Ahdistunut/ahdistettu täällä keino jolla ahdistus lähtee lopullisesti!
Kun ahdistaa rukoile. Rukoile omilla sanoilla Jeesus Kristus Elävän Jumalan poika lähetä Pyhä Henki , Puolustaja luokseni. Avaa silmäni virheilleni ja auta minua muuttumaan.
Huomaat miten kaikki tuska otetaan sinulta pois. Pyhä Henki on Puolustaja joka ollaan luvattu luoksemme kun ahdistaa.
Rakasta tätä armoa joka on suurta ihmiselle!
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistus on mielestäni halua saada varmuutta / varmoja maailmassa, jossa mitään varmuutta ei voi ensinnäkään saada. Kyseessä näin ollen on paradoksi, joka ratkeaa vain sillä, että hyväksyy epävarmuuden osaksi elämää - varmoja vastauksia kun ei kuitenkaan ole missään, ei ole mitään yhtä totuutta. Kuka voisi esimerkiksi sanoa, minkälainen on hyvä elämä , hyvä ihminen ylipäätään? Ei kukaan. Ahdistavasta (eksistentiaalisesta?) tuskasta pääsee siis vain hyväksymällä kaikki "totuudet" ja ajateltava elämä absurdiksi. epävarmaksi, jossa ei mitään "järkeä" oikeastaan kuulukaan olla.
Jeesus tiesi tämän: Silla maailmassa teilla on aina oleva ahdistus.Hän oli realistinen tässä.
Siksi Pyhä Henki tulikin Puolustamaan ja lähetetään armosta kaikille jotka sen vastaanottavat.
Jeesus ei pitänyt edes itseään hyvänä, ihminen on syntinen.
Jeesus ei luvannut tyyntä tietäkään vaan Jumalan tahdon mukaista tietä.
Jeesus ei tavoitellut hyvää omaa elämää vaan uhrasi oman elämänsä muitten puolesta.
Oliko Jeesus onnellinen kaiken tämän keskellä? Onni ei ollut se juttu vaan pelastaa sielunsa. Sielun suojelijaksi luvattiin Pyhä Henki maailmassa vellovaan ahdistukseen.
Että emme murtuisi sieluiltamme!
Rukoileminen ei ole lista vaatimuksista eikä sitä varten että siinä saisimme asioita, mutta saamme kaiken ja enemmänkin jos saamme armon uskoa. Siksi pyytäkää armoa ja uskoa ensin. Silloin astuu yltäkylläisyys ja valtava kiitollisus kaikesta mikä elämänä saatua.
Synnymme tällaiseen nahkapussiin jonka yläreunassa silmät yleensä. Nahkapussista kurkistelemme keitä muita täällä on elossa yhtäaikaa kanssamme.
Edelliset ovat kuolleet. Jokaikinen, mutta joittenkin sielut elävät ja joittenkin sielut joutuivat Tuonelaan. Paratiisista tai tuonelasta me sitten kutsutaan kaikki viimeiseen kokoukseen jossa on Isä ja Jeesus Kristus ja he katsovat pelastummeko elämään vai eroon Jumalasta . Ikuisesti.
Tartu elämään jo nyt. Kun kuolet siirryt Paratiisiin ja sieltä isän luokse ikuisesti.
Minun isäni asuinsijassa on monta huonetta. Minä menen valmistamaan teille sijaa, edeltä. Että te voisitte olla samassa paikassa missä minäkin olen.
Miettikää. tämä 60-110 vuotta tai vähemmäkin ei ole se juttu, vaikka onkin ihmisen parasta aikaa, sielusi on se juttu. Se on kutsunnasta eli syntymästä asti sama ja vastuullinen ikuisesti. Se olet se varsinainen sinä. Kroppasi muuttuu mullaksi jne. Sinä olet sielu! Jumalan valitsema ja kutsuma sielu!
Ylösnousemuksessa saamme uuden ruumiin, kirkastetun virheistä pois.
Raamatu kertoo myös että Jeesus meni kuoltuaan ylösnousemusruumiissa tuolle puolen alas ja saarnasi vielä sielläkin vangittuina oleville hengille. Emme tiedä mitä tama merkitsee, onko siellä mahdollista neuvotella kaikkien sitten, joilla homma lähti käsistä. Vai oliko tuo mahdollista vain tuolloin esim koska Judas hirtti itsensä jne.
Joka tapauksessa Jeesus on armoa täysi ja tulee tekemään ihan kaiken että kaikki kutsutut pelastuvat.
Älkää pelästykö kun kuolette, siinä on monta yllättävää kokemusta, ja kuiluakin. Luottakaa ja teidät viedään perille uudessa ruumiissanne. Se on upeaa!
En ymmärrä sitä että jumala luo maailman ja sitten kun täällä ollaan niin häneltä pitäisi pyytää apua ahdistukseen jonka hän on myös luonut luomalla ihmisen/maailman, kuulostaa psykopaatilta. Miksi sitä apua pitäisi pyytää? eikö jumala tiedäkään kaikkea, esim. sitä että minua ahdistaa? Rukouksessa on kyse mielen ohjelmoinnista eikä mistään muusta. Muistakaa että jumalia/uskontoja on maailma täynnä, kulttuurin tuotetta. Uskonnon avulla teitä halutaan vain hallita. Miksi ihmisen pitäisi käydä kirkossa? eikö jumala ole kaikkialla? miksi pitäisi kuunnella papin saarnoja? eikö jumala puhu ihmiselle itselleen? ei siinä välissä kuulu olla ketään/mitään muuta.
Ap, rukoilu on sinänsä hyvä asia, mutta sinun tapauksessasi kuulostaa enemmän dissosioimiselta. Sekin voi olla väliaikaisena tilana sinua palvelevaa, mutta ei poista ahdistustasi.
Hän tunsi sinut jo idullasi, kohdussa. Hän KUTSUI sinut tänne. Sielusi on äärettämän arvokas hänelle.
Ei Jumala muutu tai muuta suunnitelmiaan kuin siihen suuntaan joka auttaa sinua. Rukoilu voi tuntua itsekkäältä mutta Jumala rakasti sinua niin paljon että antoi lahjana sinulle sielusi. Ajo-ohjeet seurasivat mukana omanatuntona. Elämä on lahja sinulle. Lahjan antaja on iloinen jos arvostat lahjaa, surullinen ellet.