Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kolmas lapsi on virhe monessa perheessä

Vierailija
19.03.2013 |

Se on niin muodikasta nykyään hankkia kolme lasta kun "muillakin on" ja erityisesti, jos kaksi ekaa on samaa sukupuolta keskenään. Ja sitten monesti näkee, että sen perheen resurssit eivät oikeasti olisi kestäneet sitä kolmatta lasta. Enkä nyt puhu vain vauva-ajasta, vaikka sekin on rankkaa, joku juuri tilitti että ei ehdi ja jaksa huomioida kahta vanhempaa lasta, kun vauva valvottaa ja huutaa, sekö on koko perheen ja erityisesti niiden isojen lasten etu?? Vaan todella todella moni, joka ns. ruuhkavuosissa valittaa ettei jaksa, niin kas vain, jossain lauseessa tulee että kolme lasta. Siis vaikka olisivat jo kouluikäisiä. Rahat loppu ja kaikki aika menee harrastuskuskauksiin, läksyihin jne niin ettei äiti ehdi itsestään huolehtia ollenkaan. Miettikää oikeasti ennen kuin hankitte sen kolmannen, hyppäys on iso kahdesta kolmeen. On harha kuvitella, että se kolmas menee siinä missä kaksikin, ei se ikinä mene.

 

Sanomattakin selvää, että meille ei sitä kolmatta koskaan tule.

Kommentit (52)

Vierailija
1/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mites neljäs tai viides, onko ne jo ihan okei? Mitä jos jättäis kolmosen tekemättä ja hyppäis heti neloseen?

Vierailija
2/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistä voit tietää jos itselläsi on kaksi lasta? :D Ei tämä arki nyt ole muuttunut mitenkään totalisesti kolmannen myötä; harrastekuskausta ja kuluja tietty tulee enemmän. Meidän lapset 13v, 12v ja 7v.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No sanomattakin on selvää, että neljännen tai viidennen hankkiminen tieten tahtoen on sulaa hulluutta.

Vierailija
4/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa mietin kun kakkonen. Meillä 6 lasta, joten hiukan oudolta kuulostaa, että niin monella olisi niin vaikeaa kolmen kouluikäisen kanssa. Meillä ei ole mitään vaikeuksia näidenkään kanssa.

Vierailija
5/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siksi meillä onkin viisi lasta. Kuudennestakin haaveillaan. Jokkut vaan osaa, on hyvä asia että tiedostat ettei teillä kolmatta jaksettaisi, en itse ehkä jaksaisi seitsemää lasta mutta sen verran mahtuisi autoon ja taloon, harrastukset ei ole ongelma, meillä on mottona että jotain on hyvä harrastaa! Mielummin kuskaan lapsia harkkoihin, harrastusleireille ja kisamatkoille kuin odottelen että milloin lapsi palaa kartsalta ja missä kunnossa. ;)

Vierailija
6/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehdin harrastaa, samoin mies. Kimppakyydit yms on keksitty. T.Nro 3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me tulimme vaimon kanssa keskustellessamme siihen tulokseen, että jokaisella äidillä ja isällä pitäisi olla vähintään kolme lasta. Vasta kolmannen lapsen saadessamme pystyimme kunnolla nauttimaan sekä odotuksesta että vauva-ajasta. Kahden vanhemman lapsen kohdalla oli vielä niin paljon kaikkea uutta, että suurin osa ajasta meni opetteluun. Kolmas lapsi sai varmasti vauva-aikana enemmän aikaa vanhemmiltaan, kun perushommat olivat jo niin hyvin hallussa. 

Vierailija
8/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

NIin tottakai tänne nyt ryntää kaikki kymmenen lapsen vanhemmat puolustelemaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän tuo ole asennekysymys. Nykyään on vain todella monilla tapana valittaa vähän joka asiasta, vaikka oikeasti kaikki on hyvin.

 

Meillä kolmas lapsi ei tarkoittanut kovinkaan suurta työmäärän lisäystä, itse asiassa se tuntui todella helpolta ja luontevalta. Rahaa ei ole liiaksi, mutta en pidä valittamisesta, sillä näin pärjätään aivan hyvin.

 

Äitini usein kauhistelee, että on sulla vaan rankkaa siellä, kun mies on vaikka viikon työmatkalla. No ei ole rankkaa. Ja kohta meillä on neljäskin lapsi ja olen onnellinen siitä, haluan ison perheen, se on rikkaus.

 

Meillä kannustetaan lapsiakin omatoimisuuteen, en ole orja talossamme. En ymmärrä perheitä, joissa teinit saavat pelata tai oleilla kavereillaan joka päivä, eivätkä koskekaan lumikolaan tai tee mitään kotona. Siinä varmasti väsyy, jos lapsia palvellaan eikä mitään vaadita, on hankalaa myös nuoren tulevaisuutta (kesätyötä ym.) ajatellen, jos ei ole koskaan tehnyt mitään "töitä" kotona!

Vierailija
10/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanonta kolmannesta vasta osaa nauttia pitää loistavasti paikkansa. Toka on usein se, joka muuttaa perheen elämää rajuimmin. Ja toka tulee monesti pienellä ikäerolla ekaan nähden, joten elämä on silloin tosi rankkaa, itsellä alle kahden vuoden ikäero. Ja stressi oli silloin kova.

 

Kolmas tehtiin muutaman vuoden tauon jälkeen ja tähän osaa jo suhtautua aivan eri tavalla. Jokaisen vaiheen tietää menevän niin nopeasti ohi. Toinen vanhemmista ehtii antaa isoille huomiota. Jotenkin kaikki sujuu tällä kokemuksella jo ihan eri tavoin. Ja ilmeisesti ne neloset ja vitoset myös, mutta sitä me ei varmuuden vuoksi taideta itse enää kokeilla, kun tämä elämä kahden koululaisen ja yhden taaperon kanssa on nyt niin helppoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisiko kyse olla kuitenkin enemmän luonteesta? Tiedän monia yhden ja kahden lapsen äitejä, jotka valittaa ihan samaa ja ovat niin puhki ja eivät pysty ollenkaan elämäänsä elämään. Voisiko kyse olla tästä? Valittaisiko ap ne sun ihmiset, vaikka lapsia olisi vähemmän? Harvoin niiden neljän tai useamman lapsen äitien kuulee vastaavaa valittavan.

Vierailija
12/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joillekin kolmas on virhe. Joillekin ensimmäinen ja joillekin ei vielä kahdestoistakaan.

Itseäni harmittaa kun nuorena tuli niin pitkiä aikoja ehkäistyksi että lopulta pääluku jäi vain yhdeksään lapsene.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 08:32"]

Voisiko kyse olla kuitenkin enemmän luonteesta? Tiedän monia yhden ja kahden lapsen äitejä, jotka valittaa ihan samaa ja ovat niin puhki ja eivät pysty ollenkaan elämäänsä elämään. Voisiko kyse olla tästä? Valittaisiko ap ne sun ihmiset, vaikka lapsia olisi vähemmän? Harvoin niiden neljän tai useamman lapsen äitien kuulee vastaavaa valittavan.

[/quote]

On luonteesta kiinni, sekä lasten että vanhempien. Itsellämme on kolme lasta ja hoitaessani naapurin kahta erittäin vilkasta lasta olen tullut siihen tulokseen, että ottaisin mielummin kymmenen omien lastemme kaltaista rauhallista leikkijää kuin naapurin kaksi lasta, jotka hyppivät seinille, jos joutuvat olemaan sisällä pidempään kuin tunnin. 

 

Vierailija
14/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä valitin kahden jälkeen paljon. Kolmannen en ollenkaan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on kaksi lasta, 2- ja 4-vuotiaat, ja haluaisin kovasti kolmannen lapsen. Enkä sukupuolen takia, meillä on jo poika ja tyttö, vaan siksi, että lapset ovat mahtavia. Olisi ihanaa olla taas raskaana, ihanaa synnyttää, ihanaa hoitaa vauvaa ja nähdä sisarusten iloitsevan pienestä tulokkaasta.

Olisi ihanaa taas olla kotona lasten kanssa ja antaa kaikki aikansa heille.

Alan olla jo keski-ikäinen täti, enkä ikinä ole kokenut raskaana näiden olemassaolevienkaan hoitamista, päin vastoin. Olen pitänyt kaikesta, vaikka olenkin ollut "sidottuna" molempaan 13kk ajan imetyksen vuoksi. Mutta olenhan heihin sidottuna ihan koko loppuikäni, enemmän tai vähemmän, sillä hehän ovat lapsiani.

Vierailija
16/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 08:50"]

Mä valitin kahden jälkeen paljon. Kolmannen en ollenkaan

[/quote]

Miksi hankit sen kolmannen?

 

Vierailija
17/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. 2 lasta jaksaa vaivatta hoitaa hyvin.  Jaksaa keskittyä ja panostaa ja rahatkin riittävät. Mutta sitten kun on jo useampia lapsia, ihan sivullinenkin huomaa, että monien vanhempien voimat on vähissä ja rahat aina lopussa.

Vierailija
18/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

tottakai kolme kanssa on enemmän työtä kuin kahden. Ihan matikkaa vain :)

Itse olisin halunnut neljä lasta mutta totesin kahden jälkeen ettei musta ole enempään. Tämä minulle sopiva luku, tiedän monia naisia jotka pärjää ihan hyvin kolmen kera. Yli kuusi lasta kokemukseni mukaan jo vaatii perheen ulkopuolista hoitoapua aina. Ja yleensähän sitä löytyykin, muksut on ihania !

Vierailija
19/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi täällä pitää aina arvostella muiden valintoja? Eikö se lapsiluku ole jokaisen oma asia? Ja niin kuin joku jo aikaisemmin totesi, niin jotkut vain ovat valittajia. Parhaalla ystävälläni on kolme lasta, en ole ikinä kuullut hänen valittavan. En edes vaikka kaksi ensimmäistä ovat kärsineet koliikista. Toinen kaveri taas valittaa kaikesta, hänellä on kaksi lasta ja valitti jo yhden lapsen äitinä.

Itselläni lapsia on viisi, odotan kuudetta (Ei, en ole lestadiolainen, enkä käy kirkossakaan kovin ahkerasti. Viimeksi kävin lapsen joulukirkossa.) ja en valita. Miksi valittaisin, tämä on meidän yhteinen päätös ja koen olevani onnekas, kun olemme voineet tälläisen valinnan tehdä. Tiedostan, että kaikille ei niitä lapsia tule, tai että kaikki eivät voi itse päättää lapsilukuaan jonkun muun painostuksesta. 

Tällä hetkellä aikani riittää vielä hyvin kaikille lapsille, sillä neljä heistä on kotona. Asiat voivat toki tulevaisuudessa muuttua, mutta elän päivän kerrallaan. Parhaani yritän, mutta en ole lähelläkään täydellistä.

Vierailija
20/52 |
19.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on kolme lasta 2,5v sisällä (ei kaksosia). Eka puoli vuotta oli rankkaa, kun kaikki kolme olivat vaipoissa. Sen jälkeen on helpottanut.

Nyt kun kaksi vanhinta ovat jo koulussa, elämä helpottaa edelleen. Aikaa riittää kaikille, joskun enemmän, joskus vähemmän.

Suomalainen perhe tosin on laskettu olevan 2+2. Kaikki siitä poikkeava tuo hiukan ongelmia...

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi neljä viisi