Myötähäpeä ton A-talkissa olevan tytön puolesta.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 09:16"]" kyllä se paskaduunikin oli parempi kuin työttömyys, kun elämästä katoisi rytmi ja se meni saamattomaksi lillumiseksi. Se ei haitannut, vaikka taloudellisesti sen työn kannattavuus oli +/0, henkisesti se kuitenkin oli ihan ehdottomasti minulle parempi vaihtoehto kuin kotona haahuilu."

Sori mutta tulkitsin tämän niin, ettet kokenut olevasi tyytyväinen ja onnellinen.

Lisäksi olen erimieltä siinä, että kotona "makaaminen" olisi jotenkin huonoa. Kotona  (vapaalla)ei välttämättä lainkaan maata vaan toimitaan hyvin aktiivisesti. Monet työt ovat sellaisia, ettei niissä koe lainkaan mielekästä vuorovaikutusta. Joten, itsessään työ ei anna mitään vaan sen työn pitäisi olla spesiaalia kunkin ihmisen mieltymyksiin nähden, jotta sillä olisi jotakin todellista painoarvoa henkiselle hyvinvoinnille.

[/quote]

En ollutkaan onnellinen ja tyytyväinen, mutta ei se sitä tarkoita, etten olisi pitänyt elämääni arvokkaana. Miten voi tuollaiseen johtopäätökseen päätyä?

Työttömyyden "hyväksyminen" on monelle tekosyy vetäytyä itseensä, olla uskaltamatta, mökkihöperöityä, ja suuri osa heistä voisi paremmin, kun lähtisi liikkeelle, vaikka sitten siihen paskaduuniin aluksi, minkä jälkeen voi tähyillä muualle. Ja vaikka poikkeuksiakin on, suuri osa työttömistä toisaan vain makoilee ja koomailee kotonaan netissä roikkuen. Silloin sillä ei-niin-mielekkäällä työlläkin on todellinen painoarvo henkiselle hyvinvoinnille.

Heikkolahjaisen oloin tyttyö, vaikka eiköhän hänellekin joku paikka yhteiskunnassa löytyisi, jos asenne ei olisi noin perseellään. 

Toivottavasti pärjää äitinä kuitenkin. 

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 08:54"]

 No se on sun valintasi. Mä valitsen iloisen ja täysipainoisen työttömyyden. Elämäni on täyttä ja arvokasta vaikka en tekisi päivääkään palkkatyötä. Olen aikani tyrkyttänyt itseäni useille työnantajille ja hankkinut hyviä koulutuksia. Kun ei kerran kelpaan, ei sitten. Mä olen päättänyt elää työttömänä iloisena ja onnellisena ja enää en edes hae aktiivisesti työtä. Asioiden hyväksyminen  antaa minulle riippumattomuutta ja vapautta.

[/quote]Ehkä tyhmä kysymys mutta miten elät iloisena jos laskemme toimeentulotukea vaikkapa puoleen?

[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 23:04"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 22:52"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 22:46"]

Ei ole paljoa järkeä mennä töihin jos palkan ja tukien erotus on vain jotain 200e, ja sekin menee työmatkoihin ja lapsen päivähoitoon.

[/quote]Millä perusteella ei ole järkeä? Eikö työssä ole aina parempi olla kuin maata sohvalla. Lisäksi yhteiskunta säästää toimeentulotuen verran jonka voi antaa oikeasti sairaille, niille jotka on työkyvyttömiä, vammasia. Eikö siis kannata? Mielestäni kannattaa ottaa työtä jopa pienemmällä palkalla kuin tt-tuki

[/quote]

No mietipä nyt vähän. En ole tuo jolle vastasit, mutta... Oletettavasti pienipalkkainen työ ei ole mitään kovinkaan palkitsevaa tai se "unelmatyö". Tekemällä epämiellyttävää/jotenkuten siedettävää duunia 8h päivässä saat parisataa enemmän kuin tekemällä päivät sitä mitä haluat. Tuosta voi sitten laskea tuntipalkan, eipä siitä hääppöinen tule.

Itsekin vastustan loisimista, mutta ei tämä maa todellakaan kannusta työntekoon. Esimerkkinä mieheni, joka on tällä hetkellä työtön keikkatöitä lukuun ottamatta. Jos hän olisi jossain pienipalkkaisessa vakityössä, käteen jäisi se 200-300e enemmän. Siitä väh. 150e menisi jo lapsen elatusmaksuihin, eli pienimmillään käteen jäisi 50e enemmän. Ketä sellainen motivoi tekemään yhtään mikään? Ja juu pointtina ei ole etteikö haluaisi omaa lastaan elättää, mutta saman rahan se eksä saa tällä hetkellä kelasta kuin mitä sitten saisi mieheltä.

[/quote]

just tämmönen asenne on aivan syvältä. Suomen tulkisysteemi on aivan liian hyvä. Häpeisit!

Ajattelen niin, että kaikkien terveiden aikuisten eli työkykyisten tulee tehdä työtä. Siis mielestäni työ on arvo sinänsä. Työn ei kuitenkaan tarvitse olla palkkatyötä. 85-vuotias sukulaiseni tekee edelleen jonkinlaista työtä eli hyväkuntoisena ihmisenä auttaa huonompikuntoisia esim. kaupassa käynnissä ja siivouksessa. 

Tiedän myös pari tyyppiä, joilla olisi varaa n. 40-vuotiaina jäädä "eläkkeelle", mutta tekevät siitä huolimatta työtä, koska haluavat olla hyödyllisiä. Työttömätkin voivat tehdä vapaaehtoistyötä.

Luin tuon kyseisen tytön haastattelun ja mielestäni hän on ymmärtänyt työn merkityksen väärin. Hän on jäänyt yhteiskunnassa lapsen asemaan eli pelkäksi kuluttajaksi, josta muiden tulee huolehtia. Aikuisen ihmisen rooliin kun kuuluu itsestä ja muista huolehtiminen eikä vain itsensä toteuttaminen.

Tällaisilla "aikuisilla lapsilla" tulee olemaan vaikeaa elämässään varsinkin sitten vanhempana. On aika kurjaa jos ei elämässään ole saanut mitään aikaiseksi eikä ole ollut kenellekään tarpeellinen vaan pelkkä palveltava kuluerä.

En nähnyt ohjelmaa, mutta minuakin tuon tytön asenne pikkuisen ärsytti hesarin haastattelussa. Mutta pidän omaa ärsytystäni aika tyhmänä: kannatan täysillä hyvinvointivaltiota, enkä ikinä haluaisi tänne mitään jenkkisysteemiä. Silloin on ihan sama, miten ihmiset suhtautuvat sosiaalietuuksien saamiseen, he ovat niihin oikeutettuja joka tapauksessa.

Ja ihan oikeasti häpeän ärsyyntymistäni: hesarista saattoi rivien välistä lukea, että tytöllä oli ollut aika karu lapsuus ja tosi huonot lähtökohdat elämälleen. OK, moni pärjää omillaan huonosta lapsuudesta huolimatta, mutta kyllä moneen se vaikuttaa. Minusta on oikeasti hienoa, että tyttö on ns. pelastettu turvaverkon avulla-jossain jenkeissä hän olisi ihan menetetty tapaus.

Se mitä ehkä voisi toivoa asennemuutoksen osalta yleisesti on kyllä se, että aina ei voi tehdä työkseen pelkästään juuri sitä, mikä on tosi kivaa. Esim. monet muusikot ovat elättäneet itsensä muilla töillä kunnes muusikon ura urkeni. Mutta ihmisillä, joilla on huonot lähtökohdat, ei ole yhtä paljon voimavaroja kuin muilla, joten hyvin sen ymmärtää, että ei välttämättä koe jaksavansa opiskella jotain ei-kiinnostavaa. Ei yhteiskunta kuitenkaan rajattomasti tätäkään nuorta tue, eli kyllä hän lopulta joutuu jonkun ei-niin-mieluisen ammatin opiskelemaan ja töihin, ellei musiikin teosta tule mitään.

SE joka sanoo että kannattaa mennä työhön vaikka ei mitään jäisi käteen, valehtelee. Työnantajat ei ensinnäkään arvosta sellaista työkokemusta jota on jostain hanttihommasta saanut eikä usko sittenkään että on aktiivinen töissään saati kykenevä. Toiseksikin työnteko liki palkatta kannustaa keinottelevia työnantajia pitämään palkat kiturajalla ja sitä ei kenenkään pitäisi tukea oman hyvinvointinsa kustannuksella.

"Jos mä en halua tehdä mitään muuta, niin onko mun pakko?" Tuo lause särähtää korvaan lujaa. Tietty kenenkään ei tarvi tehdä mitään, jos ei haluu, mut mun mielestä silloin ei tarvitse odottaa, että muut kuitenkin kustantavat oleilun.

Ei tässä muutkaan välttämättä unelmahommassaan oo, mut lainat on maksettava ja lapsille ruokaa saatava + jos jotain extraa haluaa.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 13:52"]

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 08:54"]

 No se on sun valintasi. Mä valitsen iloisen ja täysipainoisen työttömyyden. Elämäni on täyttä ja arvokasta vaikka en tekisi päivääkään palkkatyötä. Olen aikani tyrkyttänyt itseäni useille työnantajille ja hankkinut hyviä koulutuksia. Kun ei kerran kelpaan, ei sitten. Mä olen päättänyt elää työttömänä iloisena ja onnellisena ja enää en edes hae aktiivisesti työtä. Asioiden hyväksyminen  antaa minulle riippumattomuutta ja vapautta.

[/quote]Ehkä tyhmä kysymys mutta miten elät iloisena jos laskemme toimeentulotukea vaikkapa puoleen?

[/quote] En tiedä tietenkään sun tuloistasi mutta minä olen opetellut tulemaan vähällä toimeen. Sitä ei niin kauhean paljon mitään tarvitse loppujen lopuksi. Möimme omistusasuntomme ja lopetimme rahan ja mammonan perässä juoksemisen. Kun ei omista mitään, ei ole huoliakaan. Elämä on kuitenkin hyvin lyhyt ja se on äkkiä ohi. Kannattaa miettiä mitä todella haluaa.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 14:19"]

SE joka sanoo että kannattaa mennä työhön vaikka ei mitään jäisi käteen, valehtelee. Työnantajat ei ensinnäkään arvosta sellaista työkokemusta jota on jostain hanttihommasta saanut eikä usko sittenkään että on aktiivinen töissään saati kykenevä. Toiseksikin työnteko liki palkatta kannustaa keinottelevia työnantajia pitämään palkat kiturajalla ja sitä ei kenenkään pitäisi tukea oman hyvinvointinsa kustannuksella.

[/quote] Olet niin oikeassa! Työtä ei kannata tehdä jos ei siitä itse hyödy. Siinä käy vaan niin, että pettyy ja katkeroituu. Ei se enää niin ole, että hanttihommien tekeminen olisi joku plussa. Ettekö ole kuulleet sanontaa, että kerran pätkätyöläinen, aina pätkätyöläinen.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 14:24"]

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 13:52"]

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 08:54"]

 No se on sun valintasi. Mä valitsen iloisen ja täysipainoisen työttömyyden. Elämäni on täyttä ja arvokasta vaikka en tekisi päivääkään palkkatyötä. Olen aikani tyrkyttänyt itseäni useille työnantajille ja hankkinut hyviä koulutuksia. Kun ei kerran kelpaan, ei sitten. Mä olen päättänyt elää työttömänä iloisena ja onnellisena ja enää en edes hae aktiivisesti työtä. Asioiden hyväksyminen  antaa minulle riippumattomuutta ja vapautta.

[/quote]Ehkä tyhmä kysymys mutta miten elät iloisena jos laskemme toimeentulotukea vaikkapa puoleen?

[/quote] En tiedä tietenkään sun tuloistasi mutta minä olen opetellut tulemaan vähällä toimeen. Sitä ei niin kauhean paljon mitään tarvitse loppujen lopuksi. Möimme omistusasuntomme ja lopetimme rahan ja mammonan perässä juoksemisen. Kun ei omista mitään, ei ole huoliakaan. Elämä on kuitenkin hyvin lyhyt ja se on äkkiä ohi. Kannattaa miettiä mitä todella haluaa.

[/quote]

En ole tuo, jolle vastasit, mutta minäkin olen opetellut tulemaan vähällä toimeen. Siksipä minulla on varaa tehdä lyhyempiä työpäiviä ja/tai -viikkoja. Pystyn vaikuttamaan itse tuloihini ja vapaa-aikani määrään. Työttömyyteen verrattuna olo on huomattavasti riippumattomampi, ja vapaa-aikakin on nautinnollisempaa, kun sillä on työ vastapainona.

Tunnen moniakin pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytyneitä, jotka ovat olleet viimeksi töissä joskus 90-luvulla. Voin aivan varmasti sanoa että he eivät tule töitä koskaan tekemään ja elelevät avustuksillä elämänsä loppuun asti.

Ainoa tapa saada tälläiset ihmiset tekemään jotain olisi päästä aloittamaan täysin puhtaalta pöydältä, mikä tarkoittaisi monen kohdalla velkojen täydellistä anteeksi antamista, yksilöityä terapiaa ja päihdetyötä  ja jokaiselle mielekkään työpaikan antamista. Näin ei tule tietenkään tapahtumaan, joten on vain hyväksyttävä se tosiasia, että tulemme rahoittamaan heidän elämäntapansa nyt ja jatkossa. Voimme tietysti syytellä heitä selkärangattomuudesta ja huonoista valinnoista, mutta ei sillä ole mitään vaikutusta.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 14:32"]

Tunnen moniakin pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytyneitä, jotka ovat olleet viimeksi töissä joskus 90-luvulla. Voin aivan varmasti sanoa että he eivät tule töitä koskaan tekemään ja elelevät avustuksillä elämänsä loppuun asti.

Ainoa tapa saada tälläiset ihmiset tekemään jotain olisi päästä aloittamaan täysin puhtaalta pöydältä, mikä tarkoittaisi monen kohdalla velkojen täydellistä anteeksi antamista, yksilöityä terapiaa ja päihdetyötä  ja jokaiselle mielekkään työpaikan antamista. Näin ei tule tietenkään tapahtumaan, joten on vain hyväksyttävä se tosiasia, että tulemme rahoittamaan heidän elämäntapansa nyt ja jatkossa. Voimme tietysti syytellä heitä selkärangattomuudesta ja huonoista valinnoista, mutta ei sillä ole mitään vaikutusta.

[/quote]Kolmas vaihtoehto on ottaa kaikki tuet pois ja nauttia kun ne kerjää kadulla

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 09:15"]Ainoa keino lisätä työnteon kannattavuutta on pienentää tukia, joita saa kun ei ole töissä. Pienimpiä palkkoja ei voida määrätä ylhäältäpäin nostettaviksi, koska silloin niitä töitä ei ole kannattavaa teettää. Esimerkiksi jos päätetään, että pizzerian tarjoilijoille on pakko maksaa 2000€ kuussa, niin silloin ne pizzeriat jättävät palkkaamatta koko tarjoilijan ja pyörittäjä vie itse pizzat pöytään. Toinen vaihtoehto on, että hintoja nostetaan jotta voidaan maksaa isompia palkkoja, joka lisää inflaatiota. Koska tuet on sidottu indekseihin myös ne nousevat samassa suhteessa, Tällöin isommista "minimipalkoista" ei ole hyötyä, koska tukien suuruuden aiheuttama kannustinloukku pysyy edelleen olemassa. Ainoa kestävä ratkaisu on siis tukien leikkaaminen.[/quote]

Väärin. Valtio voisi maksaa matalapalkkatukea jolloin työssä käyminen olisi huomattavasti kannattavampaa kuin työttömyys.

Mutta fakta on se että työttömiä on 200 000 enemmän kuin vapaita työpaikkoja. Miten ratkaiset tuon yhtälön?

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 14:41"]

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 14:32"]

Tunnen moniakin pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytyneitä, jotka ovat olleet viimeksi töissä joskus 90-luvulla. Voin aivan varmasti sanoa että he eivät tule töitä koskaan tekemään ja elelevät avustuksillä elämänsä loppuun asti.

Ainoa tapa saada tälläiset ihmiset tekemään jotain olisi päästä aloittamaan täysin puhtaalta pöydältä, mikä tarkoittaisi monen kohdalla velkojen täydellistä anteeksi antamista, yksilöityä terapiaa ja päihdetyötä  ja jokaiselle mielekkään työpaikan antamista. Näin ei tule tietenkään tapahtumaan, joten on vain hyväksyttävä se tosiasia, että tulemme rahoittamaan heidän elämäntapansa nyt ja jatkossa. Voimme tietysti syytellä heitä selkärangattomuudesta ja huonoista valinnoista, mutta ei sillä ole mitään vaikutusta.

[/quote]Kolmas vaihtoehto on ottaa kaikki tuet pois ja nauttia kun ne kerjää kadulla

[/quote] Niin tai nauttia siitä, että joutuu pelkäämään kun ei tiedä koska joku tulee ja ryöstää, raiskaa tai ampuu.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 09:46"]

"Jää käteen vain muutama satanen enemmän"? Tätä moni toistelee. Ilmeisesti aika varakasta porukkaa, kun ei muutama ylimääräinen satanen kiinnosta. Sillähän tekee jo monen päivän ruokaostokset! Tai tekee edes kerran kuussa jonkun kivan hankinnan, tai jotain.

"Tyhmääkin" duunia kannattaa tehdä. Kun hyvin työnsä tekee, niin yleensä se palkka siitä nousee ja saa parampiakin tehtäviä. Työttömyyden myötä on tuomittu pysyvästi alhaiseen elintasoon.

[/quote]

Näinpä. Minulle jää vajaa pari sataa enemmän yrittäjänä ja joskus jää jopa alle mitä tt-tuki.

Mitä tästä hyödyn? Jää välillä kuitenkin se muutama satanen enemmän jolla voin kustantaa ylimääräisiä menoja kuten matkoja, ajokortteja ym lapsilleni mihin muuten ei olisi varaa. Lapseni saavat roolimallin yrittämisestä kotona makaamisen sijaan. Vaikka olen köyhä, omistan silti firman, mikä on iso asia omanarvontuntoon vrt sossun elätti vaikka saisinkin ajoittain vähemmän rahaa kuin sossulaisena. Ja minulla on kuitenkin mahdollisuus menestyä ja olen itseni pomo, sossun rahoilla polkisin vain paikallani.

Tyttö sanoi muistaakseni jotain tämmöistä:

"Kuopiossa oli annettu nuorisotukeen 96000. Mutta sekin oli sitten pantu jonkun patsaan hankintaan."

En löytänyt netistä mitään aiheesta. Taisi olla samaa hölötystä kuin muutkin tytön puheet, vai tietääkö joku asiasta?

[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 23:04"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 22:52"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 22:46"]

Ei ole paljoa järkeä mennä töihin jos palkan ja tukien erotus on vain jotain 200e, ja sekin menee työmatkoihin ja lapsen päivähoitoon.

[/quote]Millä perusteella ei ole järkeä? Eikö työssä ole aina parempi olla kuin maata sohvalla. Lisäksi yhteiskunta säästää toimeentulotuen verran jonka voi antaa oikeasti sairaille, niille jotka on työkyvyttömiä, vammasia. Eikö siis kannata? Mielestäni kannattaa ottaa työtä jopa pienemmällä palkalla kuin tt-tuki

[/quote]

No mietipä nyt vähän. En ole tuo jolle vastasit, mutta... Oletettavasti pienipalkkainen työ ei ole mitään kovinkaan palkitsevaa tai se "unelmatyö". Tekemällä epämiellyttävää/jotenkuten siedettävää duunia 8h päivässä saat parisataa enemmän kuin tekemällä päivät sitä mitä haluat. Tuosta voi sitten laskea tuntipalkan, eipä siitä hääppöinen tule.

Itsekin vastustan loisimista, mutta ei tämä maa todellakaan kannusta työntekoon. Esimerkkinä mieheni, joka on tällä hetkellä työtön keikkatöitä lukuun ottamatta. Jos hän olisi jossain pienipalkkaisessa vakityössä, käteen jäisi se 200-300e enemmän. Siitä väh. 150e menisi jo lapsen elatusmaksuihin, eli pienimmillään käteen jäisi 50e enemmän. Ketä sellainen motivoi tekemään yhtään mikään? Ja juu pointtina ei ole etteikö haluaisi omaa lastaan elättää, mutta saman rahan se eksä saa tällä hetkellä kelasta kuin mitä sitten saisi mieheltä.

[/quote]

Tukia pienemmäksi niin työ maistuu. Työ on itseisarvo. Ihmisen pitää elättää itsensä. Työn ei pidä olla hauskaa eikä mukavaa

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 08:37"]

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 08:30"]

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 08:20"]

En katsonut ohjelmaa mutta sanon vaan ettei se työ ole mikään autaaksi tekevä asia. Ymmärrän hyvin, että jos ei työstä hyödy kuin alle 200 e kuussa tukia enemmän niin eihän se motivoi. Työn pitää olla niin kannattavaa, että jaksaa sen raskauden ja kaiken ikävän ihan vaan palkkapäivää odotellessa. Ei kyllä Soininvaara eikä kukaan muukaan tekisi päivääkään politiikon työtä jos eivät saisi siitä kunnon korvausta.

[/quote]

Minäkään en katsonut ohjelmaa, mutta kyllä se työ siinä mielessä on autuaaksi tekevä asia, että se pitää ihmisen kiinni yhteiskunnassa. Olen ollut työttömänä, tehnyt paskaduuneja ja mielekästä työtä, niin kyllä se paskaduunikin oli parempi kuin työttömyys, kun elämästä katoisi rytmi ja se meni saamattomaksi lillumiseksi. Se ei haitannut, vaikka taloudellisesti sen työn kannattavuus oli +/0, henkisesti se kuitenkin oli ihan ehdottomasti minulle parempi vaihtoehto kuin kotona haahuilu.

[/quote] Se on asenteesta kiinni. Jos asetat työlle noin suuren painoarvon, toki sua työttömyys rassaa. Mä olen lopettanut tuollaisen ajattelun. Se on epätervettä. Jos kerran joutuu työttömäksi eikä töitä saa, on työttömyydestä opeteltava ottamaan ilo irti ja se pitää oppia näkemään myönteisenä asiana ja voimavarana. Suomessa tulee jatkossakin olemaan runsas joukko työttömänä, joten asennemuutos on suositeltavaa ihan oman itsensä takia.

[/quote]

Siksi tykia pitää leikata ja rajusti. On sairasta että joku vaan makaa kotona

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 14:15"]

En nähnyt ohjelmaa, mutta minuakin tuon tytön asenne pikkuisen ärsytti hesarin haastattelussa. Mutta pidän omaa ärsytystäni aika tyhmänä: kannatan täysillä hyvinvointivaltiota, enkä ikinä haluaisi tänne mitään jenkkisysteemiä. Silloin on ihan sama, miten ihmiset suhtautuvat sosiaalietuuksien saamiseen, he ovat niihin oikeutettuja joka tapauksessa.

Ja ihan oikeasti häpeän ärsyyntymistäni: hesarista saattoi rivien välistä lukea, että tytöllä oli ollut aika karu lapsuus ja tosi huonot lähtökohdat elämälleen. OK, moni pärjää omillaan huonosta lapsuudesta huolimatta, mutta kyllä moneen se vaikuttaa. Minusta on oikeasti hienoa, että tyttö on ns. pelastettu turvaverkon avulla-jossain jenkeissä hän olisi ihan menetetty tapaus.

Se mitä ehkä voisi toivoa asennemuutoksen osalta yleisesti on kyllä se, että aina ei voi tehdä työkseen pelkästään juuri sitä, mikä on tosi kivaa. Esim. monet muusikot ovat elättäneet itsensä muilla töillä kunnes muusikon ura urkeni. Mutta ihmisillä, joilla on huonot lähtökohdat, ei ole yhtä paljon voimavaroja kuin muilla, joten hyvin sen ymmärtää, että ei välttämättä koe jaksavansa opiskella jotain ei-kiinnostavaa. Ei yhteiskunta kuitenkaan rajattomasti tätäkään nuorta tue, eli kyllä hän lopulta joutuu jonkun ei-niin-mieluisen ammatin opiskelemaan ja töihin, ellei musiikin teosta tule mitään.

[/quote]

Kyllä muuten tukee. Siinä se ongelma onkin. Yhteiskunta tukee ikuisesti vaikka ei tekisi mitään