Lue keskustelun säännöt.
Eikös tämä "yliopistorikosvyyhti" jo melko hyvin kerro, ettei älykkyystestin tuloksia voi parantaa harjoittelemalla?
13.03.2019 |
Ei siinä oikein auta selitellä mistään tunneälystä sun muista. You have to put up the numbers. Yliopistot yleisesti varsinkin USAssa ja armeijat joka ikisessä maassa käyttävät älykkyystestejä ja se kertoo siitä kuinka paljon niiden tosiaan katsotaan todella mittaavan ihmisen älyllistä pätevyyttä ja sitä myötä lopulta työssään suoriutumista. SAT, LSAT, PSAT, ACT ja muutama muu ovat käytännössä älykkyystestejä. Kukaan ei paranna tulostaan näin vuodessa ilman vilppiä.
In this case, Huffman's daughter scored a 1420, which was a 400 point improvement from her PSAT results just one year prior.
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/f7714d30-dfd3-42c9-b79b-a95893…
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Noissa älykkyystesteissä on aina sama logiikka taustalla. Sen kun tajuaa niin pärjää paremmin.
Ja miksiköhän juuri älykäs ei niin tekisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai tulosta voi parantaa, jos alhainen tulos on tullut jonkin häiriön takia, joka on nyt hoidettu pois.
Mun työkaveri harjoitteli töissä testiin niin kauan että läpäisi Mensan rajan. Työhuoneet olivat vierekkäin ja seurasin toimintaa. Sitten mainosti joka paikassa kuuluvansa Mensaan, myi jotain kalentereitakin ja kirjoitti työpaikan henkilöstölehteen :D :D :D Kertoo paljon älykkyydestä jos ei ymmärrä miten tuollainen rinnastuu johonkin valkoisen ylivertaisuuden veljeskuntaan - me olemme tämän mitatun ominaisuuden perusteella tällaisia (parempia kuin muut) ja ajamme meidän asiaamme... Töistä ei kuitenkaan tahtonut mitään tulla.
Tulosta voi tosiaan parantaa ihan vain harjoittelemalla. Mitä tahansa taipumustaan voi korostaa ja parantaa ja vahvistaa harjoittelemalla - älykkyyttä, kielellistä hahmotusta, a aruudellista hahmotustw, musikaalisuutt, visuaalisuuta, ihan mitä vaan. Voi myös antaa taipumustensa rapistua ja näivettyä olemalla harjoittamatta niitä.
Älykkyys tai muutkaan ihmisen ominaisuudt eivät ole mitään stabiileja syntymässä saatuja essentiaalisia ominaisuuksia, vaan ne kehittyvät ihmisen elinaikana kenellä mihinkin suuntaan - ja suuntaa voi ohjata. Yliopistojen ja armeijan pääsykokeissa tämä tiedetään - sinne halutaankin ihmisiä, jotka ovat tajunneet tämän ja jotka ovat ohjanneet suuntaansa niin, että opintojen tai kolutuksen alkaessa ovat kypsia siihen.
(Edes usassa yliopistojen pääsykokeissa ei kuitenkaan käytetä pelkkiä alykkyystestejä. Meidän pääsykkeet eivät ole älykkyystestejä, vaan soveltuvuustestejä. Suoraan sanottuna aika huonoja, vaikka olen monesti itse ollut laatimassa niitä)
Älykkyys on synnynnäinen, peritty ominaisuus. Tärvellä sen kyllä voi mm. pössyttelemällä ja/tai hankkimalla aivovaurion, mutta kukaan ei voi nostaa älykkyyttään keinotekoisesti.
Käytöstavat ovat opittavissa, samoin stressinhallinta.
Mensassa on kaikenvärisiä jäseniä kautta maailman. Pitää muistaa, että suuressa osassa planeettaa ei ole edes mahdollista mennä Mensan testeihin, kun on haastavaa jo selvitä hengissä. Älykäs tämän tajuaa sanomattakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan paljon on käytännössä eroa, jos testin mukaan toinen on tavis ja toinen nero?
Yliopistot ja armeijat mm. eivät käyttäisi testejä jos niiden dissaajat olisivat oikeassa. Tutkimusten mukaan tosiaan älykkyys periytyyy 70-80 prosenttisesti. Loput on ympäristön vaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on synnynnäinen, peritty ominaisuus. Tärvellä sen kyllä voi mm. pössyttelemällä ja/tai hankkimalla aivovaurion, mutta kukaan ei voi nostaa älykkyyttään keinotekoisesti.
Älykkyyttään todellakin voi parantaa. Eikä se ole keinotekoista.
Felicity Huffman ja William H. Macy ovat kyllä näyttelijöinä omaa luokkaansa, mutta jos jälkikasvulta puuttuu "se" jotain.
Totta kai jokainen vanhempi toivoo lapsilleen parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistot ja armeijat mm. eivät käyttäisi testejä jos niiden dissaajat olisivat oikeassa. Tutkimusten mukaan tosiaan älykkyys periytyyy 70-80 prosenttisesti. Loput on ympäristön vaikutusta.
Mitkäköhän tutkimukset?
Vierailija kirjoitti:
Yliopistot ja armeijat mm. eivät käyttäisi testejä jos niiden dissaajat olisivat oikeassa. Tutkimusten mukaan tosiaan älykkyys periytyyy 70-80 prosenttisesti. Loput on ympäristön vaikutusta.
Tiedät kyllä mihin noita testejä armeijassa käytetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SAT ei ole älykkyystesti, vaan lukion äidinkielen ja matematiikan testi, jonka tulosta voi helposti parantaa harjoittelemalla ja opiskelemalla kyseisiä aineita. Oma tyttäreni paransi tulosta 200 pisteellä hyvin pienellä harjoittelulla puolessa vuodessa.
Tuo yli 1400 pisteen tulos on poikkeuksellisen korkea, kun taas alkuperäinen tulos on hyvin keskinkertainen. Siinä mielessä tulos ei ole hirveän uskottava, että huippupisteisiin pääsee oikeasti aika harva.
Mutta kyllä noihin treenataan. On kirjoja, tutoreita jne.
Ja sitten ihan tutkittuakin tietoa eikä mutua: Testitulosta voinee jossain määrin parantaakin, itse älyä ei juurikaan.
The heritability of IQ for adults is between 57% and 73%[6] with some more-recent estimates as high as 80%[7] and 86%.[8] Genome-wide association studies have identified inherited genome sequence differences that account for 20% of the 50% of the genetic variation that contributes to heritability.[9] IQ goes from being weakly correlated with genetics, for children, to being strongly correlated with genetics for late teens and adults. The heritability of IQ increases with age and reaches an asymptote at 18–20 years of age and continues at that level well into adulthood. This phenomenon is known as the Wilson Effect.[10] Recent studies suggest that family and parenting characteristics are not significant contributors to variation in IQ scores;[11] however, poor prenatal environment, malnutrition and disease can have deleterious effects.[12][13]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistot ja armeijat mm. eivät käyttäisi testejä jos niiden dissaajat olisivat oikeassa. Tutkimusten mukaan tosiaan älykkyys periytyyy 70-80 prosenttisesti. Loput on ympäristön vaikutusta.
Tiedät kyllä mihin noita testejä armeijassa käytetään.
No mihin?
Vierailija kirjoitti:
SAT ei ole älykkyystesti, vaan lukion äidinkielen ja matematiikan testi, jonka tulosta voi helposti parantaa harjoittelemalla ja opiskelemalla kyseisiä aineita. Oma tyttäreni paransi tulosta 200 pisteellä hyvin pienellä harjoittelulla puolessa vuodessa.
Tuo yli 1400 pisteen tulos on poikkeuksellisen korkea, kun taas alkuperäinen tulos on hyvin keskinkertainen. Siinä mielessä tulos ei ole hirveän uskottava, että huippupisteisiin pääsee oikeasti aika harva.
Mutta kyllä noihin treenataan. On kirjoja, tutoreita jne.
Totta kai noihin tietty treenataankin. Se ei ole ihan suora ja perinteinen älykkyystesti. Tuossa tapauksessa lienee kyse jo useastikin aiemmin treenatusta tapauksesta.
The SAT Is a Good Intelligence Test
https://www.nytimes.com/roomfordebate/2011/12/04/why-should-sats-matter…
Totta kai nuo testit kertovat jotakin. Se onkin toinen juttu että mitä.
Vierailija kirjoitti:
Mun työkaveri harjoitteli töissä testiin niin kauan että läpäisi Mensan rajan. Työhuoneet olivat vierekkäin ja seurasin toimintaa. Sitten mainosti joka paikassa kuuluvansa Mensaan, myi jotain kalentereitakin ja kirjoitti työpaikan henkilöstölehteen :D :D :D Kertoo paljon älykkyydestä jos ei ymmärrä miten tuollainen rinnastuu johonkin valkoisen ylivertaisuuden veljeskuntaan - me olemme tämän mitatun ominaisuuden perusteella tällaisia (parempia kuin muut) ja ajamme meidän asiaamme... Töistä ei kuitenkaan tahtonut mitään tulla.
Jos ei ole luontaista nopeutta, niin harjoittelusta on myös Mensan testissä suuri apu. Näkeehän sen yliopistossakin kuinka suuri hajonta on tenteissä. Toiset tekevät kokeen 20 minuutissa ja odottelevat, että pääsisivät salista pois, toiset käyttävät koko 2 tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SAT ei ole älykkyystesti, vaan lukion äidinkielen ja matematiikan testi, jonka tulosta voi helposti parantaa harjoittelemalla ja opiskelemalla kyseisiä aineita. Oma tyttäreni paransi tulosta 200 pisteellä hyvin pienellä harjoittelulla puolessa vuodessa.
Tuo yli 1400 pisteen tulos on poikkeuksellisen korkea, kun taas alkuperäinen tulos on hyvin keskinkertainen. Siinä mielessä tulos ei ole hirveän uskottava, että huippupisteisiin pääsee oikeasti aika harva.
Mutta kyllä noihin treenataan. On kirjoja, tutoreita jne.
Totta kai noihin tietty treenataankin. Se ei ole ihan suora ja perinteinen älykkyystesti. Tuossa tapauksessa lienee kyse jo useastikin aiemmin treenatusta tapauksesta.
The SAT Is a Good Intelligence Test
https://www.nytimes.com/roomfordebate/2011/12/04/why-should-sats-matter…
Scores on the SAT correlate very highly with scores on standardized tests of intelligence, and like IQ scores,
Niin, tuon tekstin mukaan tulokset korreloivat älykkyystestien kanssa, mikä on ihan luonnollista, mutta ne eivät teknisesti ole sellaisia, vaan ihan oikeasti niissä on englannin ja matikan osiot. Ja tottakai älykkäämpi ihminen pärjää noissa paremmin kuin vähemmän älykäs.
Ylioppilaskirjoitusten matematiikan koe Suomessakin varmasti korreloi älykkyyden kanssa, mutta ei se silti ole älykkyystesti sanan perinteisessä merkityksessä.
Minäkin tiedän useita henkilöitä, jotka ovat HARJOITELLEEN VUOSIA älykkyystestejä... ja sitten ovat riittävästi petranneet tulosta, eivät kerro tätä seikkaa, vaan kehuvat älyään numerolla. Ovat harjoitelleet muiden ratkaisuja... Minusta koko homman apinointi, ja se että "älykkyyden" todistaminen on jokin pakkomielle, kertoo jo paljon. Tulos on myös ristiriidassa sen kanssa, mikä näiden ihmisten kyvykkyys ja soveltamisen taito käytännössä on.
Noissa älykkyystesteissä on aina sama logiikka taustalla. Sen kun tajuaa niin pärjää paremmin.