Lue keskustelun säännöt.
Ikäerosta parisuhteessa: onko 15 vuotta jo liikaa? (N30, M45)
10.03.2019 |
Juuri tällä hetkellä ikäero ei ole minulle ongelma, koska muuten kyseessä on suunnilleen unelmieni mies.
Mutta ajattelen silti tulevaa: kymmenen vuoden päästä hän on 55 eli jo seniori-iässä, 20 vuoden päästä hän on eläkeläinen kun minä olen 50... Kuulostaa aika hurjalta noin ajateltuna.
Onko kenelläkään kokemuksia tästä?
Kommentit (268)
Pitäisi olla oikeasti unelmien mies ja hyvännäköinen, että ryhtyisin pidempään suhteeseen noin paljon vanhemman kanssa. Vanhempani eivät kyllä kovin helpolla hyväksyisi..
N28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
minä olen 27 ja mies 60-vuotias
Isää vailla ollut
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla oikeasti unelmien mies ja hyvännäköinen, että ryhtyisin pidempään suhteeseen noin paljon vanhemman kanssa. Vanhempani eivät kyllä kovin helpolla hyväksyisi..
N28
Olet 28v ja kelaat mitä vanhempasi ajattelisivat…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla oikeasti unelmien mies ja hyvännäköinen, että ryhtyisin pidempään suhteeseen noin paljon vanhemman kanssa. Vanhempani eivät kyllä kovin helpolla hyväksyisi..
N28
Olet 28v ja kelaat mitä vanhempasi ajattelisivat…
Jokainen normaali ihminen ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla oikeasti unelmien mies ja hyvännäköinen, että ryhtyisin pidempään suhteeseen noin paljon vanhemman kanssa. Vanhempani eivät kyllä kovin helpolla hyväksyisi..
N28
Olet 28v ja kelaat mitä vanhempasi ajattelisivat…
Samaan kiinnitin huomiota. Mitäköhän vanhemmat olisi ajatelleet, kun olisi jättänyt hiv-korona-piikit hakematta. Varmaan välit poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla oikeasti unelmien mies ja hyvännäköinen, että ryhtyisin pidempään suhteeseen noin paljon vanhemman kanssa. Vanhempani eivät kyllä kovin helpolla hyväksyisi..
N28
Olet 28v ja kelaat mitä vanhempasi ajattelisivat…
Samaan kiinnitin huomiota. Mitäköhän vanhemmat olisi ajatelleet, kun olisi jättänyt hiv-korona-piikit hakematta. Varmaan välit poikki.
No vanhemmat hyväksyvät mun valinnat tai eivät. Ihan sama kumppanin kohdalla.
Ikäerosta. Riippuu niin tapauksesta, joku 45 Brad Pitt - kyllä. Keskikaljamies…ei. Itse olen 30
On liikaa ja on kokemusta.
Itsellä jo 8 v ikäero alkoi tuntua, viimeistään kun mies täytti 60 ja alkoi selvästi vanheta ja pappautua.
Mieti, mun kahdella kaverilla mies on 15 vuotta vanhempi. Kun mies oli 60 ja ihan jalkapallovatsainen harmaa pappa jo, he itse olivat vasta 45 ja vielä ihan biletyskunnossa.
Lisäksi siinä kohtaa jossa nainen on saanut lapsen 35 v, tämä on vasta alakoulussa. Ja lapsella on isänä pappa, jolla on selkä tai polvet tai lonkka mennyt, ja joka ei jaksa hälinää.
Lisäksi jos mietit nyt tuntemiasi 15 vuotta vanhempia muita ihmisiä, mitä he ymmärtävät sinun ajankohtaisesta maailmasta, somesta, peleistä, elokuvista, sarjoista, maailmasta, arvoista? Nämä voi tuntua pinnalliselta, mutta se on se mitä jaetaan saman ikäisten kanssa. Sukupolvikokemukset. Kun sinä vielä keski-ikäisenä käyt kuuntelemassa tuttuja nuoruuden artisteja, hän ei tiedä heitä eikä häntä kiinnosta.
Ja viimeisenä, hän tulee aina olemaan uralla ja varallisuudessa sinua 15 vuotta vahvempi, et koskaan saa häntä kiinni, hän katsoo voivansa sanoa mihin rahat laitetaan ja mikä asunto ostetaan.
Paitsi kun hän jää eläkkeelle, ei halua enää tehdä mitään, tulot laskee, sairastaa, ei halua muuttaa sinun työn perässä yms. Saat passata ja hoitaa häntä.
En suosittele. Ota oman ikäinen. Ei maksa vaivaa.
N56
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla oikeasti unelmien mies ja hyvännäköinen, että ryhtyisin pidempään suhteeseen noin paljon vanhemman kanssa. Vanhempani eivät kyllä kovin helpolla hyväksyisi..
N28
Mutta rumemman ei-niin-unelmien-miehen kanssa voi alkaa parisuhteeseen, kunhan ikää on vähän vähemmän. Kuulostaa peräti erikoiselta. Nuoruus antaa kyllä naiselle paljon anteeksi mutta että miehellekin.
Jos toinen on itselle sopiva niin mitä väliä? Juu voi olla ankeaa kun se mies on 70 ja itse nuorempi, mutta voihan olla että et itsekään elä sinne asti. Jotenkin tuntuu että maailmassa on vähän todella upeita ihmisiä ja jos sellainen kohdalle osuisi, iästä riippumatta, niin tarttuisin kiinni ja olisin onnellinen niin kauan kuin sitä kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ikäero ei ole liikaa jos se molemmille sopii.
Alan Walker oli kuollessaan 40 vuotias mutta 25 vuotiaalle suomalaiselle pottunokalle ei tietenkään missään nimessä olisi kelvannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin etta jos mies on kiva ja rakastatte toisianne (mita sen nyt tarkottaakaan, eri ihmiseille eri asioita) niin ikaero ei haittaa.
Ei elamaa voi ennustaa eika ihmisia arvotta niiden nivelten kunnolla ja tukan tiheydella joskus tulevaisuudessa. Rakkaus on ihan muita asioita.
Itse olen ollut ihastunut 19 vuotta nuorempaan ja 15 vuotta vanhempaan mieheen ja sanon etta sielujen sympatiat on se tarkein asia ihmissuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
On liikaa ja on kokemusta.
Itsellä jo 8 v ikäero alkoi tuntua, viimeistään kun mies täytti 60 ja alkoi selvästi vanheta ja pappautua.
Mieti, mun kahdella kaverilla mies on 15 vuotta vanhempi. Kun mies oli 60 ja ihan jalkapallovatsainen harmaa pappa jo, he itse olivat vasta 45 ja vielä ihan biletyskunnossa.
Lisäksi siinä kohtaa jossa nainen on saanut lapsen 35 v, tämä on vasta alakoulussa. Ja lapsella on isänä pappa, jolla on selkä tai polvet tai lonkka mennyt, ja joka ei jaksa hälinää.
Lisäksi jos mietit nyt tuntemiasi 15 vuotta vanhempia muita ihmisiä, mitä he ymmärtävät sinun ajankohtaisesta maailmasta, somesta, peleistä, elokuvista, sarjoista, maailmasta, arvoista? Nämä voi tuntua pinnalliselta, mutta se on se mitä jaetaan saman ikäisten kanssa. Sukupolvikokemukset. Kun sinä vielä keski-ikäisenä käyt kuuntelemassa tuttuja nuoruuden artisteja, hän ei tiedä heitä eikä häntä kiinnosta.Ja viimeisenä, hän tulee aina olemaan uralla ja varallisuudessa sinua 15 vuotta vahvempi, et koskaan saa häntä kiinni, hän katsoo voivansa sanoa mihin rahat laitetaan ja mikä asunto ostetaan.
Paitsi kun hän jää eläkkeelle, ei halua enää tehdä mitään, tulot laskee, sairastaa, ei halua muuttaa sinun työn perässä yms. Saat passata ja hoitaa häntä.En suosittele. Ota oman ikäinen. Ei maksa vaivaa.
N56
Yksilökohtaisia eroja ei voi olla. Tietenkään. Kyllä suomimummo tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidemässä juoksussa ei auta sielujen sympatiat ja kokemusta on 16v vanhemmasta miehestä. Fyysinen ikääntyminen näkyy nopeammin, eikä toinen ole enää niin haluttava, ehkä pinnallista mutta tosi asia.
Mustasukkaisuus nousi miehen puolelta esiin, kun nuoremmilta miehiltä sain huomiota. Toinen ei jaksa mennä enää samalla tavalla riennoissa ym. Sairastua voi kuka vaan, mutta ikääntyessä kaikenlaista vaivaa tulee varmasti,eikä omaishoitajan arki ole herkkua vielä 50v naiselle. Nyt lähellä omaa ikää oleva mies ja onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On liikaa ja on kokemusta.
Itsellä jo 8 v ikäero alkoi tuntua, viimeistään kun mies täytti 60 ja alkoi selvästi vanheta ja pappautua.
Mieti, mun kahdella kaverilla mies on 15 vuotta vanhempi. Kun mies oli 60 ja ihan jalkapallovatsainen harmaa pappa jo, he itse olivat vasta 45 ja vielä ihan biletyskunnossa.
Lisäksi siinä kohtaa jossa nainen on saanut lapsen 35 v, tämä on vasta alakoulussa. Ja lapsella on isänä pappa, jolla on selkä tai polvet tai lonkka mennyt, ja joka ei jaksa hälinää.
Lisäksi jos mietit nyt tuntemiasi 15 vuotta vanhempia muita ihmisiä, mitä he ymmärtävät sinun ajankohtaisesta maailmasta, somesta, peleistä, elokuvista, sarjoista, maailmasta, arvoista? Nämä voi tuntua pinnalliselta, mutta se on se mitä jaetaan saman ikäisten kanssa. Sukupolvikokemukset. Kun sinä vielä keski-ikäisenä käyt kuuntelemassa tuttuja nuoruuden artisteja, hän ei tiedä heitä eikä häntä kiinnosta.Ja viimeisenä, hän tulee aina olemaan uralla ja varallisuudessa sinua 15 vuotta vahvempi, et koskaan saa häntä kiinni, hän katsoo voivansa sanoa mihin rahat laitetaan ja mikä asunto ostetaan.
Paitsi kun hän jää eläkkeelle, ei halua enää tehdä mitään, tulot laskee, sairastaa, ei halua muuttaa sinun työn perässä yms. Saat passata ja hoitaa häntä.En suosittele. Ota oman ikäinen. Ei maksa vaivaa.
N56
Yksilökohtaisia eroja ei voi olla. Tietenkään. Kyllä suomimummo tietää.
Uskomatonta yleistämistä. Rakastakaa toista, pyyteettömästi
Voithan ottaa sitten salarakkaan, kun ukkosi pappaantuu..
Psykologit sanovat että 7 vuotta ikäeroa olisi maksimi, silloin ikäero on käsiteltävissä eikä siitä vielä kovin yleisesti aiheudu ongelmia. Ei niitä välttämättä aiheudu sitä isommankaan ikäeron suhteissa, mutta todennäköisyys kasvaa huomattavasti. Ja ainakin oman kokemuksen mukaan niitä kyllä tulee, vaikka alkuun voisikin tuntua että "ikä on vaan numero" ja "tuo nuorempi on ikäistään huomattavasti kypsempi" tms. Itselläni on kokemusta 20 vuoden ikäerosta, enkä suosittele kenellekään. En myöskään tunne yhtään pidemmän päälle onnellista paria joilla iso ikäero.
Yleensä myös otetaan vain se näkökulma, että vain nuorempi kärsii tällaisesta suhteesta. Se ei pidä paikkaansa, monesti kärsijä on myös se vanhempi.
Ei ole liikaa jos nainen on muuten kunnossa
On niitä ikäeroja toisinpäinkin. Luuleeko joku, että 30v toyboy jaksaa enää sitten nelikymppisenä rupsahtanutta 55v naista. Samaa, pinnallista ajattelutapaa sekin.
Itse olen 52v ja mieheni on 66. Hyvin menee, on mennyt 23 vuotta. Ehkä se henkseliaika sitten tulee jossain kohtaa. Mut sitä odottelessa nautitaan.
On poikkeuksiakin. Oma, 64-vuotias isäni onkin tolkuttoman hyväss kunnossa. Toki hän ei juo, ei polta ja entinen urheilija. En kyllä itse voisi näin kolmevitosena yli viiskymppistä ottaa silti.