Olen niiiiiiiiiiin onnellinen, muutettiin maalle ja nyt elämä on ihanaa!

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen aloitusta, koska yleensä maaltakin käydään lähimmässä kaupungissa töissä kun työpaikat sijaitsee kaupungeissa. Ja silloin joutuu ajamaan aika pitkää työmatkaa.

Helsingissä työmatkani oli 11 km ja siihen meni aikaa suuntaansa noin 45 min. Osan matkasta kävelin, osan menin bussilla.

Nyt asun maalla, työmatka on 30 km ja siihen kuluu suuntaansa noin 18 min.

Nautin siitä, että vapaa-aika ei kulu ruuhkabussissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu siitä, kuinka maalla asuu. Itse asuin muutaman vuoden niin, että lähimpään naapuriin oli 1km ja kauppoihin oli 19km. Kaikenlaista kiusantekoa oli paljon. Sitten oli vielä yli 4km huonosti hoidettu yksityistie, ei naapuriapua. Paljon riippuu missäpäin asuu.

Tämä.

Minä asuin lapsuuteni myös ihan metsän keskellä, lähin naapuri oli myöskin kilometrin päässä ja lähin ruokakauppa oli 25 kilometrin päässä. Lähimmät vaatekaupat ja muut erikoisemmat liikkeet 65 kilometrin päässä. Niin ja lähin päivystys, joka oli auki öisin oli tuolla 65 kilometrin päässä.

Oli ihan helvettiä asua noin pusikossa, siellä ei ikinä tapahtunut mitään ja minulla oli oikeasti todella turvaton olo koko ajan. Jos olisi tapahtunut jotain vakavaa niin esim. poliisien ja ambulanssin tulo olisi kyllä kestänyt. Ja teitä ei hoidettu. Jos halusi lähteä kauppaan niin siinähän sitten soitit ensin kuntaan, että voisiko joku tulla auraamaan.

Sama kokemus omasta nuoruudesta. Olipa hauskaa, jos halusit nähdä kavereita tai käydä harrastuksissa, piti aina kauhean pitkään etukäteen sopia ja miettiä, millä kyydillä kuljetaan. Mitään ei ikinä tapahtunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sait töitä maalta? Olen yrittänyt etsiä, ja käsitykseni mukaan maalla ei juuri ole tarjolla työpaikkoja. 

Hetkinen! Pälkäneellä on pienempi työttömyys% kuin Helsingissä ja avoimia työpaikkoja tarjolla 50 km säteellä vaikka miten paljon.

No ei se 30-50 kilsaa nyt ihan lyhyt työmatka ole. Päivässä ajoa sata kilsaa...

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu siitä, kuinka maalla asuu. Itse asuin muutaman vuoden niin, että lähimpään naapuriin oli 1km ja kauppoihin oli 19km. Kaikenlaista kiusantekoa oli paljon. Sitten oli vielä yli 4km huonosti hoidettu yksityistie, ei naapuriapua. Paljon riippuu missäpäin asuu.

Tätä kiusaamista olen kuullut muiltakin :(   . Haluaisin muuttaa maalle,mutta yksinäisenä naisena ei mikään muu ole epävarmaan kuin tuo kiusaaminen. Miten sinua kiusattiin?  Toki kiusaamista tapahtuu myös esim.kerrostaloissa jos siikseen tulee..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienoa, että olet löytänyt unelmien asuinpaikan.

Ihmetyttää kuitenkin tämä työmatka-lyheni - hehkutus. Työmatkahan riippuu ihan siitä, miten lähellä työpaikkaa asuu ja minkälaiset yhteydet sinne on.

Tuolle, joka ihmetteli, että maalta löytyi töitä. Itseasiassa maaseutumaisissa kunnissa alkaa olla pulaa josjonkinlaisesta työvoimasta yleensä keskitason asiantuntija tms. työssä. Eli sieltä puuttuu sote-alan tekijöitä, teollisuuden ja infran suunnitelijoita / työnjohtoa jne. 

Siis jos asut vaikka 15 km pienen kunnan/ kaupungin keskustasta, niin olet jo ihan syvällä maaseudulla. Jos ei ole väliä, minne muutat, kunhan pääset maalle, niin kyllä aika monella osaamisella duunia löytyy. 

Ongelmahan näissä maalaiskunnissa on se, ettei juniorityöpaikkoja ole niin hyvin - esim. kunnan ainonan kaavoittajan pitää olla kokenut ja sama juttu vaikka teollisuuden esimiestöissä. Sen takia nuorten on aika usein lähdettävä muualle hakemaan työkekemusta ja sinne jäävät. 

Sote-alalla tietenkin vähän toinen juttu - siellä periaatteessa riittää muodollinen pätevyys. 

Olen huvikseni seurannut mökkikuntamme työllisyysasioita. Kyseessä on tällainen pienehkö maalla oleva kunta. Siellä ei ole ollut vuosikausiin auki ainuttakaan asiantuntijatason työpaikkaa, koska se kunnan kaavoittaja, rakennusvalvoja, henkilöstösihteeri, talouspäällikkö, opettajat, rehtorit jne ovat ns. eläkeviroissa eli ovat olleet vuosia siinä kyseisessä työpaikassaan eivätkä ilmeisesti aio lähteä ennen kuin joskus jäävät eläkkeelle. Ja sitten jos tällainen pesti avautuu, niin siihen halutaan palkata joku paikkakunnalla tuttu henkilö esim. kunnanvaltuustossa istuvan miehen vastavalmistunut opettajatytär tai lapsuutensa kunnassa asunut paluumuuttaja taloussihteeri. Maalla verkostot paikkakunnalle on kaiken a ja o minkään työpaikan saamisessa. Ja tosiaan niitä paikkoja ei ole auki melkein ikinä, kun ei nuo kunnassa asuvat voi vaihtaa työpaikkaa kun alueella on käytännössä vain yksi pesti sen alan hommia. 

Voin kyllä täysin allekirjoittaa tämän, pikkukylissä tuollainen "omien" suosiminen on ihan naurettavissa mitoissa.

Muutin toisinpäin, eli maalta kaupunkiin. Syynä työt. Halusin asiantuntijatyön, enkä olisi saanut maalta juuri muuta kuin aspatyötä tutkinnollani.

Ikävöin kovasti maaseudun rauhaa. Ikävöin lähellä olevaa luontoa ja sitä, ettei naapuri asu parin metrin päässä. Maalla työmatka kesti 20min, täällä kaupungissa 1h. Inhoan ruuhkajunia, ruuhkaratikoita, juoksevia ihmisiä ja änkemistä. Ratikka on ruuhka-aikaan niin täynnä, että hyvä jos kyytiin mahtuu.

Kaupungin kadut on loskassa, kurassa ja lätäköillä. Kokoajan tuulee. Lumi tulee vaakatasossa vetenä tai räntänä. Maalla sai nauttia pakkasesta ja ihanista, hiljalleen maahan leijailevista lumihiutaleista.