Mikä oli sinulle luksusta 70-luvulla?
Mikä oli sellaista, mitä et saanut tai sait vain äärimmäisen harvoin, koska sitä pidettiin kalliina luksustuotteena?
Kommentit (31)
Kaupan jugurtti tai viili. Niitä ostettiin harvoin, äiti teki itse viiliä.
Väritelkkarikin oli aika hieno juttu kun se tuli meille -79 tai -80.
Minä iolen aina luullut eläneeni köyhän lapsuuden mummoni hoivissa mutta olen pikkuhilja tajunnut että asia ei ehkä ollutkaan niin. Olen syntynyt v 1964 ja minulla oli
-nelivuotiaana kaunoluistimet ja polkupyörä
-tv-peli heti kun se ilmestyi
-kylpyamme, vc ja keskuslämmitys
-lomamatkoja
-urheiluharrastuksia ja leirejä, ratsastuleirejä myös
-MM-jääkiekkomatseja, sirkuksia, jääsirkuksia
Hyvää ruokaa, lisäkesalaatteja yms. Ravintolassa kävin ensimmäisen kerran kun oli 10v, lintsille matkustettiin vuonna 1970 300 km.
Rantaloma äidin ja isän kanssa Italian Riccionessa. Akai-merkkinen tosi iso kelanauhuri. Ja ensimmäinen väri-tv tietenkin, merkkiä en muista.
Todellakin. Olen syntynyt kymmenen vuotta myöhemmin eikä tosiaan ollut juuri mitään noista. Mistä oikein sen köyhyyden kehittelit mielessäsi?
[quote author="Vierailija" time="15.03.2013 klo 11:38"]
Minä iolen aina luullut eläneeni köyhän lapsuuden mummoni hoivissa mutta olen pikkuhilja tajunnut että asia ei ehkä ollutkaan niin. Olen syntynyt v 1964 ja minulla oli
-nelivuotiaana kaunoluistimet ja polkupyörä
-tv-peli heti kun se ilmestyi
-kylpyamme, vc ja keskuslämmitys
-lomamatkoja
-urheiluharrastuksia ja leirejä, ratsastuleirejä myös
-MM-jääkiekkomatseja, sirkuksia, jääsirkuksia
Hyvää ruokaa, lisäkesalaatteja yms. Ravintolassa kävin ensimmäisen kerran kun oli 10v, lintsille matkustettiin vuonna 1970 300 km.
[/quote]
Se oli luksusta kun -81 muutettiin taloon, jossa hanasta tuli lämmintä vettä ja huussin sijaan pääsi sisävessaan tekemään tarpeensa. Saunan yhteydessä oli suihkukin, tosin sitä lämmintä vettä riitti vain n. 4-5 minuutiksi.
Ulkomaanmatkat, koska en ole ollut, oikeastaan vieläkään (rantalomat).
Snägärillä käynti.
Jäätelötuutit ja täytekeksit.
Äiti osti vain eskimopuikkoja ja mariekeksejä. Kahvilassa tai ravintolassa ei käyty koskaan. Tosin eipä noissa paljon tarjontaakaan ollut vielä 70-luvulla.
Vappupallon sai vappuisin, ulkomaanmatkoja ei ikinä. Ravintolassa syöminen oli myöskin liian kallista. Joo, olimme köyhiä.
Oman faijan BMW. Kaverien kateus sai uskomattomat mitat.
Elimme itse aika mukavaa, keskiluokkaista elämää. Asuimme omistamassamme talossa, meillä oli auto ja saimme kaksoissiskoni kanssa oikeastaan kaikki lelut, joita keksimme pyytää. Elämä ei kuitenkaan pyörinyt millään tavalla tavaroiden ympärillä. Tv:tä meillä ei ollut vielä 70-luvulla, mutta se ei johtunut rahasta vaan vanhempieni ideologiasta. Se hankittiin kyllä myöhemmin, mutta me emme saaneet katsoa sitä, elleivät vanhempamme olleet varmistaneet, että ohjelma oli ikäisillemme sallittu. Joo-o, tiukkaa oli mutta ei ole jälkikäteen harmittanut. Tulipahan käytettyä enemmän aikaa lukemiseen ja urheiluun.
Tämä aloitus sai minut muistelemaan muiden lapsuudenystävieni koteja. Esim. paras ystäväni asui pienessä kahden huoneen omakotitalossa, jossa ei ollut sisävessaa eikä kai juoksevaa vettäkään. Hänellä oli kuitenkin aina siistit vaatteet ja pestyt hiukset yms. En pitänyt asiaa siihen aikaan mitenkään kummallisena, vaikka ei se tainnut enää kovin yleistä olla. Paikka oli siis pieni kaupunki Itä-Suomessa.
appelsiinimehu tai muu kuin lauantaimakkara. Kipparijuusto.
Ja oikeastaan kaikki muu kuin ihan pakollinen; eli ruoka, asuminen ja vaatteet. asuttiin kolmiossa; vanhemmat ja kolme lasta (2T+P) Ruoka tuli pöytään kyllä; makaronivelliä ja ruskeaa kastiketta ja perunoita. Vaatteet olivat aina käytettyjä; kuudennen luokan kevätjuhliin sain ekat uudet vaatteet. Seppälästä; muistan ihan tarkkaan vielä kun niitä valittiin ja ne oli _hienot_. Pyörän sain kanssa kuudennellla, käytetyn. Mankan ostin ekoilla kesätyörahoilla 13vuotiaana (keräsin mansikoita).
Mulla on ollut jälkeenpäin ajatellen vauras lapsuus. Sitä en silloin itse oikein tajunnutkaan. Vanhemmat "esittivät" köyhempää kuin olivatkaan. Mutta vaatteilla ei koreiltu... Luksusta olisivat olleet muoti/merkkivaatteet, joita alkoi tulla pikkuhiljaa.
Siis muotivaatteita alkoi tulla muille, mutta ei minulle :)
Uudet kaupasta ostetut vaatteet, kyljys tai muu liharuoka, grillattu broileri jonka äiti osti Tokolan kaupasta.
Mökkimatkoilla kävimme yhdellä tietyllä grillillä ja sain hot dogin, siis pari kertaa vuodessa. Isän kanssa kävin sirkuksessa. (Mistä äiti ei pitänyt yhtään, ehkä ne naisesiintyjät oli liian vähäpukeisia.) Kerran kävimme katsomassa ilotulitusnäytöstä isän kanssa ja kaverin kanssa saimme Black Petet. No olihan noita huvituksia joitakin, mutta kuvaavaa on, että jäi ihan tuollaisia pikkujuttuja mieleen :)
Ehkä kerran tai kaksi kesässä saatiin 1/3 l limupullot. Ne korkit aukesivat repäisemällä joko suoraan ylös tai sivusta kiertäen. Makuja oli ainakin joku ihana vihreä jaffa ja kirkkaamman vihreä smurffilimu. Joskus saatiin myös irtojäätelöä jäätelökioskista.
Olin 70-luvulla lapsi, joten suuremmasta luksuksesta en itse tiennyt :-)
Mä olen myöskin ilmeisesti elänyt näillä mittakaavoilla ihan vauraan lapsuuden. Olen tavallisesta maalaistalosta kotoisin. Mutta kyllä meillä oli 1970-luvulla sisävessä, suihku, tiskikone, telkkari, auto jne. Enkä mä kyllä ihan hirveästi muista etteikö kaikilla olisi ollut. Ok, tiskikonetta ei kyllä kaikkialla ollut, mutta esimerkiksi mun molemmilla isovanhemmilla on kyllä aina ollut tiskikone, siis niin kauan kuin minä muistan.
Mun lähipiiristä ei vielä 1970-luvulla paljoa käyty jossain Kanarialla, mutta me käytiin risteilyilla ja lyhyemmillä lomilla. Ja kyllä mun molemmat vanhemmat olivat käyneet jonkun opiskeluaikaisen ekskursion Euroopassa, heillä on opistotasoiset tutkinnot 1960-luvulta.
Meillä ei limsaa/karkkia tms. saatu rajattomasti, ei niinkään liittynyt rahaan, vaan ihan yleiseen asenteeseen. Kaikkea ei osteta, vaikka olisi rahaakin. Mä olen pyrkinyt samaa välittämään omille lapsille. Pitää harkita mitä tarvitsee.
Tässä on varmaan merkittävää alueellista eroa. Itä- ja Pohjois-Suomen köyhyys on kyllä ollut varmasti näillä mittareilla paljon enemmän käsin kosketeltavaa. Tulihan sähkökin vasta joihinkin tosi syrjäkyliin vasta 1960- ja 1970 -lukujen vaihteessa. Mä olen Etelä-Suomesta kotoisin ja kyllähän sen varallisuuseron näkee edelleenkin. Vanhojen maalaistalojen rakennukset on ihan erikokoisia Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin idässä tai pohjoisessa.
- kaupasta ostetut uudet vaatteet tai kengät
- viinirypäleet
- leipäjuusto
- kaupasta ostettu leipä
- kiiltokuvat
- c-kasetit
- jäätelöannos jaettuna sisarusten kesken kolmeen pekkaan (kaikilla omat lusikat kuitenkin)
Kaasupallo, siis heliumilmapallo. Sain ehkä ekan sellaisen vasta joskus melkein teini-iässä ja sekin taisi olla joku mainospallo.
70 -luvun alun lapsi olen.
Meillä ei ollut stereoita, oli vain radiomankka. Saatiin perheeseen stereot vasta -87.