitä (edellisestä remontista 35 v).
Ap, tarinasi kuulostaa hirveältä! Otan osaa. Onko teillä mahdollisuutta muuttaa vaikka eri paikkakunnalle? Ajattelin että kun ette vastaa anopin viesteihin enää, hän varmasti ilmestyy ovellenne ja saattaa alkaa vainoamaan teitä. Muuttaminen ehkäisisi tämän, osoitetiedot tietysti salaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi asuu kaukana!
Juu, onneksi on kaukana.
Muutimme Espanjaan. Nyt anoppi on ihan äimänä kun ei voi enää kiusata meitä. Nykyisin hän punoo juonia naapureittensa harmiksi. Aina joku oveluus ja ilkeys mielessä. Arvaamaton ihminen, välillä ylimakea ja sitten taas turkki nurinpäin.🤯
Alue: Aihe vapaa
Jaahas. Eiköhän se ole anoppi joka on itsekäs ollut jos ei hyväksy toisen kattila valintaa.
Ihme jankkaaja olet.