Lue keskustelun säännöt.
Miksi tulo- ja elintasoerojen kasvattaminen on väärin?
10.03.2019 |
Jos ponnistelemalla saisi enemmän kuin naapuri, niin kyllähän se kannustaisi yrittämään. Nyt ei kannata kun kotona makaamisella saa saman kuin akateeminen työssäkäyvä.
Kommentit (90)
Koska kokonaishyvinvointi ja kansantalous kasvavat pitkällä tähtäimellä parhaiten silloin kun tuloerot eivät ole kovin suuret. Esimerkiksi Suomessa 80-90-lukujen taitteessa retkahtaneet tuloerot ovat maksaneet meille noin 30% sen jälkeisestä talouskasvusta eli nykyisenkaltaista velanottoa ei olisi koskaan tarvittu mikäli silloin olisi tehty oikeita päätöksiä.
Ja ennen kommunistihöpinöitä huomautan että liian pienet tuloerot ovat myös yhtälailla kasvua hidastava tekijä, optimi ei ole kummassakaan ääripäässä vaan niiden välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska kokonaishyvinvointi ja kansantalous kasvavat pitkällä tähtäimellä parhaiten silloin kun tuloerot eivät ole kovin suuret. Esimerkiksi Suomessa 80-90-lukujen taitteessa retkahtaneet tuloerot ovat maksaneet meille noin 30% sen jälkeisestä talouskasvusta eli nykyisenkaltaista velanottoa ei olisi koskaan tarvittu mikäli silloin olisi tehty oikeita päätöksiä.
Ja ennen kommunistihöpinöitä huomautan että liian pienet tuloerot ovat myös yhtälailla kasvua hidastava tekijä, optimi ei ole kummassakaan ääripäässä vaan niiden välillä.
USA on maailman johtavia talouksia ja innovaatiokeskuksia, koska siellä maksetaan osaajille. Kukaan ei halua Suomessa kouluttautua jos ojankaivaja saa samaa palkkaa kuin tekniikan tohtori. Tämä nyt on päivänselvä asia. Kukaan ei pakota menemään sieltä, missä rima on matalin.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on epäreilua, että terveen ja työkykyisen elintason pitäisi olla paljon parempi kuin sairaan ja työkyvyttömän, jolla on jo valmiiksi paljon raskaampaa kuin terveellä työssäkäyvällä.
Terve ja työkykyinen ei ole itse valinnut syntymistään maailmaan. Jos hän vihaa työn tekemistä, niin kenelläkään ei ole oikeutta vaatia ahkerointia ainakaan omaksi hyväkseen.
Sen sijaan jokaiselta terveeltä voi vaatia itsensä elättämistä, mutta älä luule, että esim. minun lapseni on maailmaan kyvyttömiä elättämään saatettu. Kaikki avuttomien auttaminen on aina pelkkää plussaa ja siitä pitäisi nöyrästi kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kokonaishyvinvointi ja kansantalous kasvavat pitkällä tähtäimellä parhaiten silloin kun tuloerot eivät ole kovin suuret. Esimerkiksi Suomessa 80-90-lukujen taitteessa retkahtaneet tuloerot ovat maksaneet meille noin 30% sen jälkeisestä talouskasvusta eli nykyisenkaltaista velanottoa ei olisi koskaan tarvittu mikäli silloin olisi tehty oikeita päätöksiä.
Ja ennen kommunistihöpinöitä huomautan että liian pienet tuloerot ovat myös yhtälailla kasvua hidastava tekijä, optimi ei ole kummassakaan ääripäässä vaan niiden välillä.
USA on maailman johtavia talouksia ja innovaatiokeskuksia, koska siellä maksetaan osaajille. Kukaan ei halua Suomessa kouluttautua jos ojankaivaja saa samaa palkkaa kuin tekniikan tohtori. Tämä nyt on päivänselvä asia. Kukaan ei pakota menemään sieltä, missä rima on matalin.
Mikä kohta lauseessa "liian pienet tuloerot ovat myös yhtälailla kasvua hidastava tekijä" oli sinulle liian vaikea ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kokonaishyvinvointi ja kansantalous kasvavat pitkällä tähtäimellä parhaiten silloin kun tuloerot eivät ole kovin suuret. Esimerkiksi Suomessa 80-90-lukujen taitteessa retkahtaneet tuloerot ovat maksaneet meille noin 30% sen jälkeisestä talouskasvusta eli nykyisenkaltaista velanottoa ei olisi koskaan tarvittu mikäli silloin olisi tehty oikeita päätöksiä.
Ja ennen kommunistihöpinöitä huomautan että liian pienet tuloerot ovat myös yhtälailla kasvua hidastava tekijä, optimi ei ole kummassakaan ääripäässä vaan niiden välillä.
USA on maailman johtavia talouksia ja innovaatiokeskuksia, koska siellä maksetaan osaajille. Kukaan ei halua Suomessa kouluttautua jos ojankaivaja saa samaa palkkaa kuin tekniikan tohtori. Tämä nyt on päivänselvä asia. Kukaan ei pakota menemään sieltä, missä rima on matalin.
Suomalainen terveyskeskuslääkäri tienaa saman verran kuin sairaanhoitaja vuorotyössä sairaalassa, pappi tienaa alle amk -sihteerin ja sosiaalityöntekijä saa monesti vähemmän palkkaa kuin asiakkaansa. Kannattaako kouluttautua Suomessa? Saadaanko työntekijöistä näille aloille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on epäreilua, että terveen ja työkykyisen elintason pitäisi olla paljon parempi kuin sairaan ja työkyvyttömän, jolla on jo valmiiksi paljon raskaampaa kuin terveellä työssäkäyvällä.
Minä olen ollut lähes työkyvytön 15 vuotta ja silti jaksoin tehdä töitä, koska en halunnut luovuttaa tai valittaa. Usein piti mennä Acutaan kesken työpäivän. Nyt vasta 15 vuoden kärsimysten jälkeen pääsin leikkaukseen. Tätä ennen ei ole tekniikka ollut vielä tarpeeksi kehittynyttä ja leikkaukset ovat epäonnistuneet. Kyse on sydänvaivoista. Ja sitten on niitä jotka aina "masentuvat" ja voi hellanlettas ollaan 6 kk sairaslomalla.
On totta että liian suuret tuloerot ovat ongelma, mutta niin ovat myös liian pienet.
Suomessa on yhdet maailman pienimmistä tuloeroista, eikä kukaan vakavasti otettava tutkija voi väittää, että Suomessa pitäisi tuloeroja entisestään pienentää, jotta yhteinen hyvinvointi paranisi. Päin vastoin Suomessa todennäköisesti olisi kaikkien kannalta parempi, että tuloerot kasvaisivat. Hyvin ansaitsevien tulot eivät ole vähemmän ansaitsevilla pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kokonaishyvinvointi ja kansantalous kasvavat pitkällä tähtäimellä parhaiten silloin kun tuloerot eivät ole kovin suuret. Esimerkiksi Suomessa 80-90-lukujen taitteessa retkahtaneet tuloerot ovat maksaneet meille noin 30% sen jälkeisestä talouskasvusta eli nykyisenkaltaista velanottoa ei olisi koskaan tarvittu mikäli silloin olisi tehty oikeita päätöksiä.
Ja ennen kommunistihöpinöitä huomautan että liian pienet tuloerot ovat myös yhtälailla kasvua hidastava tekijä, optimi ei ole kummassakaan ääripäässä vaan niiden välillä.
USA on maailman johtavia talouksia ja innovaatiokeskuksia, koska siellä maksetaan osaajille. Kukaan ei halua Suomessa kouluttautua jos ojankaivaja saa samaa palkkaa kuin tekniikan tohtori. Tämä nyt on päivänselvä asia. Kukaan ei pakota menemään sieltä, missä rima on matalin.
USA on itseasiassa mainio esimerkki, muttei siten kuin kuvittelet. USA:ssa tuloerot ovat nimittäin olleet suurimman osan sen historiasta huomattavasti pienemmät kuin muissa länsimaissa, mikä osaltaan selittääkin sen nykyisen aseman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kokonaishyvinvointi ja kansantalous kasvavat pitkällä tähtäimellä parhaiten silloin kun tuloerot eivät ole kovin suuret. Esimerkiksi Suomessa 80-90-lukujen taitteessa retkahtaneet tuloerot ovat maksaneet meille noin 30% sen jälkeisestä talouskasvusta eli nykyisenkaltaista velanottoa ei olisi koskaan tarvittu mikäli silloin olisi tehty oikeita päätöksiä.
Ja ennen kommunistihöpinöitä huomautan että liian pienet tuloerot ovat myös yhtälailla kasvua hidastava tekijä, optimi ei ole kummassakaan ääripäässä vaan niiden välillä.
USA on maailman johtavia talouksia ja innovaatiokeskuksia, koska siellä maksetaan osaajille. Kukaan ei halua Suomessa kouluttautua jos ojankaivaja saa samaa palkkaa kuin tekniikan tohtori. Tämä nyt on päivänselvä asia. Kukaan ei pakota menemään sieltä, missä rima on matalin.
Se, että tekniikan tohtori tienaa saman kuin ojankaivaja (joita ei kylläkään ole) liittyy yritysten haluttomuuteen maksaa osaamisesta, ei siihen, että olisimme yhteiskuntana jotenkin liian tasa-arvoinen. Tekniikan tohtori tienaa varmasti enemmän kuin mielikuvitusojankaivaja, jos hänen osaamiselleen on käyttöä, mutta mikä on sinusta tarpeeksi? 2x? 5x? 20? 100? Pitääkö tohtorin palkkaavan yrityksen nostaa tohtorin palkkaa vai pitääkö ojankaivaja palkka puolittaa, jotta tohtori olisi tyytyväinen? Vai itkettääkö verot, joilla se tohtorinkin koulutus on maksettu?
Te samat ihmiset ilmeisesti sanotte sille ojankaivajalle, että jokainen on oman onnensa seppä, mutta tohtoria yhteiskunnan pitäisikin paapoa kiitokseksi siitä, että on viitsinyt. Miksei tohtori itse tee tilanteelleen jotain, kerran osaamista on? Miksi pitää mennä sieltä missä rima on matalin?
Eiköhän se ole vain hyvä, että sekä tohtorilla että ojankaivajalla on molemmilla hyvä elämä. Kyllä tohtori palkintonsa ansaitsee, mutta kohtuus kaikessa. Yrittäjän riskin saa ottaa ja jos joku yritys ei ymmärrä palkata ja palkita, on se yrityksen ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vaan parempi ettei kukaan yritä ja että kaikilla on kurjaa. Suomi on keskinkertaisten ihmisten keskinkertainen maa.
Minä ratkaisin ongelman omalta kohdaltani ja muutin hollantiin. Täällä saa lisäsi 50 000 € ansaitseva ulkomaalainen vähentää 30% verotuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on kaikille maksuton peruskoulu, vastaavasti kirjastosta voi lainata ilmaiseksi kirjoja. Silti on perheitä, joissa ei lapsen koulunkäyntiä valvota ollenkaan, lapsi ei tee läksyjä, ei lue kokeisiin eikä kuuntele tunnilla. Samalla opetuksella luokassa on keskiarvoja 5,5-9,5...
Lisäksi tunnilla häiritään ja hidastetaan muidenkin opiskelua. Kyseessä ihan tavallinen täysin suomalainen luokka. Koulu sijsitsee keskellä omakotitaloaluetta.
Peruskoulun surkea todistus heijastelee sitten peruskoulun jälkeisiin opintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Köyhät, tyhmät ja laiskat ovat aina halunneet saada kaiken "ilmaiseksi" samalla kun muut raatavat. Iljettävää ja omahyväistä porukkaa.
Onko esim Susanna Koski siis köyhä, tyhmä ja laiska?
Kaksi viimeksi mainitsemaasi hän toki on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät on väittämänä pelkkä urbaani harha. Viimeisten vuosien aikana ei eriarvoistumista ole tapahtunut, päin vastoin. Tuloskehitys alimmassa desiilissä on ollut kaikkein nopeinta. Suomessa on ylipäätään yhdet maailman pienimmät tuloerot ja suurimmat tulonsiirrot. Ylin tulodesiili maksaa lähes kaikki valtionverot.
Tuloerot motivoisivat ihmisiä aktiivisuuteen ja tuottaisivat ylipäätään suuremman yhteisen hyvän. Nyt motivoiva vaikutus on hyvin rajallinen.
Huvittavaa on huomata tässäkin ketjussa esiintyvä alapeukkujen määrä, jokaiselle joka vähänkin esittää, että ahkeruudesta pitäisi syntyä edes hieman suurempi palkkio.
Tutkimusten köyhyys on Suomessa lisääntynyt.
Kaiken lisäksi "ahkeruus" ei ole se tekijä jolla tuloerot syntyvät.
Sanat ovat "ahneus" ja hyväveli/siskokerho.
Olisipa mielenkiintoista nähdä linkki tutkimukseen, jossa osoitetaan köyhyyden lisääntyneen.
Kelpaisko toi?
Vierailija kirjoitti:
Koska kokonaishyvinvointi ja kansantalous kasvavat pitkällä tähtäimellä parhaiten silloin kun tuloerot eivät ole kovin suuret. Esimerkiksi Suomessa 80-90-lukujen taitteessa retkahtaneet tuloerot ovat maksaneet meille noin 30% sen jälkeisestä talouskasvusta eli nykyisenkaltaista velanottoa ei olisi koskaan tarvittu mikäli silloin olisi tehty oikeita päätöksiä.
Ja ennen kommunistihöpinöitä huomautan että liian pienet tuloerot ovat myös yhtälailla kasvua hidastava tekijä, optimi ei ole kummassakaan ääripäässä vaan niiden välillä.
Ei NL:ssa koskaan päästy irti tuloeroista. Sillä jopa ohjailtiin muuttoliikettä.
Tuloerot kasvoivat erityisesti ensimmäisten viisivuotiskausien aikana, kun asiantuntemuksesta maksettiin runsaasti osaaville. Miljoonat pakkotyössä olevat rangaistusvangit eivät saaneet palkkaa. Suuri osa palkkaa olivat kuitenkin tuetut elintarvikkeiden hinnat ja asumisoikeudet. Näin ollen rahamääräinen tuloero ei muodostanut koko tuloeroa, missä tasoitusta tuli tuettujen elinkustannusten muodossa. Tulonjaon ja työolojen epätasaisuus johti siihen, että ihmisten liikkuvuutta tuli rajoittaa ja toisaalta ihmisiä tuli siirtää teollistettaville alueille.
Hruštšovin aikana maaseudulta loppui passipakko, mikä oli estänyt maaseudulle jääneistä pyrkimästä kaupunkeihin. Tosin neuvostoaikana loppuun asti pyrittiin suurten kaupunkien kasvua rajoittamaan muuttorajoituksin, mistä oli käytännön seurauksena se, että luvaton saattoi laillistaa asumisensa suurissa kaupungeissa avioliitolla siellä pysyvästi asuvan kanssa.
Brežnevin aikana ryhdyttiin työläisten ja asiantuntijoiden välisiä tuloeroja vähentämään, mitä Pekka Sutela on luonnehtinut brezhneviläiseksi yhteiskuntasopimukseksi.
Myöskään teollistamisessa ei käytetty enää pakkosiirtoja, vaan pohjoisilla vaikeasti asuttavilla alueilla sinne vapaaehtoisesti menneille järjestyi moninkertainen palkka ja tavanomaista parempi elintarvikehuolto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on epäreilua, että terveen ja työkykyisen elintason pitäisi olla paljon parempi kuin sairaan ja työkyvyttömän, jolla on jo valmiiksi paljon raskaampaa kuin terveellä työssäkäyvällä.
Sairas- ja työkyvytön saa jo nyt eläkkeen, henkilökohtaisen avustajan tarvittaessa, jopa useampia, ilmaiset hoidot ja kuntoutukset. Mitä vielä pitäisi saada? Mutta kertokaapa miksi terveen ja työkykyisen, mutta työhaluttoman tai osaamattoman pitäisi saada sama elintaso kuin naapurin kirurgilla?
Tämä oli oikein hyvä kommentti, koska se kertoo, miten vähän suomalaiset asioista tietävät.
Luuleminen tuntuu olevan enemmän kannatettu kuin tietäminen. Mutta itsekkyys ja omanviotonpyynti rehottavat.
Sairauseläkkeiden myöntäminen on vähenynyt rajusti ja niinpä oikeasti työkyvyttömiä roikotetaan työttömän statuksella. Kun heidät siivottaisiin pois työttömyystilastoista, eli eläkkeelle, minne he kuuluvat, jäisi jäljelle joukko ikääntyneitä, joiden osaamiselle ei enää ole tarvetta ja pieni joukko tarkoituskeliseti tukien varassa eläviä.
Tuon pienen joukon takiako haluat heikentää kaikkien työttömien elämää?
Suurin osa yhteiskuntamme taloudellisesti hyvinvoivista ovat hyvinvoivempia, koskamaksavat vähemmän veroja. siten, kun alatte maksaa veronne oikeaoppisesti, voitte tulle kehuskelemaan nettomaksajuudellanne.
Lääkärit, siis yksityisellä työskentelevät, ostetaan sinne osakas lääkärin statuksella, jolloin heillä on mahdollisuus nostaa tulonsa ,lähes kaikki , alhaisemmin verotettuina pääomatuloina.
Valtiovarainministeriön mukaan 2017 listaamattomista (ei-pörssiyrityksiä) yrityksistä maksettiin osinkoja (omistajille, joita on useimmiten noissa 1-2) 2,8 mrd. Vain 450 miiljoonasta perittiin veroa palkkaverona, 850 miljoonasta pääomatuloverona ja loput olivat verovapaita osinkoja.
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät on väittämänä pelkkä urbaani harha. Viimeisten vuosien aikana ei eriarvoistumista ole tapahtunut, päin vastoin. Tuloskehitys alimmassa desiilissä on ollut kaikkein nopeinta. Suomessa on ylipäätään yhdet maailman pienimmät tuloerot ja suurimmat tulonsiirrot. Ylin tulodesiili maksaa lähes kaikki valtionverot.
Tuloerot motivoisivat ihmisiä aktiivisuuteen ja tuottaisivat ylipäätään suuremman yhteisen hyvän. Nyt motivoiva vaikutus on hyvin rajallinen.
Huvittavaa on huomata tässäkin ketjussa esiintyvä alapeukkujen määrä, jokaiselle joka vähänkin esittää, että ahkeruudesta pitäisi syntyä edes hieman suurempi palkkio.
Ensinnäkin; valtion keräämien tuloverojen, jossa on siis mukana sekä palkkaverot että pääomatuloverot, osuus valtion kaikista keräämistä veroista on alle 10 %. Viime vuonna niitä kerättiin 9,8 mrd.
Kun taas tasaverotettuja välillisä veroja valtio keräsi 32,8 mrd.
Verouksemme onkin siis jo nyt hyvin, hyvin lähellä tasaverotusta, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki verot huomioiden todelliset veronmaksajat löytyvätkin pieni- ja keskituloisista, koska heitä on lukumääräisesti kaikkein eniten.
Väitätkö, että siivoja tai putkimies tai kiinteistönhoitaja on laiska? He tekevät aivan yhtä paljon töitä kuin sinäkin ja fyysisesti kuluttavampaa. Ainoa ero on, että he ovat opiskelleet vähemmän aikaa.
Se puolestaan tarkoittaa, että he ovat siirtyneet ospikelevia aiemminveronamksajiski, kosk aovat aiemmin työelämässä.
Argumenttisi eivät oikein kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät on väittämänä pelkkä urbaani harha. Viimeisten vuosien aikana ei eriarvoistumista ole tapahtunut, päin vastoin. Tuloskehitys alimmassa desiilissä on ollut kaikkein nopeinta. Suomessa on ylipäätään yhdet maailman pienimmät tuloerot ja suurimmat tulonsiirrot. Ylin tulodesiili maksaa lähes kaikki valtionverot.
Tuloerot motivoisivat ihmisiä aktiivisuuteen ja tuottaisivat ylipäätään suuremman yhteisen hyvän. Nyt motivoiva vaikutus on hyvin rajallinen.
Huvittavaa on huomata tässäkin ketjussa esiintyvä alapeukkujen määrä, jokaiselle joka vähänkin esittää, että ahkeruudesta pitäisi syntyä edes hieman suurempi palkkio.
Tutkimusten köyhyys on Suomessa lisääntynyt.
Kaiken lisäksi "ahkeruus" ei ole se tekijä jolla tuloerot syntyvät.
Sanat ovat "ahneus" ja hyväveli/siskokerho.
Olisipa mielenkiintoista nähdä linkki tutkimukseen, jossa osoitetaan köyhyyden lisääntyneen.
Kylläpä seuraat aikaasi todella heikosti. Mediassakin on esitelty köyhyyden kasvamista useaan kertaan.
Sipilän hallituskaudella lisääntyi erityisesti lapsiperheiden köyhyys (THL) . Lapsena koettu käyhyys vaikuttaa kaikkien tutkimustne mukaan olennaisesti siihen, miten lapsi aikuistututtuaan sijoittuu yhteiskunnassa.
Köyhyyden lisääntyminen tuo mukanan kasvavai ongelmia myös koko yhteiskunnan kannalta.
Ap:lle tiedoksi että kotona makaamalla ei todellakaan saa samaa kuin akateeminen työssäkäyvä. Tutustu tarkemmin asioihin. Tietysti jollain pitkään työelämässä olleella työttömällä voi olla omaisuutta ja säästöjä/perintöjä. Silloin voi tietysti elellä leveämmin kuin ihan tukien varassa oleva. Useimmat työttömät ovat pakosta joutuneet työttömäksi. Toki lusmuja jonkun verran riittää, niitä on sekä köyhissä että rikkaissa veronkiertäjissä tms.
Köyhät, tyhmät ja laiskat ovat aina halunneet saada kaiken "ilmaiseksi" samalla kun muut raatavat. Iljettävää ja omahyväistä porukkaa.