Harmittaako muitakin, kun pitää syödä päivittäin ja useasti?

Joo, minä en oikein viitsi syödä. Ei ole yleensä inspiraatiota eikä huvita, en pidä ruuan laittamisesta, sen suunnittelusta ja hoitamisesta. Kun on syönyt, pian pitää syödä taas, turhauttaa kun siitä ei tule koskaan "valmista". Useimpina päivinä elän kahvilla ja viilillä, ehkä banaanilla ja suklaalla. Joskus käyn ravintolassa tai kahvilassa, siellä ainakin syön jotain ruokaa.

(Tämä on muuten yksi syy miksi ei kiinnosta hankkia lapsia. Itseni voin olla ruokkimatta.)

Ei tarvitse monesti syödä. Kaksi kertaa päivässä riittää mainiosti.

Joo, kauhea vaiva ja sitten tiskiä ja ruuantähteitä ja muuta siivottavaa. Kaikki se vaiva vaan sen takia, että pitää syödä. Ravintoloissa käyn, mutta niissä on usein liian isot annokset ja ei kehtaa jättää ruokaa, mutta kaiken syömällä tulee ähky ja mukaan pyytämisessä on oma vaivansa. Joskus elän päivän vain leivällä, kahvilla ja suklaalla, mutta ennen pitkää on taas keksittävä jotain kunnon ruokaa.

Äh, onpa vaikeeta tää elo joskus.

Ihan tuttu fiilis itsellekin. Varsinkin sen jälkeen kun painoni putosi reilusti elämäntaparemontin jälkeen ja pääsin eroon nautintomässäilystä. Nykyään harrastan runsaasti liikuntaa, joten myös kulutus on kova. Toisinaan tympii, kun pitää olla jatkuvasti syömässä ettei olo mene liian heikoksi.

Ei mitään järkeä syödä monta kertaa päivässä. Johan siinä painokin nousee.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse monesti syödä. Kaksi kertaa päivässä riittää mainiosti.

Riippuu ihmisestä, minulle 2 kertaa päivässä olisi liian vähän. Tarvin paljon ruokaa vaikken tekisi mitään.

Oho, kiva kuulla, että täällä on muitakin outoja! Itsellä taitaa yksi haaste olla vieläpä se, että vatsani täyttyy helposti enkä pysty syömään ns. "varastoon" ja näin ollen tuntuu et joutuu vähän väliä syömään "pikkuannoksia" ettei nälkäkiukku iske.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään järkeä syödä monta kertaa päivässä. Johan siinä painokin nousee.

Ei mulla ainakaan. Koko ikäni painanut painoindeksin suositusten mukaan ja ikää 36 vuotta. Kuten sanoin niin vatsaan ei mahdu isoa annosta eli kahdesti päivässä tuntuu varsin mahdottomalta mulle.

Ois tosi jees jos ihmisen ei tarvis syödä saadakseen energiaa.

Vois syödä ja juoda vaan huvikseen, sillon kun haluaa nauttia.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse monesti syödä. Kaksi kertaa päivässä riittää mainiosti.

Pienikokoinen ihminen ei pysty mättämään niin paljon kerralla.

Ei kukaan pakota syömään useita kertoja. Itse syön kerran päivässä ja juuri tarvittavan energia määrän. Ja tällä hetkellä kun on vähän extraa kropassa, niin syödään pienempää energia määrää.

Ainoa jota on pakko tehdä, on tietenkin juominen ja vielä useita kertoja päivässä. Sillä pärjää hyvin ja kun liikuntaa on runsaasti, niin ei kuluta energiaa lihaksista pois. ;)

Mulla kesti yllämainittua tosi pitkään, kunnes tajusin olla suhtautumatta siihen ruoanlaittotapahtumaan niin kuin se olisi tärkein projektini ikinä. Se meinaan vei kaikki halut laittaa ruokaa. Harjoittelin ruoanlaittoa sen verran, että hallitsen perusasiat. Sen jälkeen saattoi miettiä kauppareissulla, että mitähän raaka-aineita mun suunnilleen tekisi mieli tänään ja mihin olis varaa. Ostin aineet, kokkasin, ja poks, hyvää ruokaa. Maistui myös paremmin.

Tekemättä jättäminen ei taas ollut vaihtoehto, koska en jaksa huonolla ruoalla.

Kyllä. Olisi kiva palata takaisin siihen, että söin vain kerran päivässä. Valitettavasti tuossa säännöllisessä syömisessä on kokonaisuudessaan vähemmän harmia, kuin entisessä tavassani.

Juu sama juttu. Varsinkin näin masentuneena ruoan laittaminen on iso energia ja aikasyöppö. Sitten on se taloudellinen puoli - ruoka maksaa paljon. Ellei ole joku energinen kulinaristi ekspertti joka osaa taikoa vaivattomasti hyvää ruokaa melkein mistä tahansa jämistä. Ja kolmanneksi on se että en voi itse skipata ruokailua tai paastota. Minulla on refluksitauti joka pahenee syömättömyydestä ja tulen myös todella pahalle tuulelle jos ateria jää väliin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan tuttu fiilis itsellekin. Varsinkin sen jälkeen kun painoni putosi reilusti elämäntaparemontin jälkeen ja pääsin eroon nautintomässäilystä. Nykyään harrastan runsaasti liikuntaa, joten myös kulutus on kova. Toisinaan tympii, kun pitää olla jatkuvasti syömässä ettei olo mene liian heikoksi.

Ahmintahäiriöstä toipuvana tämä on ollut yksi vaikeimmista asioista käsittää/hyväksyä.

Ei sun verensokerit laske tuossa ajassa. Ne on hormonit, jotka reagoi kun huomaat että sulla on nälkä. Sisäelimet reagoi, eikä verensokeri pääse laskemaan, jos laskisi, se olisi jo vaarallinen tilanne. 

Mä syön vapaapäivinä aamupalan ja illallisen. Työpäivinä aamupalan ja lounaan. Enkä tarvitse muuta.

Joo! Tällä hetkellä mulla ei ole kovin hyvä ruokahalu. Kun ruokahalua on, on usein hieman luovempi olo keittiössä. Tykkään hyvästä ruuasta, mutta etenkin välipalojen syömistä inhoan. (Ja jos nyt joku sanoo, ettei niitä ole pakko syödä, niin kyllä mun on. Syön lähinnä kasvisruokaa, joka sulaa liharuokaa nopeammin, joten kyllä mun on pakko syödä se 4 kertaa päivässä.) Olen aina tykännyt ruuanlaitosta, mutta nyt on sellainen kausi, että en jaksa laittaa ruokaa, se ei kiinnosta ja tuntuu välillä, etten edes osaa laittaa ruokaa.

ja lisäksi syöminen tietää vielä sitä että joutuu istumaan pöntölle ja se inhottavaa touhua. en kyllä käy koskaan julkisrssa vessassa niin en syökkään ulkosalla. ei ole luonnollista paskoa sisälle ja vesiklosettia sotkea ja tuhria ulosteellaan. pihahuussissa haluaisin käydä ja silloin voisi syödäkkin enemmän kyllä