Lue keskustelun säännöt.
Mustasukkaisuutta deittikumppanista
09.03.2019 |
Pitkästä suhteesta deittimaailmaan pamahtaneena deittailuetiketit ym.on vielä vähän hakusessa, niin vinkkejä kaivataan mitä tekisitte tilanteessani:
Tutustuin (Tinderin kautta) mieheen, jonka kanssa meillä synkkasi heti alusta todella hyvin ja ensimmäisen viikon aikana olimmekin 3 yötä yhdessä ja juttu alkoi todella (liiankin) tulisesti.
Miehellä on 10 vuoden takaa aika rankka/vauhdikas nuoruus ja ei muutenkaan ole asunut ikinä virallisesti kenenkään kanssa, pisin suhteensa on 3 vuotta.
Meillä on kuitenkin todella hyvä keskusteluyhteys ja huumori kohtaa täysin, yhdessä on aina todella hauskaa ja seksi on erittäin hyvää ja estotonta.
Tuli kuitenkin yhtenä päivänä puhetta, että miestä ahdistaa kun ollaan oltu aika paljon yhdessä ja toistemme luona, että päässyt ikäänkuin liian lähelle. Itsellänikään ei toki ole nyt järkevää 15 vuoden suhteen jälkeen hypätä suoraan uuteen suhteeseen ja olenkin alusta asti tiedostanut, että tämä on ehkä enemmän fwb -kamaa, mutta voidaan käydä yhdessä kuitenkin lätkämatseissa, syömässä ym."parisuhdemeininkiä".
Sovittiinkin, että otetaan ihan rauhassa, annetaan jutulle mahdollisuus ja katsotaan mihin asiat johtaa. Mutta mitään sitoumuksia ei ole, joten muitakin saa tavata.
Ajattelin asian olevan itsellenikin paras näin, mutta nyt havaitsen itsestäni pieniä mustasukkaisuuden piirteitä. Esimerkiksi illalla whatsapp-keskustelu kanssani hiljeni yhtäkkiä melkoisesti, mutta mies oli kuitenkin paljon aktiivisena, oletan siis että oli kiinnostavampaa juttuseuraa.
Ollaan jo aiemmin viikolla sovittu, että tänään nähdään ja tehdään yhdessä jotain kivaa, myös seksi on varmasti mukana kuvioissa. On sovittu, että toiselta saa kysyä ja asioista keskustellaan, jos joku askarruttaa mieltä.
Mietinkin nyt, että teenkö itsestäni ihan naurettavan kuuloisen ripustautujan ja mokaan koko homman, jos kysyn häneltä onko löytänyt mieluisampaa seuraa? Vai annanko vain palaa sen enempää asioita miettimättä ja kyselemättä, ja nautin siitä, että hengataan rennolla meiningillä ja katsotaan kehkeytyykö tästä mitään. Kun toki olen itsekin yhtä vapaa tapaamaan muita miehiä, niin otanko vain ilon irti tilanteesta?
Nuo omat mustasukkaisuuden tunteet tuli itsellenikin nyt aika yllätyksenä ja ne hieman jopa nolottavat, en ollut niihin yhtään varautunut. Voiko näistä pyristellä irti jollain keinoin?
Kommentit (22)
Et tietenkään rupea kyselemään! Kuulostat ihan pelottavalta stalkkauksen suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä vain, on myönnettävä, että tällaiseen lapsellisuuttani sorruin.
Koska mietin monta kertaa laitanko hänelle viestiä tämän päivän suunnitelmista vai en, niin keskustelu oli avoinna aika paljon.
-Ap
Ei kyselyitä ja yritä tukahduttaa ne orastavat mustasukkaisuuden tunteet. Jos mies haluaa sinut omakseen, niin kyllä se tekee siihen aloitteen jossain vaiheessa. Ja omakseen ei taatusti halua, jos nyt osoitat takertumisen merkkejä.
Ota etäisyyttä, muuten tilanne räjähtää käsiin ja mies häviää sen myötä. Todennäköisesti alku säikäytti hänet, joten nyt otat iisisti ja rennoin rantein. Annat ajan näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele asiaa tätä kautta. Jos, ja todennäköisesti kun, miehellä on myös joitakin muita viritelmiä, niin ajattele niitä vähän vertailukappaleina suhteessa suhun. Mies selkeästi tykkää susta mutta on säikähtynyt nopeaa etenemistä. Juttelee/deittailee siis ehkä muitakin. Jos jossain vaiheessa toteaa, että kukaan ei päihitä sua, niin sitoutuu suhun todennäköisesti vahvemmin kuin ilman näitä viritelmiä. Jos taas lähdette eri teille, niin sekin on hyvä, että se tapahtunee todennäköisesti aika nopeasti ilman suurempia kiintymyksen tunteita.
Mutta olihan tässä taannoin juttua, että nykyinen deittimaailma on kuin karkkikauppa lapselle: tieto siitä, että seuraavassa kipossa saattaakin olla vielä namumpi tapaus, houkuttelee jatkamaan etsimistä.
Kiitos vinkeistä!
Jätän tosiaan kyselyt kyselemättä ja otan iisisti asian suhteen, tavataan kun tuntuu hyvältä ja katsotaan kehkeytyykö ajan mittaan jotain syvempiä tunteita puolin ja toisin. En todellakaan halua antaa itsestäni mitään takertuja-kuvaa, koska mies on sen tyyppinen ettei varmasti sellaiseen suhteeseen lähtisi.
Ja juuri tuota mietinkin, että ehkä "vertailu" auttaa huomaamaan kenen kanssa kukakin sopii parhaiten yhteen.
Ja varmasti jotenkin säikähti räväkkää alkua. Mies meinaan kertoi hyvin pian itsestään todella herkkiä/arkaluontoisia asioita, niin ehkä kokee päästäneensä minut liian lähelle. Ja kun hänen kotonaan pari yötä vietinkin aika pian, kokkailtiin, treenattiin, katseltiin netflixiä ym.ihan parisuhdesettiä. Jonkinlainen "suojamuuri" hänelle tuntuikin tulevan pariksi päiväksi. Nyt tosin taas kun ei olla nähty keskiviikon jälkeen, niin tuntuu kyllä taas lämmenneen, koska otti itse eilen tämänpäiväisen tapaamisen puheeksi ym.
Mutta lisään vielä, että mieheltä on siis nyt parin viikon ajan tullut hänenkin aloitteesta todella paljon viestejä päivittäin, niin hänen kanssa on tottunut pitkin päivää niitä näitä kirjoittelemaan.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja on sokea. Ja ihastunut. Mies sen sijaan ei ole eikä tuskin tulekaan olemaan.
Ihan oikeasti nyt... ei se mitään " säikähtänyt nopeaa alkua". Huomasi ettei halua kuin seksiä ja siksi ottaa etäisyyttä. Mutta myöhäistä, aloittaja ehti jo ihastua.
Itse erosin pitkästä parisuhteesta 5v sitten. Sen jälkeen olen tapaillut joitain miehiä, mukaan mahtuu yksi 3v kestänyt suhde. Alkuun, kun oli tottunut "kuolleeseen suhteeseen" kaikki nuo alun tunnemyrskyt tuli yllätyksenä. Mustasukkaisuus ei ole sairaus kuten joku tässäkin kirjoitti, vaan lähes pakollinen tunne suhteen muodostumisen kannalta. En puhu hullusta käytöksestä miten tämä usen tulkitaan, mutta se, että sinulla on tunne, että haluat miehen olevan vain sinun on ihan luonnollista. Olen myös paljon miettinyt noita miehen pelästymisiä ja muita, mutta tässä vuosien kuluessa huomannut, että siinä lopulta vain kadottaa itsensä. Tulee kierre mistä saa puhua ja mistä ei, omakin käytös siinä muuttuu ja tulee lopulta tunne, että enhän minä ole edes oma itseni enää. Ei ole pakko saada kilareita toiselle, mutta miksi näistä asioista ei voisi aikuiset ihmiset puhua niiden oikeilla nimillä? Et sinäkään varmaan halua tuhlata aikaasi mieheen joka ei ole oikeasti kiinnostunut? Jos nopean alun jälkeen alkaa puhua toisten tapailusta mennään mielestäni väärään suuntaan. Toki teidän taustatkin on erilaisia, siis parisuhteiden kannalta. Itse en enää jaksaisi noita aikuisia miehiä joilla ei ole juuri mitään kokemusta parisuhteista (jos ei ole edes asunut kenenkään kanssa ikinä). Oletan, että ette tekään ihan nuoria ole, kun sinullakin 15v suhde takana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tosiaan olen nyt 30 ja mies pari vuotta vanhempi, lapsia tms.ei kummallakaan ole.
Joo, tilanne on nyt ehkä hieman kysymysmerkki. Kun itsekin alkuun eron jälkeen ajattelin, että nyt riittäisi mies, jonka kanssa voisi tehdä kaikenlaisia "poikaystäväjuttuja" ja jolta saada säännöllisesti seksiä, kun en oikein lämpeä yhdenillanvirityksille, mutta jonka kanssa ei tarvisi tehdä sitoumuksia. No nyt olen sellaisen periaatteessa löytänyt, mutta tunteet hyppäsikin yllättäen peliin ja haluaisinkin jotain enemmän.
Ensi tapaamisesta asti kuitenkin puhuttiin, että oltaisiin aika samoilla ajatuksilla liikenteessä, eli haussa ei olisi ihan pelkkää "sunnuntaikaveria" vaan jotain mahdollisesti enemmän, jos siltä tuntuu. Molempien puheissa kävi ensimmäisen viikon aikana kuitenkin kaikenlaiset tinderin sulkemiset ja tulevat yhteiset kesäharrastukset ym., mutta nyt sen suhteen otettiin hieman takapakkia.
Keskustelumme on kuitenkin todella avointa ja on sovittu, että negatiivisistakin tunteista saa puhua, juurikin esim.jos jokin alkaa ahdistamaan tai toinen ärsyttää jollain tavoin tms.
Voihan se olla, että mies etsii pelkkää seksiä, mutta olettaisin pelkkää sitä hänen saavan helpommin muutakin kautta ja ihan ilman noita kaikenmaailman leffailuja, treenailuja, lätkämatseja ym.
Päivitellään tätä hieman kun en yhtään ymmärrä mitä tässä on meneillään.. Osaisiko kukaan tulkita paremmin :D
Eli tuon viimeisimmän viestini jälkeen olemme nähneet 3 kertaa (la, su ja ma).
La kokkailimme ja leffailimme yhdessä ja petipuuhiinkin päästiin. Sunnuntaina mies kyseli josko taas nähtäisiin ja mentäisiin käymään jossain. No mentiin ulos syömään ja intouduin sitä ennen ja jälkeen häntä hieman suullisesti hoitelemaan. Yhdessä emme öitä viettäneet koska hänellä oli yövuoroa. Kuitenkin töistä viestiä aika aktiivisesti laittoi. Muutenkin meillä oli taas älyttömän hauskaa yhdessä, huumori kohtaa edelleen. Läheisyyttäkin oli näinä päivinä paljon ja miehen käytös samanlaista kuten alkuun.
No eilen maanantaina hänellä alkoi vapaat ja miehen viestittelytottumukset tuntuivat muuttuneen täysin. Tiedän että hän vapailla lähinnä vain hengaa kotona ja tutkii veikkausjuttuja. Viestejä tuli kuitenkin aiempaan verrattuna todella vähän ja pitkällä viiveellä. Olimme alustavasti hieman puhuneet, että kokkaillaan illalla taas yhdessä ja asiaa häneltä tiedustelinkin. Homma oli ok ja suuntasin hänen luokseen.
Tunteiden viilentymistä ei ainakaan kasvotusten ollut havaittavissa: paljon yhdessä pelleilyä, naurua, keskustelua, lähekkäin oloa, hipsuttelua ym. Ilta meni tosin vain syödessä, leffaa katsellen ja vierekkäin nukkuessa, seksiä tai suutelua ei ollut. Tänä aamuna mies vielä kehui, että villapaitani (jota ei aiemmin ollut nähnyt) on kuulemma tosi kiva ja sopii minulle hyvin. Illalla myös kertoi kauempana asuvan äitinsä kyselleen jotain minusta (mies viikko sitten kertoi äidilleen, että on hengaillut viime aikoina kanssani).
Kuitenkin nyt aamupäivästä viestien suhteen sama eiliseltä tuttu viileähkö linja on jatkunut, aamutoivotuksiini tuli vastauksena pelkkä hymiö. Enkä nyt toki kehtaa juuri mitään laittaa etten vaikuta liian tunkeilevalta.
Tyhmä kysymys, mutta miltä tilanne ulkopuolisen korviin kuulostaa? Kannattaako viilentyneen viestittelyn takia vetää edes mitään ihmeempiä johtopäätöksiä?
Ja joo, edelleen olen tipahtanut koko deittailukulttuurista ja varmaan miehistä ylinpäänsä ihan kärryiltä kun niin monet vuodet saman ihmisen kanssa vietin.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna olla. Ei tuosta mitään tule. Hukkaat aikaasi väärään panotyyppiin.
Ap, mielestäni keskityt nyt liikaa miehen tekemisiin ja liian vähän itseesi.
Ketjuun kirjoittamastasi selviää, että olet sopinut miehen kanssa jotain, ja sen jälkeen alkanut haluta jotain muuta kuin mistä sovitte. Mietit pitäisikö sinun ottaa puheeksi miehen tekemiset tai tekemättä jättämiset, mutta sehän on tilanteessa aivan epäolennaista. Sinuna ottaisin puheeksi sen olennaisen, eli omat muuttuneet tunteesi.
Sano miehelle, että vaikka alussa muuta sovittiinkin, niin viime aikoina sinulle on tullut ajatuksia että et ehkä tykkäisikään siitä jos mies tapailee muitakin, tai ainakaan et itse halua jatkaa tapailua enää samalla mallilla. Et kysele miehen mahdollisista muista tapailuista vaan pidät itsestäänselvänä, että niitä mahdollisesti on, kun kerran olette näin sopineet. Ja irtisanoudut sopimuksesta, koska se ei enää toimi sinulle.
Sitten jää miehen tehtäväksi miettiä, haluaako hän sopia kanssasi jonkin muun järjestelyn vai ei. Jos ei halua, et ole menettänyt mitään. Jos haluaa, saatte tilaisuuden syventää suhdettanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna olla. Ei tuosta mitään tule. Hukkaat aikaasi väärään panotyyppiin.
Voihan tuo olla noinkin...
Tuntuisi vaan hieman hölmöltä pistää homma nyt jäihin vain sen takia, että saatan tuhlata aikaani. On kuitenkin kasvokkain paljon suunnitelmia mitä aktiviteetteja tässä lähiaikoina puuhataan ja mihin mennään vaikka syömään.
Toki tiedostan, että saatan itseäni tässä jutussa satuttaa, mutta se riski on varmaan otettava, jos nyt asiaa haluan selvittää voisiko tästä tullakin jotain, vaikka hommasta ei mitään takeita toki ole.
-Ap
Miksi kyselyt? Kun olet epätoivoisesti näemmä päättänyt roikkua tossa kävi miten kävi.
Alkututustumisen jälkeen on jossain kohtaa jotenkin kartoitettava, missä mennään? Ollaanko me pari, aletaanko seurustella vai ei. Vaikuttaa siltä, että sinä haluaisit seurustella, olla pari. On vain ajan kysymys, milloin sinun on kysyttävä toiselta osapuolelta, mikä tässä on meininkinä, mitä hän tahtoo. Jos sinä haluat seukata ja toinen ei halua, silloin valitettavasti se ei voittaa. Jos osapuolilla on aivan eri odotukset, siitä ei voine seurata toimivaa juttua.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mielestäni keskityt nyt liikaa miehen tekemisiin ja liian vähän itseesi.
Ketjuun kirjoittamastasi selviää, että olet sopinut miehen kanssa jotain, ja sen jälkeen alkanut haluta jotain muuta kuin mistä sovitte. Mietit pitäisikö sinun ottaa puheeksi miehen tekemiset tai tekemättä jättämiset, mutta sehän on tilanteessa aivan epäolennaista. Sinuna ottaisin puheeksi sen olennaisen, eli omat muuttuneet tunteesi.
Sano miehelle, että vaikka alussa muuta sovittiinkin, niin viime aikoina sinulle on tullut ajatuksia että et ehkä tykkäisikään siitä jos mies tapailee muitakin, tai ainakaan et itse halua jatkaa tapailua enää samalla mallilla. Et kysele miehen mahdollisista muista tapailuista vaan pidät itsestäänselvänä, että niitä mahdollisesti on, kun kerran olette näin sopineet. Ja irtisanoudut sopimuksesta, koska se ei enää toimi sinulle.
Sitten jää miehen tehtäväksi miettiä, haluaako hän sopia kanssasi jonkin muun järjestelyn vai ei. Jos ei halua, et ole menettänyt mitään. Jos haluaa, saatte tilaisuuden syventää suhdettanne.
Jep, asia on jossain vaiheessa kyllä otettava puheeksi.
Ajattelin kuitenkin nyt vaikka pari viikkoa odotella ja katsoa mihin suuntaan tilanne menee. Ja mielessäni kuitenkin asian tiedostan ja hyväksyn sen, että miehellä saattaa olla muutakin viritelmää. Ei nyt välttämättä mitään älyttömän aktiivista, koska miehen kännykästä paljon juttuja yhdessä katselemme eikä siihen pamahtele wa, tinder tms.viestejä. Mutta oletan, että jotain kartoitusta varmaan kuitenkin on ainakin jossain määrin.
Miehen vastaus:
Älä pistä hommaa jäihin. Ota etäisyyttä ja rauhoitu. Katso kuukauden ajan, milloin mies pyytää sua luoksesi ja mieti jälkikäteen kertojen jälkeen siis, mitä hän niiltä tapaamisilta odotti ja sai. Ja mitä sinä itse niistä sait.
Onko hänellä toinen tai kolmas? Onko vaan päättänyt pysyä sinkkuna? Vai pelkääkö sitoutua? Vai niin kiltti, ettei osaa lopettaa suhteen alkua? Ei mitään merkitystä tuossa tilanteessa, mutta jos haluat häneltä enemmän kestävää suhdetta, anna jutun edetä siihen suuntaan ohjailematta.
Kuukauden päästä näet niskallasikin, mihin se etenee.
KirkkoSisko kirjoitti:
Alkututustumisen jälkeen on jossain kohtaa jotenkin kartoitettava, missä mennään? Ollaanko me pari, aletaanko seurustella vai ei. Vaikuttaa siltä, että sinä haluaisit seurustella, olla pari. On vain ajan kysymys, milloin sinun on kysyttävä toiselta osapuolelta, mikä tässä on meininkinä, mitä hän tahtoo. Jos sinä haluat seukata ja toinen ei halua, silloin valitettavasti se ei voittaa. Jos osapuolilla on aivan eri odotukset, siitä ei voine seurata toimivaa juttua.
Mietin ihan samaa. Ap, sinuna katsoisin vielä pari viikkoa-max. kuukauden mihin homma kehittyy. Ja tänä aikana yritä olla ahdistamatta miestä millään parisuhteeseen liittyvillä kysymyksillä, mustasukkaisuudella yms. Mutta sun täytyy asettaa itsellesi aikaraja, koska sulle riittää se, ettei mies osaa päättää ja toimia sen mukaan. Muuten on riskinä jäädä epämääräiseen tilanteeseen pitkiksi ajoiksi, ja siinä särkee itsensä todella pahasti.
Sä siis stalkkasit miestä koko ajan, että onko se paikalla vai ei? Ei hyvä. Astu pari askelta taaksepäin ja ala tehdä omia juttuja, äläkä pyöri sen miehen ympärillä ajatuksissasi koko aikaa.