Ikäerosta parisuhteessa: onko 15 vuotta jo liikaa? (N30, M45)

Vierailija kirjoitti:

Hyvää parisuhdetta on vaikea löytää. Ikäerolla ei ole merkitystä mutta fakta on, että kolmikymppinen on energisempi kuin viiskymppinen. On olemassa sanonta, että vanhempi mies vanhentaa myös naista.

Tästä muuten olen eri mieltä, mitä katsoo nykyisiä kolmekymppisiä. Hyväkuntoinen viiskymppinen on kyl virkeämpi kuin pullamössö kolmekymppinen.

Toinen juttu on se, et realiteeteilla on kyllä merkitystä, mutta kauhean insinöörimaista ja tylsää elämämme olisi, jos ne olisivat ainoat merkitykselliset asiat rakkaudessa. Kyllä ikäero voi olla huono juttu, ei siinä mitään. Mutta menetätkö mahdollisen onnesi, jos mietit mitä tapahtuu 20 vuoden päästä? Voiko kukaan sanoa, että on eded saman ihmisen kanssa niin kauaa. Näkisipä enemmän pitkiä ja onnellisia suhteita, mutta nykymaailmassa niitä näkyy vähemmän.

Palstan mukaan dementia iskee mieheen 75-vuotiaana LOL

Onko 45v eläkeläinen? Ehkä tietyissä piireissä, mut kyllä mä näen että 45v miehellä on helposti ainakin 20-25 hyvää ja elinvoimaista vuotta jäljellä. Naisilla vielä enemmän.

Ei tuossa iässä enää, yleensä. Mutta tietty jollekin voi olla.

En ikinä lähtisi

Vierailija kirjoitti:

SIis mitä? Täällä dumataan suhde sen perusteella, mitä tapahtuu 30 vuoden päästä? 30 vuotias mieskin voi olla aivan dead'n gone kuuskymppisenä, samoin kuuskymppinen nainen. Lyöttekö oikeasti kapulat rattaisiin, vaikka rakastuisitte vanhempaan mieheen, sen perusteella mitä tulee olemaan 15-30 vuoden päästä? 

Eikä 65v mies ole todellakaan impotentti vielä, ei jos elintavat ovat kunnossa.  Eikä seiskavitonenkaan. Olette varmaan kuulleet Viagrasta ja Cialiksesta? Ei seksielämä lopu kuuskymppisenä, kuten ehkä vanhemmillanne(omassa mielikuvituksessanne).

Mutta haluaako enää ryppyistä vanhusta, jos itse vielä timmissä kunnossa?

Vierailija kirjoitti:

Itse naisena en huolisi noin paljon vanhempaa miestä. Syystä että asenne suhteeseen on monesti noissa tapauksissa miehen puolelta iljettävä.

Tämä. Itse ollut suhteessa 20 vuotta vanhemman kanssa. Ikä ei ole ikinä vain numero. Itse kyllä miettisi 2 kertaa jo kymmenen vuoden ikäeroa tuon suhdekokemuksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SIis mitä? Täällä dumataan suhde sen perusteella, mitä tapahtuu 30 vuoden päästä? 30 vuotias mieskin voi olla aivan dead'n gone kuuskymppisenä, samoin kuuskymppinen nainen. Lyöttekö oikeasti kapulat rattaisiin, vaikka rakastuisitte vanhempaan mieheen, sen perusteella mitä tulee olemaan 15-30 vuoden päästä? 

Eikä 65v mies ole todellakaan impotentti vielä, ei jos elintavat ovat kunnossa.  Eikä seiskavitonenkaan. Olette varmaan kuulleet Viagrasta ja Cialiksesta? Ei seksielämä lopu kuuskymppisenä, kuten ehkä vanhemmillanne(omassa mielikuvituksessanne).

Mutta haluaako enää ryppyistä vanhusta, jos itse vielä timmissä kunnossa?

Suurempi ongelma todennäköisesti että 50v nainen ei ole kovin kiihottava

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SIis mitä? Täällä dumataan suhde sen perusteella, mitä tapahtuu 30 vuoden päästä? 30 vuotias mieskin voi olla aivan dead'n gone kuuskymppisenä, samoin kuuskymppinen nainen. Lyöttekö oikeasti kapulat rattaisiin, vaikka rakastuisitte vanhempaan mieheen, sen perusteella mitä tulee olemaan 15-30 vuoden päästä? 

Eikä 65v mies ole todellakaan impotentti vielä, ei jos elintavat ovat kunnossa.  Eikä seiskavitonenkaan. Olette varmaan kuulleet Viagrasta ja Cialiksesta? Ei seksielämä lopu kuuskymppisenä, kuten ehkä vanhemmillanne(omassa mielikuvituksessanne).

Mutta haluaako enää ryppyistä vanhusta, jos itse vielä timmissä kunnossa?

Ai jos olet ollut 30 vuotta suhteessa jonkun kanssa? Etköhän itsekin ole jo silloin ryppyinen. Mun mielestä ei voi sanoa, onko joku ikäero liikaa, riippuu niin ihmisestä. Tunnen itse tosi virkeitä, komeita ja hyväkuntoisia kuuskymppisiä, toisaalta taas aivan hirveässä kuosissa olevia kolmekymppisiä. Sekä kauniita seiskakymppisiä naisia, toisaalta hyvä että kävelykykyisiä viisikymppisiä naisia.

Vierailija kirjoitti:

olet itsekin jo vanha

Taitaa pelottaa, kun itse alat olla yli 40, niin hopeakettu vaihtaa nuorempaan. Oliko suhteenne alku vastaava, mies vaihtoi nuorempaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SIis mitä? Täällä dumataan suhde sen perusteella, mitä tapahtuu 30 vuoden päästä? 30 vuotias mieskin voi olla aivan dead'n gone kuuskymppisenä, samoin kuuskymppinen nainen. Lyöttekö oikeasti kapulat rattaisiin, vaikka rakastuisitte vanhempaan mieheen, sen perusteella mitä tulee olemaan 15-30 vuoden päästä? 

Eikä 65v mies ole todellakaan impotentti vielä, ei jos elintavat ovat kunnossa.  Eikä seiskavitonenkaan. Olette varmaan kuulleet Viagrasta ja Cialiksesta? Ei seksielämä lopu kuuskymppisenä, kuten ehkä vanhemmillanne(omassa mielikuvituksessanne).

Mutta haluaako enää ryppyistä vanhusta, jos itse vielä timmissä kunnossa?

Suurempi ongelma todennäköisesti että 50v nainen ei ole kovin kiihottava

Mielestäni naiset ja miehet ovat parhaimmillaan siinä viiskymppisinä.  Kyllä isossa ikäerossa on varmasti ongelmansa, mutta on tullut nähtyä sivusta kyllä onnellisia, pitkiäkin avioliittoja suurilla ikäeroilla. Esimerkiksi tädilläni ja tämän miehellä oli 17 vuotta ikäeroa. Olivat 38 vuotta naimisissa, tätini kuoli ennen.

Vierailija kirjoitti:

Jos miehesi on suht hyvännäköinen ja varakas niin olisin enemmän huolissani siitä miten saat hänet pidettyä 

Tämä. Etenkin Hesassa paljon naisia kisaa samoista miehistä

Alkupäässä yhteistä elämäänne ikäeroa ei ole liikaa, mutta loppupäässä ehdottomasti on. Keskivälillä on sellainen kausi, että äijä yrittää täysiä olla nuorekas (lenkkeilee, käy punttisalilla, harrastaa) pysyäkseen mukana vireessä. Saattaapa pysyäkin, mutta kokee sen jo sisäisesti hieman vaivalloiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Alkupäässä yhteistä elämäänne ikäeroa ei ole liikaa, mutta loppupäässä ehdottomasti on. Keskivälillä on sellainen kausi, että äijä yrittää täysiä olla nuorekas (lenkkeilee, käy punttisalilla, harrastaa) pysyäkseen mukana vireessä. Saattaapa pysyäkin, mutta kokee sen jo sisäisesti hieman vaivalloiseksi. 

Ai tiedät, mitä toinen ehkä tuntee sisäisesti? 

Mun kokemuksen mukaan edes kolmekymppinen nainen ei ole välttämättä kovin vireä tai virkeä. Puhumattakaan viisikymppisestä. Poikkeuksiakin on, onneksi. Kuten miehissäkin. Näen työssäni hyvin surkeassa kunnossa olevia 30-60-vuotiaita, harvassa ne oikeasti virkeät ovat.

Seniori-iässä 55-vuotiaana? Millainen käsitys sinulla on 55-vuotiaan ihmisen elämäntyylistä ja toimintakyvystä verrattuna 40-vuotiaaseen? Usein 40-vuotiailla on jo elämäntilanne niin vakiintunut, että elämä ei olennaisesti eroa 55-vuotiaan arjesta.

Jos elää selvästi vielä "nuoren ihmisen elämää", johon kuuluu vaikkapa opiskelua, kämppisten kanssa asumista, ahkeraa juhlimista, reppureissaamista, somettamista ja vastaavaa, voi olla vaikea olla suhteessa vanhemman, eri elämäntilanteessa olevan kanssa. Elämäntilanteen vakiintumisen jälkeen ei puolison iällä ole niin merkitystä, ja osa haluaa vakiintua ennemmin, osa myöhemmin.

Olen itse 40-vuotias, ja puolisoni on 53. Välillämme on tiettyjä ikään liittyviä eroja, kuten se, että olen taitavampi käyttämään tietotekniikkaa, mutta kun on samat arvot ja mielenkiinnonkohteet, ei ikäero juuri näy. Olemme kumpikin olleet jo vuosia työelämässä, ja siinä, miten haluamme järjestää arjen ja vapaa-ajan, olemme melko samoilla linjoilla.

Vierailija kirjoitti:

Seniori-iässä 55-vuotiaana? Millainen käsitys sinulla on 55-vuotiaan ihmisen elämäntyylistä ja toimintakyvystä verrattuna 40-vuotiaaseen? Usein 40-vuotiailla on jo elämäntilanne niin vakiintunut, että elämä ei olennaisesti eroa 55-vuotiaan arjesta.

Jos elää selvästi vielä "nuoren ihmisen elämää", johon kuuluu vaikkapa opiskelua, kämppisten kanssa asumista, ahkeraa juhlimista, reppureissaamista, somettamista ja vastaavaa, voi olla vaikea olla suhteessa vanhemman, eri elämäntilanteessa olevan kanssa. Elämäntilanteen vakiintumisen jälkeen ei puolison iällä ole niin merkitystä, ja osa haluaa vakiintua ennemmin, osa myöhemmin.

Olen itse 40-vuotias, ja puolisoni on 53. Välillämme on tiettyjä ikään liittyviä eroja, kuten se, että olen taitavampi käyttämään tietotekniikkaa, mutta kun on samat arvot ja mielenkiinnonkohteet, ei ikäero juuri näy. Olemme kumpikin olleet jo vuosia työelämässä, ja siinä, miten haluamme järjestää arjen ja vapaa-ajan, olemme melko samoilla linjoilla.

Tämä. Itsellänikin on ikäeroa mieheen tuo 13 vuotta, olen 45 ja mies 58. Ollaan oltu 15 vuotta yhdessä, ja hyvin menee. Enkä pelkää omaishoitajuutta. Tiedän kyllä siitäkin jotain, olin pappani omaishoitaja 5 vuotta. Tässä on tärkeässä osassa kummankin elämäntavat. 

Vierailija kirjoitti:

Alkupäässä yhteistä elämäänne ikäeroa ei ole liikaa, mutta loppupäässä ehdottomasti on. Keskivälillä on sellainen kausi, että äijä yrittää täysiä olla nuorekas (lenkkeilee, käy punttisalilla, harrastaa) pysyäkseen mukana vireessä. Saattaapa pysyäkin, mutta kokee sen jo sisäisesti hieman vaivalloiseksi. 

Kyllä se on todennäköisesti myös alkupäässä liikaa. Enemmän elämänvaiheen takia kuin kunnon.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan mitä suhteelta hakee. Itselläni oli tapailusuhde 20 v vanhempaan mieheen jossain vaiheessa, enää en sellaiseen lähtisi. Oli siihen elämäntilanteeseen ihan ok tilanne, mutta kyllä siinä se ikäero tuntui niin vahvasti etten enää lähtisi moiseen. Jokainen tekee valintansa itse.

Sama kokemus. Kyllä tuollainen ikäero voi jossain kevyessä tapailusuhteessa olla hetken aikaa ok, mutta ei kiitos minulle tuollaista pitempiaikaisesti.

Kaikki ovat erilaisia. Monella 15-20 vuotta vanhemmalla voi olla tyystin erilainen elämänasenne ja tilanne. Mutta ei kaikilla, ei todellakaan. Bilettävä kolmekymppinen ja ukkoutunut/emäntöitynyt viisikymppinen on tuskin hyvä match. Mutta aktiivista, aikuista elämää viettävät voivat olla sitä vielä 15 vuoden kuluttua siitäkin. Lähtökohta noin isolla ikäerolla ei ole ehkä paras, mutta mistä näistä tietää, tai on sanomaan toiselle siitä. Ei suhteen alussa kannata miettiä, että mitä tapahtuu 15 vuoden päästä, eiköhän ne asiat sitten selviä hiljalleen. Mun mielestä mihinkään suhteeseen ei kannata lähteä, jos kelaa että mitä tapahtuu ajan xx päästä. Eri asia, jos haluaa ihan tiettyjä asioita elämässään, vaikka lapsia mahdollisimman pian