Tyttäreni on valmistumassa yliopistosta, ei ole seurustellut yhdenkään pojan kanssa opintojen aikana
Minua vähän huolestuttaa. Hän on vielä valmistumassa naisvaltaiselle alalle(kirjastonhoitaja). Hän on aina ollut sellainen introvertti lukutoukka, nätti ja urheilullinen kylläkin,mutta ajattelin että yliopistossa viimein avautuisi ja tapaisi jonkun kivan pojan. Painostin häntä asiasta että piilotteleeko hän suhteitaan minulta ja hän suutuspäissään lopulta myönsi että ei ole ollut ketään poikia. Olen jotenkin hirveän surullinen. :(
Kommentit (92)
Itsellänikin on komea, lähes parimetrinen, huumorintajuinen ja kunnollinen dippainssipoika. Hän on sanonut suoraan, että lapsenlapsia on turha odotella, eikä hän aio hankkia minulle edes miniää. Minkäs sille voi, jokainen elää kuten haluaa. Olisin toivonut lapselleni yhtä suurta onnea rakkaudessa, kuin itselläni on ollut hänen isänsä kanssa, mutta minun on täytynyt sopeutua siihen, että lapsellani on erilaiset haaveet.
Vierailija kirjoitti:
Itsellänikin on komea, lähes parimetrinen, huumorintajuinen ja kunnollinen dippainssipoika. Hän on sanonut suoraan, että lapsenlapsia on turha odotella, eikä hän aio hankkia minulle edes miniää. Minkäs sille voi, jokainen elää kuten haluaa. Olisin toivonut lapselleni yhtä suurta onnea rakkaudessa, kuin itselläni on ollut hänen isänsä kanssa, mutta minun on täytynyt sopeutua siihen, että lapsellani on erilaiset haaveet.
Siinä on melalla kokoa!
Ei ole sinun asiasi mitenkään.
Itse yliopistoaikoinani juoksin kaikissa mahdollisissa bileissä ja muissa hyppäjäisissä ja oli kyllä poikaystäviäkin ja vientiä olisi riittänyt, mutta ei sieltä sellaista löytynyt, josta olisi ollut elämänkumppaniksi. Mieheni tapasin aivan muualla paljon myöhemmin ja hän ei muuten ole "yliopiston käynyt" edes. Jos se nyt on jollekin jotenkin tärkeää.
Niin että lakkaa miettimästä typeriä.
Jos haluaa seurustella, ja on kuvailemasi mukaan vielä kaunis ja urheilullinenkin, niin kyllä hän miehen löytää, kun haluaa. Ei ne miehet välttämättä sieltä yliopistolta mukaan tartu tai sieltä töistä. Miehiä voi tavata kaikkialla muuallakin... nykyisin voi ladata vaikka tinderinkin, kai siitä olet kuullut? Itse aloin kiinnostua seurustelusta ja miehistä vasta 23 vuoden iässä, ja ekan kerran aloin kunnolla seurustella 25 vuotiaana. Ihan normaali olen muuten kaikin puolin. Ei vain aiemmin kiinnostanut ja halusin keskittyä muihin asioihin. Kun sitten alkoi tuo asia kiinnostaa, niin panostin ja aloin aktiivisesti etsiä ja hakeutua tilanteisiin joissa voisin tavata potentiaalisen kumppanin. Löytyi sitten tinderistä ja ollaan nyt oltu yhdessä noin 3 v. Hyvin menee :) eli ÄLÄ painosta ja huohota tyttäresi niskaan. Jotkut ei vaan edes halua seurustella, eikä kyse ole siitä etteikö se olisi heidän kohdalla mahdollista tai ettei seurustelukumppania löytyisi, tai että pitäisi olla huolissaan. Nykyisin sinkkuna eläminen on ihan hauskaakin. On niin paljon muitakin asioita elämässä.
Miten sitä oletetaankin että mies löytyy samasta opiskelupaikasta? Me asuttiin aivan eri paikkakunnilla mieheni kanssa, eikä tosiaankaan opiskeltu samassa koulussa, kun tavattiin. 🙈
Minä ainakaan en odota, että lapseni eläisivät elämänsä minun toiveideni mukaan. Älä odota sinäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sinun asiasi mitenkään.
Itse yliopistoaikoinani juoksin kaikissa mahdollisissa bileissä ja muissa hyppäjäisissä ja oli kyllä poikaystäviäkin ja vientiä olisi riittänyt, mutta ei sieltä sellaista löytynyt, josta olisi ollut elämänkumppaniksi. Mieheni tapasin aivan muualla paljon myöhemmin ja hän ei muuten ole "yliopiston käynyt" edes. Jos se nyt on jollekin jotenkin tärkeää.
Niin että lakkaa miettimästä typeriä.
Toivottavasti miehesi tietää villeistä opiskelijapäivistä.. karmaisevaa ajatella jos omasta kiltistä ja siveästä vaimosta paljastuisi jotain tuollaista jälkikäteen!
No voi voi. Kuule ei kaikki n*ssi menemään opiskeluja. Minä olin neitsyt 29v asti ja nyt äiti, 34v, yliopisto tuli nakutettua läpi, vakaa työ ja parisuhdetta takana se yli viis vuotta ymsyms. Oravanpyörässä pyörimistä tämä - mikä kiire tähänki olis.
Että kyllä sitä ehtii ihan hyvin vähän vanhemmallakin iällä aloittaa.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti miehesi tietää villeistä opiskelijapäivistä.. karmaisevaa ajatella jos omasta kiltistä ja siveästä vaimosta paljastuisi jotain tuollaista jälkikäteen!
Mieskin on ollut joskus nuori, niinkuin kaikki muutkin. Mitä erikoista tuossa nyt oli?
T. Eri
No mitä luulet? Kertooko tyttö sulle kaiken? Itsekään en seurustellut yliopistoaikana. Seksiä kyllä oli lähes joka viikko, mutta ei sitä nyt minkään äidin kanssa puhuttu... Anna tytön olla.
Voihan tytöllä olla lyhyitä suhteita, vaikkei seurustelusuhteita olekaan. Tai ei niitäkään, ja sekin on täysin ok. Liian paljon näkee yliopistossakin sellaisia ihmissuhteita missä ollaan toisen kanssa kevyin perustein ja vain siksi ettei osata olla yksin. Ainakin tyttösi osaa elää itsenäisesti, mikä ei ole ollenkaan huono juttu.
Vaikutat äidille, jolle en todellakaan kertoisi asioitani. Tunnut painostavan liikaa ja vain sinun unelmilla on väliä, etkä ajattele mitä tyttäresi haluaa.
Olisit iloinen siitä, että tyttärelle on alunperin auennut paikka yliopistosta ja halunnut keskittyä opiskeluun. Kyllä hän ehtii pariutua jonkun kanssa, eikä se välttämättä edes ole mies. Tai elämä voi olla sen verran epäreilu ettei biologisia lapsia syystä tai toisesta saada, vaikka hän miehen löytäisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti miehesi tietää villeistä opiskelijapäivistä.. karmaisevaa ajatella jos omasta kiltistä ja siveästä vaimosta paljastuisi jotain tuollaista jälkikäteen!
Mieskin on ollut joskus nuori, niinkuin kaikki muutkin. Mitä erikoista tuossa nyt oli?
T. Eri
Avain joka avaa jokaisen lukon on mestari-avain.
Lukko jonka saa auki millä tahansa avaimella on huono lukko.
M27
Tiedoksi, että ihmisiä voi löytää muualtakin kuin koulusta ja työpaikalta. Jos nyt työpaikalta jostain syystä sattuu kivan ihmisen löytämään, niin se voi yhtä lailla tapahtua sellaisesta firmassa missä on tasan yksi kiva mies, nainen mistä nyt tykkääkään tai voi olla löytymättä tuhannen joukosta.
Estynyt ja/tai aseksuaali. Ei lisättävää.
Kaikki eivät opi koskaan harrastamaan seksiä. Siihen pitäisi olla virallinen koulutus tai ainakin maksuton kurssi. Täyttysikö näin myös aktiivimallin kriteerit?
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät opi koskaan harrastamaan seksiä. Siihen pitäisi olla virallinen koulutus tai ainakin maksuton kurssi. Täyttysikö näin myös aktiivimallin kriteerit?
Aktiivimalli täyttyisi ja bonukset päälle. Opettajalle vaan tulis elarit maksettavaksi.
Mun äiti on juurikin yhtä rasittava kuin ap. Oli yhtä piinaa omassa nuoruudessani. Jatkuvasti pauhasi, että pitäisi jo niitä poikakavereita tuoda näytille. Enhän mä kehdannut, kun äiti oli tuollainen päällekäyvä idari. Seurustelin kaikessa hiljaisuudessa.
Nykyään on suvun kanssa tapaamiset yhtä piinaa. Veljeni on äitimme jalanjäljissä ja ne nyt vastaavasti kiusaa meidän teinejä. Nuorempi on hiljainen ja vähän pelkää sosiaalisia tilanteita, hänelle varsinkin on kamalaa lähteä mummolassa käymään.. Vaikka on yritetty puhua, että annetaas lasten nyt olla rauhassa. Vaan ei.
Joten teinit ei ihan hirveesti enää hingu sukukyläilyihin. Sitten ihmettelevät porukalla, kun ei enää lapset käy. Viimeksi sitten kerroin, että kukaan ei halua tulla jatkuvasti nöyryytetyksi ja kiusatuksi porukalla. Se silmätikkuna oleminen on kammottavaa, etenkin näin herkissä asioissa. En tiedä tajusko siellä kukaan.
Tyttärelläsi on ilmeisesti kaikki kunnossa ja sinä kaipaat elämääsi jotain tekemistä. Aloita joku uusi harrastus.
Se fiksu ja mukava kumppani voi olla myös ammattikoulun käynyt työmies. Toiset haluaa työelämään kiinni nopeasti ja tekemään mieluista hommaa jo 19-vuotiaana. Fiksu ja sivistynyt voi siltikin olla, vaikkei olisi insinööri.