Voiko akateeminen olla tyhmä?
Nyt ihmetyttää kovasti. Meille tuli töihin sijaiseksi akateemisesti koulutettu keski-ikäinen nainen. Hän tuntuu kerrassaan tyhmältä. Ei yhtään pysy keskustelussa mukana. Ei ymmärrä helppojakaan ohjeita. Ei osaa käyttää kunnolla puhelinta tai tietokonetta. Miten tuo on mahdollista? Miten on voinut valmistua jos ei osaa mitään eikä opi nopeasti?
Kommentit (56)
Tyhmyyttä on niin monenlaista. Otetaanpa vaikka joku arjen pyöritys asia tai rahan käyttö. Toisilta hommat luistaa vaikka ei juurikaan ole koulun penkkejä kuluttanut. Joku pitkälle opiskellut ei millään osaa hoitaa hoitaa talouttaan, hassaa heti tilinsä. Onko se tyhmyyttä? Tai jos jääkaapissa ei ole ruokaa ja pyykkivuori vain kasvaa. Mielestäni sekin on jonkun laatuista tyhmyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen voi olla tyhmä. Duunari voi olla viisas. Ja toisinpäin. Hiukan realismia.
Tottakai duunari voi olla viisas, mutta luulisi myös että maisteriksi itsensä lukenut ihminen tajuaisi jostain jotain. Tuntui kun olisi yrittänyt 3-vuotiaalle opettaa esim. Exeliä (jonka peruskäytön luulisi olevan ihan kansalaistaito, siis lukujen lisääminen valmiisiin ruutuihin). Edes taukotilan mikraaltouunin käyttäminen ei onnistunut parilla neuvontakerralla. Näyttää ihan peuralta ajovaloissa kun tuijottaa tyhjällä katseellaan.
Ap
Exel 😂
Akateemiseksi pääsee kun jaksaa päntätä asioita ulkoa ja on hyvät istumalihakset. Koulutus ja älykkyys ei todellakaan kulje käsi kädessä.
Minäkin olen akateeminen, ja lisäksi en ilmeisesti ainakaan Mensan testin perusteella tyhmä (sain sen nykyään korkeimman mahdollisen tuloksen, jonka jälkeen Mensan testi ei enää yritä arvioida tarkkaa ÄO:ta), mutta olen aivan täysin avuton ja hidas käytännön asioissa. Esim. Excelin käyttö: osaan kyllä koodata tietokoneohjelmasta liittymän joka lukee Exceliä tai kirjoittaa sellaiseen, mutta siitä käyttöliittymältä on julmetun vaikeaa. Mulla vaan ei ole sellaista käytännön järkeä vaan se on teoreettisempaa laatua.
Jep, akateemisen älykkyys voi olla alle keskitason. Jopa lievästi keharin tasoa.
Mulla on muutamia näitä akateemisi tuttuja. Ovat käytännön asioisssa aikamoisia aaseja.
Käytännön äly on oikeaa älykkyyttä. Joka osaa esimerkiksi korjata jotain, on oikeasti älykäs ja fiksu.
Voi, esim Suomen pääministeri Sanna Marin on elävä esimerkki siitä, kuinka olemattoman pienellä älykkyydellä voi valmistua yliopistosta, toki hän oli siellä yli vuosikymmenen, joten sekin jo heijastaa hyvin alhaista älykkyysosamäärää, joka näkyy kaikesta muustakin hänen toiminnastaan.
Voi ja usein onkin. Kirjaviisaus ei tarkoita, että olisi järkeä päässä. Eräs diplomi-insinööri asensi suksiboksin auton pelkillä poraruuveilla katosta läpi. Moitti sadekeliä kun tuli vesi autoon sisälle.
Tunnen yhden tyhmän, joka on suorittanut avoimessa yliopistossa taidehistorian perusopinnot hyväksytysti. Sen enempää akateemista koulutusta hänellä ei tosin ole.
Jos eemisen poistaa lopusta, niin tymiä ovat!
Minun yksi työkaverini oli tekniikan alan maisteri eikä tiennyt, mikä ero on paristojen plus- ja miinusnavoilla. :)
Riippuu paljon alasta. Itse olen DI ja KTM. DI puolella vain kolmasosa valmistui lopulta joten tyhmät karsiutui tehokkaasti. KTM puolella ei uskoisi miten surkeatasoista porukkaa valmistuu. Kuuntelin kerran KTM graduesitelmää missä analysoitiin Malmin kentän säilyttämistä, argumentit oli luokkaa "onhan siellä kiva järjestää tapahtumia". Melkein hävettää olla KTM itse.
Kertokaa akateemisten kommelluksia arkiaskareissa? Omia tai muiden tyhmyyksiä?
Työkaveri (akateeminen) ei tiennyt Vasco da Gaman kullin pituutta. Tuli kahvihuoneessa kyllä jäätävät myötähäpeät ja lopulta kyseinen säkki potkittiin organisaatiosta pihalle.
Samma här. Ihmekös, kun uralleni kävi kuin kävi.