Rohkaisua synnytyspelkoisille
Naiset pelkäävät paljon synnytystä ja se lienee osasyynä syntyvyyden laskuun. Olen itsekin ollut synnytyspelkoinen, jopa kauhuissani edes ajatuksesta, mutta nykyään olen kahden lapsen äiti ja jälkeenpäin voin todeta, että iso osa tuosta synnytyspelosta oli täysin turhaa.
Rohkaistuin tulemaan raskaaksi vasta yli 30 vuotiaana. Ensimmäinen synnytys päätyi sektioon, minkä jälkeen toista lasta odottaessani kävimme miehen kanssa hypnosynnytyskurssin ja vasta silloin ymmärsin kivun ja supistusten merkityksen ja opin, miten voin lievittää kipuja ihan vain hengityksen ja rentoutumisen avulla. Toinen synnytykseni tapahtui jakkarasynnytyksenä ilman kipulääkettä toiveeni mukaisesti ja se oli voimauttava kokemus ja tunsin että hallitsen tilanteen. kroppani ja mieleni työskentelivät yhdessä.
Jälkeenpäin olen käyttänyt tuota mielen omaa kivunlievitysmenetelmää myös hammaslääkärissä, gynellä ym.paikoissa, jotka norm.tuottavat kipuja.
Kerro oma rohkaiseva synnytyskertomuksesi :).
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin äitinä en yksinkertaisesti osaa suositella/ nähdä lapsen saamista sellaisille, ketkä eivät ole valmiita kohtaamaan asiassa pienintäkään riskiä. Myös sectiossa on omat riskinsä. Kaikki kuitenkin lähtee liikkeelle siitä omasta myönteisestä suhtautumisesta, ja luottamuksesta siihen, että kaikki menee hyvin. Tämä asia on kokonaisuus, et voi ottaa vaan osaa siitä eli palkän lapsen. Ja kyllähän meidän ihan jokapäiväiseen elämäänkin liittyy valtavasti ns. riskejä, jos sellaisia erityisesti haluaa miettiä.....
Kaikkia riskejä ei voi poistaa, mutta miksi ei poistaisi niitä, joita voi?
Luuletko tosiaan, ettei asioiden eteen tehdä nykyään yhtään mitään? Niin, ja sinä vastasit nyt section kokeneelle, että minä en ole se joka kulkee niissä kakkavaipoissa, jos sitä luulit. Mutta ota vähän selvää, mikä on yleisesti tuon synnytyksen luonne (synnytystavasta riippumatta), ennen kuin tulet esittämään tänne tuollaisia.
Eka synnytys oli... noh, aika kauhea kokemus. Mutta ei siitä sen enempää. Toista raskautta mietin ja jopa vaihtoehtoa että uskallanko enää eli minulla oli synnytyspelko. Oli se pelko ensimmäisessäkin, mutta toisessa tiesi jo mitä tuleman pitää, joten jännitys oli vielä suurempi. No, kaikki meni hyvin. Tärkeintä oli muistaa HENGITTÄÄ, asia mitä minulle ei ollut "opetettu" ekan synnytyksen kohdalla... Kuuntelin kehoani, kävelin, synnytyslauloin ja annoin "tilanteen viedä"... selvisin tosi pitkään ilman kipulääkitystä, lopussa sain epiduraalin ja kaikki meni hyvin. Synnytyksen kesto oli kuitenkin joku yli 7 tuntia, joista 5 tuntia meni ihan pelkällä kävelyllä ja hengittämisellä. Synnytys oli niin helppo, että olisin voinut tehdä sen vaikka seuraavalla viikolla uudelleen. Kyllähän se teki kipeää ja lopussa ennen epiduraalia oli jo tuskaa, mutta hyvin kestin kivut, annoin luonnon hoitaa homman hyvin pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dailymailissa on tänään artikkeli ulosteinkontinenssista synnytyksen jälkeen.
Tällä hetkellä 10% alapääsynnyttäjistä menettää pysyvästi ulosteen pidätyskyvyn....
Se on uk:ssa 67 000 naista vuodessa, loppuelämä vaipoissa.
Siinä teille rohkaisua synnyttämään.
Haastatellun synnytyksessä oli käytetty pihtejä, joita Suomessa käytetään harvoin. Samoin jälkitarkistukset oli möhlitty terveydenhuollossa kun ei ollut kartoitettu jo heti vaurioita instrumenttisynnytyksen jälkeen.
https://www.google.fi/amp/s/www.dailymail.co.uk/health/article-6797199/…Eikö se riitä karkottamaan pelokkaat että se on mahdollista?
Ei se taida paljoa vaipoissa elävää lohduttaa, että se on harvinaista
Raskaus ja synnytyksessä on aina riskinsä. Jos haluaa lapsen niin on ymmärrettävä että voi kuolla synnytyksessä. Vaipat on pientä siihen että kuolee synnytykseen.
Ne vaipat voi ehkäistä sektiolla. Miksi ei sitä vaihtoehtoa käyttäisi?
Raskausaika ne vauriot usein aiheuttaa. Mun anoppi synnytti sektiolla, ja käyttää tenoja nyt mummoiässä.
Uskotko ihan oikeasti tohon? Nyt en edes ymmärrä, että mikä yhteys on mummoiän tenoilla ja hedelmällisessä iässä tehdyllä sektiolla. On eri asia, käyttääkö 25 vuotias nuori äiti tenoja vai vanha mummo. Inkontinenssilla todennäköisesti eri tausta.
Kyllä niillä koetuilla raskauksilla on väliä vaihdevuosien jälkeen. Jos vaipat tuntuu katastrofilta, kannattaa jäädä lapsettomaksi.
Sanotko noin myös isille ja adoptoiville vanhemmille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen mukula puskettu ulos noin kuukausi sitten. Sattuihan se, mutta oli myös aika jännää. Kaikki meni hienosti ja nopeasti eikä tullut kuin pari pientä nirhaumaa emättimen suulle, jotka nekin nyt täysin parantuneet. Yllättäen seksi tuntuu paljon paremmalta kuin ennen!
Kummasti tässä ketjussa kaikki positiiviset synnytyskokemukset saa alapeukkua. On se vaikea uskoa, että merkittävästi suurin osa synnytyksistä sujuu hienosti ja ongelmitta!
Siitä ei ole kyse, vaan siitä, että vasta viime aikoina on herätty vaatimaan naisille parempaa kohtelua. Vaikka monella synnytys sujuisi ok, on kuitenkin aivan liikaa niiitä, joille synnytys (ja raskaus) on ollut hirveä kokemus monista syistä.
Mun lähipiirissä on enemmän niitä joilla synnytys ollu hirveä ja traumaattinen kokemus, kuin niitä joilla kaikki mennyt hyvin.
Synnytyspelon tarkoitus on valmistella naista synnytykseen, hakeutumaan turvallisiin oloihin jne. Sillä on siis evoluution kannalta ihan merkityksensä. Väitän, että jokaista pelottaa synnytys jossain määrin ainakin.
Kannattaa kuitenkin tiedostaa, että Suomessa on erittäin turvallista synnyttää. Mahdollisten jälkiseurausten hoito on myös erittäin laadukasta. Sektio on vaihtoehto sekin, mutta yhtä lailla sillä on jälkihaittoja, vaikka näin sanottuani saan ziljoona alapeukkua. Se on myös tilastojen valossa äidille suurempi riski kuin tavallinen synnytys ja esimerkiksi imetyksen käynnistyminen on huomattavasti epävarmempaa sektion jälkeen.
Itse olen synnyttänyt kolme, ja neljäs tulossa. Edelleen pelottaa, vaikka kaikki synnytykset ovat sujuneet hyvin.