Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä SINÄ ajattelisit? (Ystävän käytöksestä)
12.03.2013 |
Minulla oli mielessäni kaksi nimeä, pojan ja tytön nimi, jotka aioin antaa lapsilleni (jos siis minulla niin hyvä tuuri kävisi, että saisin sekä tytön että pojan, mutta se ei liity tähän). Minulla oli ollut ne nimet mielessäni 20 vuotta, keksin ne ala-asteen alkuvaiheilla. Ne eivät ole mitään tyypillisiä nimiä, vaan ikivanhoja suomalaisia ja näin ollen nykyään aika erikoisia nimiä. Molemmat nimet löytyvät suvustani (löysin ne sukupuusta). Olin vaalinut niitä nimiä ja kirjoittanut jo ala-asteella kirjeitäkin näille lapsille heidän nimillään sekä tehnyt kaksi tyynyliinaa, joissa on nämä nimet. Onhan se ehkä hieman omituista, mutta hei, mikä on kenellekin tärkeää :)
Kerran sitten minulla tuli puheeksi ystäväni kanssa lasten nimet. Mietin pitkään, uskallanko paljastaa haaveilemiani nimiä. Kerroin ne tälle ystävälleni. Hänen reaktionsa oli hyvin laimea. Tuntui, ettei hän vain suoraan kehdannut sanoa, että nimet ovat hirveät. Ei se minua haitannut. Hän sanoi, ettei ollut edes tiennyt tuollaisten nimien olemassaolosta.
MUTTA sitten, suunnilleen kuukauden päästä tästä keskustelusta hän hankki kaksi koiraa, ranskanbulldogia, tytön ja pojan. Arvaattekin jo varmaan, että hän antoi niille nämä minun haavenimeni. Menin aivan lukkoon siitä, en voinut edes uskoa, että hän todella antoi ne minun haavenimeni näille KOIRILLEEN! Kun otin asian puheeksi hänen kanssaan, ystäväni vain kohautti olkiaan ja sanoi, ettei muista, että olisi käynyt kanssani keskustelun, jossa nimet tulivat ilmi. Ne olivatkin kuulemma HÄNEN suvustaan ja HÄN oli miettinyt niitä jo kauan. Hän ei suostunut puhumaan asiasta enempää.
Teiltä kysyn: mitä mieltä olisitte minun asemassani? Mitä ajattelisitte ystäväni teosta?
Kommentit (93)
Kukaan ei unohda kuukausi sitten käymäänsä keskustelua. Ihan naurettava väite.
Eikä ap ole minusta lapsellinen tai keskenkasvuinen, ehkä vähän romanttinen mutta ei se ole mikään rikos.
Pääasia tässä on se, että ap:lle oli jokin asia tärkeää ja ystävä teeskentelee, ettei ole ikinä edes kuullutkaan siitä ja siksi pilkkaa sitä täysin rinnoin. Ei ole kivasti tehty.
Minä sitäpaitsi olen se, joka olen varastanut oman ystäväni tulevan lapsen nimen. Tosin ihan kysymällä, voinko varastaa. Tuossa vaiheessa ystävälläni ei ollut suunnitelmissa enää tehdä lapsia ja annoin hänen suunnittelemansa nimen oman lapseni toiseksi nimeksi. Loppujen lopuksi heille tuli vielä yksi lapsi enkä nyt tiedä, harmittaako häntä kovasti, kun ei voinut sitä nimeä antaa (minusta olisi voinut mutta ei halunnut). Pääasia mielestäni oli se, että ystävälläni oli mahdollisuus sanoa mielipiteensä enkä missään nimessä ole estänyt häntä käyttämästä nimeä lapsellaan, jos niin olisi halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tulee pari juttua mieleen:
On aika hassua että joku pohtii lapsesta saakka mahdollisten tulevien lapsiensa nimiä (tai no toki kaikki kai niin enemmän tai vähemmän tekevät, mutta kuka kirjailee noita nimiä tyynyliinoihin!?) ja "jämähtää" niihin, sillä yleensä se lapsi pitää nähdä ennenkun sille "oikean" nimen voi antaa.
Ihan hyvin voi unohtaa käymänsä keskustelut. Jos asia ei ole todella ajankohtainen itselle (ei ole raskaana) tuttujen lasten nimet (puhumattakaan vaihtoehdoista mikä nimeksi ehkä tulee) nuo nimet ovat lähinnä sisään ja ulos korvasta jutustelua.
Toki jos lähipiirissä on vain pari lasta heidän nimet ym. muistaa paremmin. Mutta ikävuosien 25-35 välillä tuntuu että joka puolella syntyy lapsia, kaikkien nimiä ei todellakaan muista (omien parhaiden ystävien ja han lähisuvun lapsien nimet toki muistaa). Tuntuu että joka viikko kuulee sen ja tuon saaneen lapsen, ja yhden nimeksi tuli "Kukka Marjukka" ja toisen "Helmi Annukka" jne. =ei todellakaan voi muistaa kaikkien nimiä.
Itse esim. n. vuosi sitten näin yhden tutun häissä kaverini exän, kertoi saaneensa lapsen ja nimen olevan "Martta". Muutama viikko tuon jälkeen näin toista tuttu jonka lapsi oli "Kerttu" ja muutama viikko tuon jälkeen sujuvasti kerroin noista lapsista, oli vaan menneet nimet sekaisian, eli Kerrtu oli Martta ja toisinpäin...
Lisähaasteen tuon se, että pitäisi muistaa a) sellaisten lasten nimiä joita ei välttämättä ole juurikaan/koskaan nähnyt b) monilla on aika samantyylisiä nimiä, menee sekaisin oliko se "Matti vai Matias, Leevi vai Veeti" c) usein nuo nimien pohdinnat eivät kiinnosta (jollei lapsi ole läheinen) mutta pakko kuunnella kohteliaisuudesta tuttujen nimilätinää.
Ihmekö tuo, jos sitten joku "Sirkkuliisa" tai "Jalojooseppi" jää päähän, mutta ei se MISSÄ sen on kuullut.
Tämä on juuri se syy, miksi ei itse täällä viitsi kauheasti mitään kysellä, kun joillakin on vaan niin suunnattoman suuri tarve olla "mulkvisti". Kotona äijä pieksee tai on muuten vaan peeaska elämä, niin täällä voi sitten lasetella tulemaan mitä sylki suuhun tuo, vailla minkäänlaisia käytöstapoja...
Mutta siis AP:lle, jos nyt sattuisitkin lukemaan :) Oikein hyvin ymmärrän tuon nimiasian. Minulla on päiväkirjan välissä edelleen tallessa lappu, johon olen kirjoittanut nimet neljälle lapselleni. Tänä päivänä lapsia on viisi, eikä kenellekään lopulta tullut nimeksi lapussa olleita nimiä, mutta minulle se oli tosi tärkeä juttu. Olen aina halunnut ison perheen ja nimiä on todella hartaasti aina tullut mietittyä. Ja joo, on tuo mieskin mielipiteensä sanonut, mutta ei yleensä ole asiasta ollut likikään niin kiinnostunut kuin minä. Joten komppaan siinä, että kyllä niitä lasten nimiä voi miettiä jo ihan kuinka pienestä vaan. Minun tyttönikin 8 vuotta on jo kertonut minulle mikä tulee hänen pojastaan, ja kirjoitin sen tuonne vauvakirjaansa ylös, niin ehkä joskus voidaan se sitten tarkistaa :)
Tuosta ystävästä sanoisin, että aivan täysin laskelmoitu juttu. Jo pelkästään se, että väittää nimien olevan omasta suvustaan kertoo, että puhuu potaskaa. Eikös tällainen asia olisi tullut esille jo silloin kun kerroit nimistä ja sanoit olevan suvustasi. "Hei minunkin suvussani on nuo nimet"... Ja jos ei muka tiennyt/muistanut. Hah! Harvemmin niitä koirien tai muidenkaan elukoiden nimiä omista sukuluetteloista aletaan etsiä. Ja että molemmat sattu osumaan kohdalleen? Ja minä voitan lauantaina lotossa!
Aika hyvänä ohjeena olen pitänyt erään (oikean) ystäväni sanontaa, että et tarvitse elämääsi ihmisiä, jotka tekevät sinulle enemmän pahaa kuin hyvää oloa. Itse sanouduin irti ystävyyssuhteesta, joka vuosien ajan kalvoi kun tauti. Vaikka miten yritin olla, niin koskaan se ei hänelle riittänyt, aina tuli "veitsenisku selkään". Erään välienselvittelyn jälkeen päätin, että nyt riittää. Surin ja prosessoin aikani suhdettani häneen, mutta lopputulema aina vaan oli, että näin on parempi, ja niin aivan systemaattisesti "poistin" hänet elämästäni. Välillä on ikävä, mutta kuitenkin huomaan, että minun on paljon helpompi hengittää. Suosittelen sinua miettimään samaa.
Hyvää jatkoa ja onnea hankkeeseesi lapsien suhteen :) Ne vieläkin ihanemmat nimet odottavat sitten aivan varmasti.
Ja aa harva ottaa kaksi koiraa kerrallaan, ainakaan pentuna. Ei ole kovin suositeltavaa. Ja kotia vaihtavien koirien nimiä ei yleensä vaihdeta. Mutta huono provohan tää on.
Minä en yhtään ihmettelisi vaikkei olisikaan provo. Tuollaisia todella ilkeitä ihmisiä on olemassa, jotka haluavat aiheuttaa toiselle mieilipahaa - ihan ilman sen kummempaa motiiviakin. :( Sinun tunteella kertomasi tarina on ollut hänestä "hauskaa" käyttää hänen koiriensa nimiin. Voisin kuvitella, ikävä kyllä, että siskoni tekisi noin jollekin ihmiselle, vain siksi että hänestä on kiva aiheuttaa murhetta toiselle.
Halaukset ap, viilennä välit tuohon ihmiseen ja katkaise ne lopulta, et tarvitse tuollaista elämääsi - ja ehkä sitten kun vauvoja tulee, olet jo unohtanut koko kaverisi ja annat lapsellesi nimen jota olet hellitellyt aina mielessäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kirjoitin jo aiemmin ja 81 jatkoi samalla linjalla. Tiedän omasta kokemuksesta mitä on ns piilokateus. Se ei todellakaan ilmene suoraan vittuiluna vaan just tollaisina "pikkunäpäytyksinä" Eikä tuo ole edes pieni juttu vaan suoraa kuittailuu sulle
Älä ole liian sinisilmäinen. Maailmassa on liikaa susia lampaan puvussa
Toivon että saat ihanan terveen vauvan ja voit hyvin :)
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:38"]
Olisi varmaan pitänyt kysyä tämä asia muodossa:
Miltä sinusta tuntuisi / mitä ajattelisit, jos olisi olemassa jokin sinulle todella tärkeä asia, ja joka olisi ollut sinulle tärkeä lapsesta asti, ja hyvä ystäväsi omisi tämän asian ja tekisi siitä sinulle pilkallisen, näin ollen pilaten kyseisen asian?
[/quote]
Luulen ap (vaikka tätä viestiketjua ei ihan tosissaan voi ottaa), että sinä olet missanut totaalisesti pointin, jonka niin moni kirjoittaja on yrittänyt alleviivata. Jatka elämääsi, kukaan ei ole kuollut, ystäväsi ei ole vienyt miestäsi tai rahojasi eivätkä nimet ole kenenkään yksinoikeuksia. Ymmärtäisin ehkä jos kälysi olisi ristinyt lapsensa samalla nimellä mitä itse olet raskausaikana lapsellesi kaavaillut ja saisit tietää asiasta lapsen ristiäisissä.
Toki jokaisella on oikeus omiin tuntemuksiinsa, mutta kunhan tulet vähän vanhemmaksi, huomaat ettei kyse ole kovin vakavasta asiasta. Life goes on ja jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oisin ap antaisin kenkää mokomalle kusipäälle.
Tuota AP, milloin sinun kaksosten laskettu aika on vai joko vauvat on syntyneet? Ahdistaa sinun puolesta, tuo on niin pirullinen tilanne. Mitä mieltä miehesi on?
(aivan ot, pitääkö kirjoittaa laskettuaika vai laskettu aika)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 09:47"]
Tuota AP, milloin sinun kaksosten laskettu aika on vai joko vauvat on syntyneet? Ahdistaa sinun puolesta, tuo on niin pirullinen tilanne. Mitä mieltä miehesi on?
(aivan ot, pitääkö kirjoittaa laskettuaika vai laskettu aika)
[/quote]
Ap ei taida kylläkään olla edes raskaana...
Ap sait jo hyvän neuvon täällä, hanki sika tai rotta tai vaikka tarantella ja anna sille "ystäväsi" nimi! Katsotaan onko yhtä hauskaa hänestä.
Itse tekisin niin että tuosta "ystävästä" huolimatta antaisin unelmanimet lapsilleni. Koirat eivät kuitenkaan (valitettavasti) kovin pitkään elä, mutta lapset sinua ja "ystävääsi" kauemmin. Lisäksi en olisi enää tuon "ystävän" kanssa tekemisissä, joten ihan sama vaikka nimeäisi kaikki eläimensä koko perheeni nimillä.
Jotkut täällä vähättelevät tuota "ystävän" tekoa. No ei siihen kukaan kuollut, eli ei se tekona ole niin "vakava", mutta se syy, miksi sellainen teko tehtiin, niin se syy on paha, ilkeä ja sen pitäisi ravistella sinut hereille näkemään mikä ystäväsi on pohjimmiltaan.
Tai oikeastaan, jos tuota tekoa vähätellään, ja jos ystäväsi sitä vähätteli, kielii se minusta vain lisää vähättelyä sinua kohtaan. Sinun tunteitasi ja unelmiasi vähätellään ja pilkataan härskisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törkeää käytöstä ystävältä, jos nyt ystäväksi tuollaista voi kutsua. Itse pistäisin kyllä ystävän jäähylle, eli ainakin toistaiseksi pois arjesta ja näköpiiristä, JA kertoisin vielä selkosanoin miksi. Kertoisin asiat, jotka pahoittivat mieltäni, ja miltä hänen tekonsa minusta tuntui, ja etten kaipaa elämääni sillä tavoin käyttäytyviä "ystäviä". Joten ottakoon yhteyttä sitten, kun hänestä tuntuu, että hän on valmis toimimaan avoimesti, suorasti ja rehellisesti minua kohtaan, ystävänä, ei piruna. Ei mitään pelejä, kieroilua, ilkeilyä, valehtelua. Ja sillä siisti.
Samalla poistuvat nuo kaverin koirat myös elämästäni, eikä nimiä tarvitse liittää koiriin, vaan sukuun ja hyviin muistoihin.
Ja tämän jälkeen työstäisin itse sitä, että annan mielessäni ystävälle anteeksi mitä hän on tehnytkään, putsaisin henkisen pöydän meidän väliltä.
Ja lisään vielä, että käyttämällä haluamiasi nimiä osoitat "ystävällesi", ettei hänellä ja pahantahtoisuudellaan ole mitään valtaa sinuun!
Älä antaudu pahantahtoisuuden kohteeksi ja uhriksi! Porskuta vakaasti eteenpäin valitsemallasi tiellä ja kynnä tieltäsi kaikki ilkiöt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ompa sitten kiva kaveri sulla. Tuohan on ihan selvää toisen idean varastamista. Jos ois mun kaveri, niin ois entinen kaveri. Harmi ku menit hänelle paljastamaan haaveesi. Voithan sinä silti laittaa nimen/nimet lapsillesi, mitä sitten että toinen on pölliny ne koirilleen?
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 10:01"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 09:47"]
Tuota AP, milloin sinun kaksosten laskettu aika on vai joko vauvat on syntyneet? Ahdistaa sinun puolesta, tuo on niin pirullinen tilanne. Mitä mieltä miehesi on?
(aivan ot, pitääkö kirjoittaa laskettuaika vai laskettu aika)
[/quote]
Ap ei taida kylläkään olla edes raskaana...
[/quote]
Siis ei raskaana?Oikeesti? Miksi siis tämä naurettava älämölö?
Lapsellista provoilua koko tarina.
Pois tuonlainen ihminen läheltäsi! Haluaa ivata, kadehtii ja vertaa itseensä sinuun.
Täällä av:lla on paljon ystäväsi kaltaisia kusipäitä
Kun saat ihanan, terveen vauvan, kateus vaan tulee korostumaan. Älä ole moisen moukan kanssa missään tekemisissä.
Viettäköön koiraelämää keskenänsä
Tuli Ap vielä mieleen että sinuna ottaisin minipossun tai jonkun muun "lystin" lemmikin ja antaisin sille ystäväsi nimen...olisi kiva tietää mitä hän siitä tuumaisi ...
Kuullostaa keksityltä tarinalta ja aika huonolta. Keksi parempi!
Alue: Aihe vapaa
Ymmärrän sun fiilikset, mutta minusta sinun tulisi myöntää, että nimissä on todellakin jotakin outoa, muutenhan ihmiset olisivat pitäneet niistä ja ne olisivat yleisempiä. Jos ne ovat tyyliä Malviina ja Malakias, laita lapsille toisiksi etunimiksi, mutta keksi paremmat kutsumanimet. Kasva aikuiseksi.