Miehen siivoushulluus ja outo käytös ....

Eiköhän suurin ongelma ole sinulla ja näyttää pahenevan vaan koko ajan.

Joillekin siivoaminen on myös kontrollointia, kun elämässä on stressiä tai muutoksia. Kaiken pitäisi olla järjestyksessä, että oma mieli pysyy kasassa. Mainitsit rahahuolet ja stressin, voihan olla, että hänellä stressi purkautuu nyt sinuun ja kodin järjestykseen. Tämä ei tietenkään ole oikein, pitää löytää muita keinoja. 

Ei käytä steroideja :D 

ap 

Ap, Mites nyt menee?

No jos miestä pelottaa? Miehiä pelottavat erilaiset asiat siinä missä naisiakin. Usein ihmiset käyttätyvät aika hallitsemattomasti silloin, kun kokevat itsensä jotenkin uhatuksi. Jos taloudellinen tulevaisuus huolettaa ja hän on painanut duunia koko päivän, en pidä ihan tavattoman yllättävänä, että hän ärsyyntyy tullessaan kotiin. Tällä palstalla huomioidaan järkyttävän vähän sitä, millaisen paineen taloudellinen vastuu antaa miehelle, varsinkin jos sen vastuun ottamista ei arvosteta tarpeeksi. Rahan kantaminen kotiin sivuutetaan jotenkin itsestäänselvyytenä, mikä ei ole oikein. Jos on jo rahahuolia ja stressaantuu siitä, kuvittele miten stressaavaa on rahahuolet + pian yksi suu lisää. Plus mahdollisesti se, ettei tule arvostetuksi.

Voi myös hyvin olla, että jos miestäsi stressaa tuo asia, pieni sotku siellä täällä on vain se jokin juttu, johon stressin voi purkaa. Eli vain näennäinen raivoamisen syy. Pystyisitkö ap juttelemaan miehesi kanssa niistä rahahuolista (ja jos töissä on muuten vain mahdollisesti rankkaa) ja ennen kaikkea *kuuntelemaan* häntä, että saa niitä juttuja pois sydämeltä -> paineet vähän lievittää eikä ehkä ole niin kovaa tarvetta heti riehua. Tunnet itse tietysti teidän tilanteen ja kumppanisi parhaiten, mutta puolison velvollisuus on tulla vastaan ja yrittää tehdä yhteistyötä myös niissä tilanteissa, kun toinen osapuoli ei ole parhaimmillaan ja kypsimmillään. Jokainen meistä tarvitsee sitä myönnytystä itsekin ennen pitkää toiselta, joten on vain kohtuullista pystyä siihen myös itse. Sitähän varten puolisot ovat. Tsemppiä, toivottavasti tilanteenne lähtee parempaan suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kyllä, raskaus oli toivottu, hän itse on pitkään toivonut lasta. Tietenkin siivoan ja teen ruokaa, jos mies on töissä. Se on normaalia. Mutta tuntuu, että en tee mitään oikein tai tarpeeksi. 

AP 

Makaat päivät pitkät av-palstalla, sometat ja katsot salkkareita ja temppareita, eikö niinkin?

Pitäisikö sunkin kasvaa aikuiseksi?

Pitäisiköhän sinun opetella ymmärtämään lukemasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulosta kauheen hyvältä. Mitäs kun vauva syntyy, sinä et välttämättä ehdi siivota lainkaan jos sattuu kunnon tissitakiainen tai koliikkivauva teidän perheeseen?

Suosittelisin puhumaan miehen kanssa asiasta sitten kun tilanne ei ole päällä vaan on rauhallinen hetki.

Miehen on pakko hyväksyä se että siivous on toissijaista pikkuvauvaperheessä ja saattaa jäädä hänen kontolleen tulevaisuudessa ajoittain kokonaan (esim. itkupäivinä ja tiheän imun kausina).

Eli mies raataa ensin töissä koko päivän, ja sen jälkeen tulee siivoamaan kahden lapsen sotkut?

Ei välttämättä, voihan se mies vaikka imettää tiheän imun kautena...

Jos mies on väsynyt työviikosta, niin ärsyttää ne pienetkin asiat.

Tuskin haluaa seuraavaa aamuaan pilata sillä, että näkee ne samat sotkut, niin parempi siivota heti.

Mutta keskustella täytyy. Parempi kun mieskin osaa jättää seuraavaan päivään siivoamisen ja voi levätä, ettei kaikki ärsytä.

Täällä näitä huonoitsetuntoisia ja kynnysmattoja.

Miestä jänskättää ja huolettaa niin on sallittua raivota raskaana olevalle vaimolle, pitää mykkäkoulua ja uhkailla erolla.

Lapselle sallittua käytöstä, ei aikuiselle.

Itselleni asumusero ei ole mikään vaihtoehto. Asumuserossahan ei ole mitään järkeä, kun on pieniä lapsia/lapsi. Ne jäävät kumminkin sen lähivanhemman kontolle, ja isä on joku satunnainen vierailija joka tulee välillä vähän katsomaan lasta. Tämän olen sanonut miehellenikin. Jos haluaa etsiä oman asunnon, se tarkoittaa, että olemme eronneet ja piste. 

Ymmärrän, että taloudellinen vastuu voi pelottaa ja siksi olen itsekin yrittänyt säästää ja osallistua menoihin mahdollisimman paljon. Voinhan yrittää kysyä, miksi oikeastaan raivoaa käytännössä useita kertoja viikossa. Jospa sieltä tulisi joku tyhjentävä vastaus, tähän mennessä ei ole tullut muuta kuin että vituttaa, jos kaikki ei ole täysin järjestyksessä. 

ap 

Eikö mies käsitä herneaivoillaan, että voit olla pahoinvoiva, turvonnut, heikossa kunnossa ja väsynyt raskauden aikana?

Uhkailuviestit Facebookissa ovat ala-arvoisia. Ehdotan, että muutat omaan kotiin.  

Sinun mielialasi vaikuttaa lapsen terveyteen. Älä jää kuuntelemaan turhaa raivoa.

Täällä palstailee ainakin yksi siivoushullu nainen. Se, joka päätti lopettaa miehensä äitinä olemisen.

Aloittaja voisikin vinkata tälle siivoushullulle, että olis mies vapaana!

Haittaako ontuminen siivoamista?

Määäääkin osallistun jeesusteluun. En viitsinyt lukea kaikkia kommentteja, heitän vain paskaa seinään, kai sinne jotakin jää...

Jospa miehelläsi on voimakkaampi siisteyden tarve kuin sinulla. Hän kokee paineita ja vähäinenkin epäsiisteys on sitten viimeinen tippa. Hän sitten siivota rymistelee osoittaakseen mieltään.

Joillekin siisteys on pyhä arvo ja siivous on aika oikeutettua, vaikka sitten iltamyöhällä, jolloin se häiritsee muuta perhettä. Heidän postitoimistossaan niitä kirjeitä ei yksinkertaisesti jaeta, joissa väitetään, ettei maailma kaadu pariin koirankarvaan, eikä sille ole muuta syytä kuin siisteyden Suuri Vaatimus ja Oikeutus. 

Istutat ukkokultasi kahvipöydän ääreen ja sanot nätisti, että parin koirankarvan takia mellastaminen iltayöstä sinusta kohtuutonta ja että niistä karvoista sinällään ei ole mitään haittaa.  Kysyt, että mikä kaikki häntä oikein painaa, kun sinusta tuollainen toiminta on yliampuvaa. Voihan se olla, ettei mies ole edes tajunnut olevansa kohtuuton tai tullut ajatelleeksi, että olisi jotakin taakkaa mielellä. Sellaisia ihmiset ovat: muiden ongelmat huomataan, omia suorastaan kieltäydytään näkemästä, vaikka ne esitettäisiin virtahevon kokoisina keskellä olohuonetta ja todisteiden kanssa.

Tässä jo joku ehdottaa erolla uhkailemista. Joopa joo. Jätä se sika, tai uhkaa edes! En minäkään naiivi ole, joskus puhe ei auta. Kuitenkin, jos alkaa uhkailla tai painostaa, kannattaa muistaa, että uhkauksensa voi joutua toteuttamaan. Onko siihen oikeasti valmis?

Vituttaa, jos kaikki ei ole täysin järjestyksessä? Mistä moinen tiukkapipoisuus? Onko hän aina ollut sellainen? Miten hän ajatteli selviytyä lapsiperheen arjesta tuollaisen pakkomielteen kanssa? Oletko pohtinut ja kysynyt? Onko hän täysin kyvytön käsittelemään tunteitaan? "Vituttaa" ei ole mikään peruste, se on tunne. Senkin voi ymmärtää ja hyväksyä, mutta hänen vitutuksensa ei ole mikään suoranainen syy kenellekään muulle tehdä tai muuttaa mitään. Se jo voisi olla, että joku tahallaan, häntä ärsyttääkseen sotkee paikkoja. Ja sekin, että kotona todella on kohtuuton kaaos. Mutta vitutukseen vetoaminen kohtuullisessa tilanteessa ei ole muuta kuin uhkaus, että jos asiat eivät muutu hänen mieleisekseen. Jos ei tuon syvällisempään pysty, hän jatkaa toisten painostamista käytöksellään.

Mutta pystyyhän hän, aikuinen mies. Joskus vain pitää olla pakkorakonen. Älä nyt hitossa lähde mukaan mihinkään erouhkailuun. Voit sanoa, että sinusta tuntuu pahalta moinen vihjailu, ja vielä Facessa, jossa puoli tuttavapiiriä saa tietää hänen huonon käytöksensä ja huonommalla tuurilla joku vielä kaataa lisää bensiiniä liekkeihin. Kyllä marssijärjestys on se, että jos hän kotona kiukkuspäiten käyttäytyy epäsosiaalisesti, on syytä mennä pariterapiaan. Siellä on pakko puhua, ja jos ei puhu, niin joku, jolla on asiasta kokemusta ja näkemystä, kertoo, kuinka näissä jutuissa tavallisesti käy, jos on jääräpää.

Miehellä on toinen nainen, vähintään ajatuksissa. Miksi muuten hän kirjoittaisi eroviestejä Facebookiin puhumatta aiheesta mitään puolisonsa kanssa? Ja tietenkin rauhoittelee omaa huonoa omaatuntoa kiukuttelemalla ap:lle.

Tuossa tilanteessa vaihtoehtona ei todellakaan ole ymmärtää miestä, kuten jotkut täällä ehdottavat. Ap ja vauva eivät ole mikään itsestäänselvyys miehen elämässä ja se on syytä tehdä selväksi samantien.

Mielestäni meillä on suhteessa aika pahoja ongelmia, kun tarkemmin ajattelee. Tämä siisteysvaatimus on vain yksi niistä. Työnteosta on myös tullut maanista miehen kohdalla, joten onhan se niinkin, että kun yhteistä aikaa on vain se 30 minuuttia vuorokaudessa illalla ennen nukkumaanmenoa, ja se käytetään raivoimurointiin tms., ei voi olettaa että ongelma poistuisi ja oma väsymykseni vähenisi.

No, minun on turha odottaa mitään erityiskohtelua raskausaikana, kun näköjään käytännössä melko yksin odotan, vaikka ennen raskaaksituloa tilanne oli eri. Toisaalta hyvä että hän huolehtii raha-asioista ja säästää.

Parisuhdekeskustelut hänen kanssaan jätän suosiolla jollekin vapaapäivälle ...

Ap

Raskaana ollessa sun pitäisi saada levätä ja toimia omien voimavarojen mukaan.

Miehen touhu ei kuulosta terveeltä.

Oletko lukenut täältä näitä tarinoita, joissa miehellä naksahtaa jotain päästä perheellistymisen yhteydessä?

Miehesi saattaa olla yksi heistä.

Minun ex oli myös.

Raskausaikana hänen oli vaikea sietää mitään heikkouden merkkejä, kuten väsymystä tai hidastunutta kävelytahtia. Ja homma meni koko ajan pahemmaksi. Hän alkoi kytätä, kontrolloida ja piinata mua joka asiasta. Lasta ei halunnut hoitaa, vaan yritti kaikin keinoin sitoa mut yksin lapseen kiinni, vaikka alunperin oli muka tasa-arvon kannattaja. Sairaita kuvioita astui mukaan, ja ne pahenivat koko ajan. Elämäni ahdistavinta aikaa oli se.

Lopulta mun oli pakko erota, sillä voimavarat menivät liikaa miehen temppujen takia, ja se kaikki oli pois lapselta.

Erosta mies vasta sekosikin.

Asumusero ei ole välttämättä huono idea, sillä se voisi herätellä teitä molempia.

Kun vauva syntyy, sä tarvitset kaikki voimavarat vauvalle. Jos mies kiukuttelee ja heittäytyy vauvaksi sen sijaan, että tulisi sua, se on tuoreelle äidille aivan hirvittävä taakka.

Usko mua.

Puutteessa se on ja siksi osoittaa mieltä jostain