Lue keskustelun säännöt.
Tyttäreni on valmistumassa yliopistosta, ei ole seurustellut yhdenkään pojan kanssa opintojen aikana
12.03.2019 |
Minua vähän huolestuttaa. Hän on vielä valmistumassa naisvaltaiselle alalle(kirjastonhoitaja). Hän on aina ollut sellainen introvertti lukutoukka, nätti ja urheilullinen kylläkin,mutta ajattelin että yliopistossa viimein avautuisi ja tapaisi jonkun kivan pojan. Painostin häntä asiasta että piilotteleeko hän suhteitaan minulta ja hän suutuspäissään lopulta myönsi että ei ole ollut ketään poikia. Olen jotenkin hirveän surullinen. :(
Kommentit (92)
Jokainen on äitinsä mielestä nätti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on juurikin yhtä rasittava kuin ap. Oli yhtä piinaa omassa nuoruudessani. Jatkuvasti pauhasi, että pitäisi jo niitä poikakavereita tuoda näytille. Enhän mä kehdannut, kun äiti oli tuollainen päällekäyvä idari. Seurustelin kaikessa hiljaisuudessa.
Nykyään on suvun kanssa tapaamiset yhtä piinaa. Veljeni on äitimme jalanjäljissä ja ne nyt vastaavasti kiusaa meidän teinejä. Nuorempi on hiljainen ja vähän pelkää sosiaalisia tilanteita, hänelle varsinkin on kamalaa lähteä mummolassa käymään.. Vaikka on yritetty puhua, että annetaas lasten nyt olla rauhassa. Vaan ei.
Joten teinit ei ihan hirveesti enää hingu sukukyläilyihin. Sitten ihmettelevät porukalla, kun ei enää lapset käy. Viimeksi sitten kerroin, että kukaan ei halua tulla jatkuvasti nöyryytetyksi ja kiusatuksi porukalla. Se silmätikkuna oleminen on kammottavaa, etenkin näin herkissä asioissa. En tiedä tajusko siellä kukaan.
Luin tämän miettien welcome to my life. Lapsuudessa ja teini-iässä oli suvun kanssa juuri tuollaista. Minulla on aika paljon serkkuja, mutta minä olen ainoa naispuolinen, olisiko siinä syy jatkuvaan uteluun ja elämänohjeiden tyrkyttämiseen ja ties mihin. Sitten ihmettelivät kun olin niin "ujo ja hiljianen", mutta en sitä tosiaankaan ollut missään muussa seurassa. Olin vain pään sisällä jossain aivan muualla kuin kälättävien wt-sukulaisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on juurikin yhtä rasittava kuin ap. Oli yhtä piinaa omassa nuoruudessani. Jatkuvasti pauhasi, että pitäisi jo niitä poikakavereita tuoda näytille. Enhän mä kehdannut, kun äiti oli tuollainen päällekäyvä idari. Seurustelin kaikessa hiljaisuudessa.
Nykyään on suvun kanssa tapaamiset yhtä piinaa. Veljeni on äitimme jalanjäljissä ja ne nyt vastaavasti kiusaa meidän teinejä. Nuorempi on hiljainen ja vähän pelkää sosiaalisia tilanteita, hänelle varsinkin on kamalaa lähteä mummolassa käymään.. Vaikka on yritetty puhua, että annetaas lasten nyt olla rauhassa. Vaan ei.
Joten teinit ei ihan hirveesti enää hingu sukukyläilyihin. Sitten ihmettelevät porukalla, kun ei enää lapset käy. Viimeksi sitten kerroin, että kukaan ei halua tulla jatkuvasti nöyryytetyksi ja kiusatuksi porukalla. Se silmätikkuna oleminen on kammottavaa, etenkin näin herkissä asioissa. En tiedä tajusko siellä kukaan.
Ei varmastikaan ole tajunnut. Nämä toisten seurustelukuvioita utelevat eivät lähtökohtaisesti ole sieltä älykkäimmästä päästä. Tulee pakostikin mieleen se eräs ajatelma: "Great minds discuss ideas, average minds discuss events, small minds discuss people". Eli toisin sanoen heillä ei äly riitä muuhun kuin toisista ihmisistä jauhamiseen ja heidän ihmissuhteisiinsa sekaantumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on juurikin yhtä rasittava kuin ap. Oli yhtä piinaa omassa nuoruudessani. Jatkuvasti pauhasi, että pitäisi jo niitä poikakavereita tuoda näytille. Enhän mä kehdannut, kun äiti oli tuollainen päällekäyvä idari. Seurustelin kaikessa hiljaisuudessa.
Nykyään on suvun kanssa tapaamiset yhtä piinaa. Veljeni on äitimme jalanjäljissä ja ne nyt vastaavasti kiusaa meidän teinejä. Nuorempi on hiljainen ja vähän pelkää sosiaalisia tilanteita, hänelle varsinkin on kamalaa lähteä mummolassa käymään.. Vaikka on yritetty puhua, että annetaas lasten nyt olla rauhassa. Vaan ei.
Joten teinit ei ihan hirveesti enää hingu sukukyläilyihin. Sitten ihmettelevät porukalla, kun ei enää lapset käy. Viimeksi sitten kerroin, että kukaan ei halua tulla jatkuvasti nöyryytetyksi ja kiusatuksi porukalla. Se silmätikkuna oleminen on kammottavaa, etenkin näin herkissä asioissa. En tiedä tajusko siellä kukaan.
Ei varmastikaan ole tajunnut. Nämä toisten seurustelukuvioita utelevat eivät lähtökohtaisesti ole sieltä älykkäimmästä päästä. Tulee pakostikin mieleen se eräs ajatelma: "Great minds discuss ideas, average minds discuss events, small minds discuss people". Eli toisin sanoen heillä ei äly riitä muuhun kuin toisista ihmisistä jauhamiseen ja heidän ihmissuhteisiinsa sekaantumiseen.
Olipa hyvin sanottu!
Tuo lainaamasi.
Olen 24-vuotias ja itsekin valmistumassa pian yliopistosta, enkä ole koskaan seurustellut. Ei ole yksinkertaisesti tullut vastaan ketään sellaista kenen kanssa haluaisin suhteeseen, vaikka sitä olenkin koko yliopistoajan tavoitellut. Toki muutama "ottaja" olisi ollut, mutta en ala seurustelemaan seurustelun vuoksi ihmisen kanssa, jota en koe itselleni sopivaksi. Bileissä ja tapahtumissa on tullut käytyä ja olen tutustunut moniin ihmisiin, myös miehiin. Seksiä ja muutamia säätöjäkin on ollut, mutta ei niistäkään ole loppujen lopuksi mitään vakavampaa tullut. No, ei voi mitään, ehkä se löytyy sitten kun tästä työelämään siirtyy.
Mutta ahdistaisi kyllä, jos oma äiti olisi tuollainen. Kyllähän se välillä utelee asiasta (ja jotkut sukulaiset myös), mutta nykyään taitaa olla tottunut siihen, että hiljaista on miesrintamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä nuori koulutettu fiksu nainen tekee miehellä? Ei kaikkia kiinnosta ruveta paasaamaan ja siivoamaan jonkun kaksilahkeisen "mällisukkia".
No ei lesboudessa ole mitään hävettävää nykyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet lähestyvät tietynlaiselta näyttäviä naisia. Miehet eivät lähesty lähes koskaan jos naisen ulkonäkö poikkeaa jollain tavalla.
Porvoossa on taas lääkkeet ottamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti tyttäresi haluaa saada kunnon työpaikan eikä yksinhuoltajan arkea. Olisit ylpeä hänestä. Hän on ehkä nainen, joka muuttaa maailmaa.
Mä olisin ylpeä, jos minulla olisi tuollainen tytär. Hän on älykäs, urheilullinen ja haluaa tehdä töitä. Ehkä hänellä on korkea moraali ja hän haluaa odottaa "sitä oikeaa" eli haluaa seurustella vasta, kun tapaa sellaisen miehen, joka on kunnollinen ja josta oikeasti välittää. Varmasti hän on tutustunut poikiin koulussa ja ihastunutkin. Hän ei ole sinulle tilivelvollinen asioistaan. Ehkä hän onkin tapaillut poikia. Se, että haluat lastenlapsia ja painostat tytärtäsi niitä tekemään, on itsekästä. Hän saa itse päättää, haluaako lapsia vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tämä on provo. Tytöillä on ihan tarpeeksi paineita näistä asioista muutenkin, ei niitä tarvitse enää äidin lisätä. Toivoisitko, että tyttö alkaisi seurustella jonkun kanssa josta ei ole edes kiinnostunut, vain siksi, että "pitää" olla joku? Tai harrastaisi seksiä johon ei koe olevansa vielä valmis?
Nuoret usein luulevat, että kaikkeen on hirveä kiire. Sinun ikäisesi luulisi ymmärtävän paremmin.
Kyllä joskus kannattaa patistaakin!!
Osalla nuorista aikuisista on niin huono itseluottamus, että luulevat etteivät kelpaa kenelläkään ja elämä jää ns. elämättä - tällöin äidin huoli kertoo, että kelpaa äidinkin mielestä. Kannattaa myös kysyä, jos on hyvä välit - että toivooko parisuhdetta ja myös lapsia, sillä niin moni nainen jää lopulta ilman.
Ei yliopistossa ketään niin vain tapaa, ellei ole bilettäjä ja itse aktiivinen seuranhakija - yksinäisyys on pikemmenkin suurena ongelmana. Lisäksi moni on tosi kriittinen - ei voi verrata muihin ympäristöihin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuori koulutettu fiksu nainen tekee miehellä? Ei kaikkia kiinnosta ruveta paasaamaan ja siivoamaan jonkun kaksilahkeisen "mällisukkia".
Todella misandrinen kommentti. Pesen itse mällisukkani.
M26
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä hän etsii hieman kokeneempaa, vanhempaa miestä? Tuon ikäiset pojathan ovat täysiä luusereita.
MrYouth75
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ahdistava äiti. Häpeätkö lastasi?
No en mutta huolestuttaa. Jos ei yliopistossa tutustunut kehenkään niin miten sitten jossain naisvaltaiselle alalla kirjastossa? Lapsen lapsia vielä joskus haluaisin.. Olen sitten varmaan itsekäs sun mielestä mutta ei tunteilleen mitään mahda.:(
Ap
En voi millään uskoa, että on tuolla tavoin ajattelevia ihmisiä! On täysin nuoren aikuisen oma asia, seurusteleeko, haluaako naimisiin ja lapsia. Ei ole sinun asiasi udella eikä ainakaan painostaa. Lapsenlapset eivät ole itsetarkoitus eikä kenenkään terveen aikuisen tavoite ja pakkomielle. Sinun on opittava elämään omaa elämääsi ja annettava tyttäresi elää omaansa juuri niin kuin tämä haluaa. Sinulle se ei kuulu. Lakkaa huolestumasta mitättömistä asioista.
Tuo tytäresi tänne niin poljen sen paksuksi.
Kyllä hän vielä kerkeää jos haluaa. Itsekin tapasin mieheni 23- vuotiaana, sitä ennen en ollut koskaan seurustellut enkä edes tansseissa käynyt. Ja kertaakaan en ole katunut, että meni vähän myöhäiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Miehet lähestyvät tietynlaiselta näyttäviä naisia. Miehet eivät lähesty lähes koskaan jos naisen ulkonäkö poikkeaa jollain tavalla.
Millaisia naisia he sitten oikein lähestyvät? Katukuva ainakin paljastaa, että suurin osa ottaa sen taviksen, kun sellaisia itsekin ovat.
Opiskelijatytöt usein ihastuvat vanhoihin professorisetiin ja haaveilevat niistä. Sitä paitsi mistä tiedät, ettei tyttäresi ole ollut kiinnostunut kenestäkään pojasta. Ehkä hän on ollut hyvinkin ihastunut, mutta pojat eivät vain ole innostuneet. Tai sitten on keskittynyt opintoihin niin tiiviisti, että ei ole ehtinyt kiinnittää huomiota vastakkaiseen sukupuoleen. Tai jospa tyttäresi (hui kamalaa) valehteli omalle äidilleen joka oli liian utelias??