Häät ennen vanhemman kuolemaa
Hei,
Olemme reilu kolmikymppinen pariskunta, kihloissa ja oma talo rakenteilla viittä vaille jo valmiina ja muutto parin kuukauden kuluttua. Oma äitini sairastaa vakavasti ja elinajasta ei tietoa. Olen puhunut miehelleni häistä, että haluaisin järjestää ne tänä vuonna, koska minulle on erittäin tärkeää, että oma äitini saa osallistua ainoan tyttärensä häihin. Mies on sitä mieltä, että häät ovat vasta kesän 2014 aikana. Tässä on nyt aikamoinen soppa, koska itkua vääntäen olen miehelle joutunut selittämään, että jos tilanne vanhempani kohdalla on silloin huono, niin en todellakaan ole juhlatuulella. Mies aikoo naimisiin kanssani, mutta ei voi tehdä sitä aikaisemmin, koska "ei jaksa miettiä raksan takia sitä, haluaa suunnitella sitä sitten kun talo on valmis, ei ole nyt miettinyt koko asiaa" jne jne jne. Tästä on itketty ja riidelty. Kenenkään viimeistä päivää ei tiedä, se voi tulla vaikka huomenna. Olen ihan umpikujassa, miten takoa miehen päähän se, että haluan naimisiin ja hääjuhlan ennen kuin on liian myöhäistä vanhempani osalta?
Kommentit (59)
Siinä vaiheessa kun sun miehesi haluaa naimisiin ja lapsia niin sulta on jo juna mennyt ohi.
Uskon parisuhteen kantavaksi voimaksi keskustelun, jossa kumpikin osapuoli kertoo avoimesti omista toiveistaan ja haluistaan. Unelmat ja toiveet on jokaisen syvintä olemusta eikä niitä saisi suhteessa ohittaa tai jättää roikkumaan avoimeksi. En sano, että ap:n miehen täytyisi alkaa nyt heti lasta yrittämään, vaan hän on mielestäni velvollinen antamaan kumppanilleen jonkinlaisen aikataulun, missä ajassa on lasta valmis yrittämään.
Näitä pariskuntia on monia, joissa mies venyttää lasten tekoa "sitten joskus" aikaan ja lopulta joko ei lainkaan halua lasta tai nainen on liian vanha saamaan lapsia. Sinuna miettisin jonkin takarajan mihin asti olet valmis odottamaan, että mies on valmis lapseen. Se ei ole kiristystä vaan omien toiveiden ja unelmien toteutumisen turvaamista. Lopulta kuitenkin elät itseäsi varten ja silloin voi joskus joutua hieman loukkaamaan tai ahdistamaan toista. Asian voi esittää ihan vain niin, että olet jo sen verran vanha ja että koet lapsen niin tärkeänä, että et voi ottaa sitä riskiä, että mies ei ehkä koskaan tunne olevansa valmis isäksi. Siksi aikataulu. Jos olet valmis luopumaan lapsen saamisesta miehesi takia, kannattaa sekin hänelle mainita.
47 puhuu asiaa!!!!
Ja miksi ette voi alkaa järjestämään häitä kesälle 2014 ja alkaa yrittämään lasta siitä?
Vaikka jättäisit miehesi niin mistä löydät uuden? Naisen biologinen kello tikittää ja et sä voi kauhean kauan odotella. Sitten kun mies haluaa lapsia niin voi olla että et raskaudu helposti ja ikä ei asiaa paranna yhtään.
Kyllä miehesi täytyy ymmärtää tilanne. Selitä rauhallisesti uudestaan. Anna toki hetki aikaa miettiä. Mutta jos miehesi on normaali tunne-elämältään, hän hiffaa.
Sinulla on väärä mies.
- mies ei halua naimisiin
- mies ei halua lasta
Jätä toi sika ja etsi joku muu.
Sinulla on väärä mies.
- mies ei halua naimisiin
- mies ei halua lasta
Jätä toi sika ja etsi joku muu.
Minä tekisin niin että suunnittelisin pikaisesti jotkut juhlat.
Tee paperille suunnitelma missä juhlisitte. Mitä paikka maksaa ja mitä se sisältää.
Tee pikainen laskelma mitä maksaa miehelle pukuvuokra. Kysy vaikka jonkun vaatteet vuokra liikkeestä. Sitten mieti paljonko sinun vaatteeseen menee.
Pohdi paljonko maksaa vaikka 100 hengen ruokailu.
Paljonko olisitte valmiita laittamaan musiikkiin rahaa.
Tee simppeli suunnitelma, mahdollisimman laaja josta saa selvän mitä maksaa ja kuka tekee.
Sinun ei oikeasti tarvitse tätä asiaa porata ja riidellä vaan lyödä faktat kehiin. Sinä nyt kaivat tiedon miten juhlat tehtäisiin. Teetkö itse ruuan jonkun kanssa ja olette vaikka kotona vai mitä kaikkea se sisältää.
On aivan naurettavaa alkaa tätä miettimään vuoden päähän. Vai onko miehen pakko saatava kesähäät? Miksi tämän vuoden kesä ei olisi vaihtoehto?
En voisi kuvitella järjestäväni mitään häitä ensi kesänä jos äitini kuolisi ensi keväänä. Miksi ei voisi juhlia samalla kun menette naimisiin ja pikaisesti?
Jos sinä suunnittelet ja teet niin teet NYT ja sanot että tälläisiä kortteja teet. Niitä lähtee 30 kpl vaikka koska vieraita laskit 24 perhekuntaa ja näytä lista miehelle. Se lisää listaan jos joku kaveri jäi puuttumaan ja asia on sillä selvä.
Sinun ei kuulu tapella asiasta mutta jos itselläni olisi tilanne että äitini KUOLEE niin en jäisi odottamaan hänen viimeisiä hetkiään ennenkö jotain tapahtuu koska ei hänkään jaksaisi sinne tulla. Joten ne häät pitää NYT suunnitella. Sun pitää NYT tehdä kaikki laskelmat. Aloita isoista kuvioista: menettekö maistraatissa vai kirkossa ja missä syötte/juotte/tanssitte.
Teet ehdotuksen ja sitten vaan lyötte jonkun päivämäärän asialle ja homma vireelle ja teet ne suunnittelemasi kutsukortit ja lähetät.
Elämä on elämää ja siihen kuuluu se ettei elämää voi hallita. Äitisi kuolee ja jos sinä et nyt ota tilannetta hallintaan niin äitisi ei juhli häitä kanssasi.
Siinä kun riitelet miehesi kanssa "milloin häät pidetään" niin äitisi tilanne vaan etenee. Sinulla ei ole varaa tälläiseen. Tee häille runko ja esittele valmis tuotos. Sitten sinä voit keksiä muutamia hyviä päivämääriä, keksi vaikka perusteita niille. Ja valitsette jotain.
53: Kiitos ymmärryksestä, olet ensimmäinen joka sai minulle kyyneleet. Täällä minä nyt pyyhin kyyneleitäni. Kiitos siitä, että ymmärrät ettei häitä halua järjestää, jos suree äitinsä kuolemaa.
Minä olen suunnitelman jo exceliin tehnyt, vieraslistaa (osoitteetkin jo selvitettynä) ja budjettia myöten, juhlapaikkoja kysellyt, kutsukortitkin valittuna. Tämän kaiken miehelle esitellyt. Listannut kaiken mitä pitää hoitaa ja kuka hoitaa ja mitä maksaa. Mutta ei. Ei niin ei.
Mitä mies sanoi eilen kun puhuit sille?
55: Saimme yllätysvieraita illalla kylään, ei ollut sopivaa hetkeä ottaa asioita taas puheeksi. Nämä ovat niin isoja asioita puhuttavaksi, että pitää hiukan tunnustella miestä ja odottaa oikeaa rauhallista hetkeä, ettei mies pääse pötkimään pakoon.
Asioitasi tuntematta kysyn: entä jos miehesi itse asiassa kyllä haluaisi naimisiin (vaikka hetikin), mutta ei häitä (siis suuria juhlallisuuksia)? On ihmisiä (kuulun heihin itsekin, siksi tiedän), jotka eivät pidä juhlimisesta eivätkä etenkään halua olla huomion keskipisteenä.
Olisiko mahdollista, että vain kävisitte kaksin maistraatissa (tai kirkkovihkimisenkin voi hyvin järjestää ihan kaksistaan + todistajat tietysti)? Sillä keinoin äitisikin saisi eläessään nähdä tyttären olevan avioliitossa ja asioiden siis hyvin.
Vai onko sinulle itsellesi kynnyskysymys nimenomaan tuo hääjuhla ja vieraiden kutsuminen? Siinä tapauksessa asia on tietysti mutkikkaampi.
Olen todella pahoillani tilanteestasi ja äitisi sairaudesta. On elämän ehkä raskainta aikaa odottaa läheisen vääjäämätöntä kuolemaa. Sen olen kokenut itsekin. Jos yhtään lohduttaa, voin kertoa, että siitäkin selviää ja aika parantaa syvimmätkin haavat, niin kulunut sanonta kuin se onkin. Voimia ja jaksamista sinulle!
vastaan koska minulle tuli niin paha mieli kun viestisi luin. Ymmärrän syyn miksi haluat naimisiin pian, mutta jotenkin tuo miehesi vaikuttaa tekstisi perusteella siltä ettei halua ollenkaan naimisiin. Tiedätkö sen kirjan he's just not that into you, siitä on tehty elokuvakin, ja itse uskon niinkun siinä sanotaankin että jos mies haluaa olla kanssasi hän tekee mitä vaan tutustuaksesi sinuun ja sama juttu jos hän haluaa mennä naimisiin kanssasi niin uskoisin että hän menee, eikä jarruttele tuollaisella teko syyllä.
Ehkä hän ei halua saada lapsia jos pelkää että sitten pitää niitä hommata, ja jos lapsia haluat niin sinuna keskustelisin asiasta nyt kunnolla miehesi kanssa koska et varmaan halua olla 50v katkera siitä että tuhlasit elämääsi miehen kanssa joka ei halunnut saada lapsia kanssasi 20 vuotta sitten, sillä jos hän 50 vuotiaana on valmis lapsia saamaan niin hän varmaan löytää jonkun nuoren naisen jonka kanssa lapsen hommata, mutta meille naisille se valitettavasti on vähän hankalampaa:( Keskustele hänen kanssaan kunnolla ja kuuntele mitä hän sanoo. Kysy haluaako hän naimisiin kanssasi ja jos hän nyt sanoo että haluaa ensi vuonna niin jos ensivuonna ei pidä lupaustaan niin voit olla varma että ei hän halua kanssasi naimisiin ollenkaan ja ymmärrän kyllä että sinä haluat naimisiin tänä vuonna, keskustele kunnolla hänen kanssaan ei siinä muu auta.
Hei!
Miehesi kuulostaa itsekkäältä. Ymmärrän oikein hyvin että haluat äitisi kokevan vielä hääsi. Olin itse aikoinaan hieman samantapaisessa tilanteessa, ja taivuin lykkäämään häitä vuodella sillä seurauksella, että läheiseni ei ehtinyt enää mukaan vaan kuoli pitkän sairastelun päätteeksi. Tämä on sellainen asia, mitä ei voi myöhemmin enää korjata. Jos joskus vuosien päästä vietätte lopulta häitä, tulet kuitenkin miettineeksi, että olisipa äitikin täällä. Tai sitten noiden vuosien päästä voit katsella hääkuvia, joissa hymyilet yhdessä äitisi kanssa.
Jos miehesi ei anna juurikaan painoarvoa sinun tunteillesi ja kuolevalle äidillesi, tulen ajatelleeksi, että kuinka tosissaan hän lopulta on kanssasi. Vai onko hän niitä Peter Pan-miehiä jotka eivät halua ikinä aikuistua.
Itse varmaan hermostuisin tilanteessasi jo niin paljon että haluaisin mieheltä vastauksia. Hänhän pitää sinua jatkuvasti kiinni itsessään, mutta pitää itselleen koko ajan takaovea auki. Sanoisin, että ei ole järkeä olla yhdessä jos kumpikin toivoo suhteelta ja tulevaisuudelta eri asioita. Sanoisin, että myöhemmin en enää hänen kanssaan halua häitä viettää, koska olisi käynyt selväksi kuinka vähän hän antaa arvoa tunteillesi ja sille miten tärkeää sinulle olisi ollut äitisi läsnäolo häissä.
Sanoisin myös, että jos hän ei halua lapsia, niin sanokoon suoraan, voisin sitten lähteä lapsettomuushoitoihin hankkimaan spermanluovuttajaa. Eli hankit lapsen, olipa miehesi isä tai ei, mutta lapsi syntyy kuvioihin. Mies voisi ainoastaan vaikuttaa siihen onko lapsi hänen vai jonkun muun geeneistä. Tai sitten lähtisin kokonaan etsimään muualta samanhenkistä miestä ja mies saisi luvan ostaa sinun talopuolikkaasi ja elää elämänsä niin rakkaan remonttinsa ja rakennuksensa kanssa. Jos siellä on tyhjää tilaa kahdenkin olla niin aika tyhjää on yksin olla.
Miehesi pitää joko alkaa katsoa kanssasi samaan suuntaan, kuten parisuhteessa kuuluu, tai sitten hänen täytyy päästää sinut menemään, jotta sinulla olisi vielä mahdollisuus löytää maailmasta oma onnesi. Miehelläsi ei ole oikeutta kieltää sinulta sitä mikä tekee sinut onnelliseksi.
Jos saisit miehen suostumaan pieniin yksinkertaisiin vihkiäisiin ja sinä tekisit kaikki järjestelyt?
Voitte sitten myöhemmin pitää isot kemut koko suvulle ja ystäville...
Olen luvannut tehdä juhlienkin suhteen kaikki järjetelyt, olen luvannut olla hössöttämättä häistä, olen luvannut olla stressaamatta järjestelyistä, minulle riittää ihan yksinkertaiset juhlat, en kaipaa mitään häähörhelöitä ja häätilpehööriä. Riittää että suku ja ystävät ovat paikalla juhlimassa. Minulle olisi niin tärkeää, että oma äitini saisi osallistua myös niihin kemuihin.
Minusta tuntuu, että miehesi tarvitsisi nyt hiukan miettimisaikaa. Milloin äitisi sairaus paljastui, onko kuinka tuore juttu? Raksa vie kyllä miehen ajatukset kokonaan, mutta jos olette pian muuttamassakin, niin tilanne hänen kohdallaan varmaan helpottuu parin kk päästä.
Sairaus todettiin parantumattomaksi puoli vuotta sitten. Lääkkeillä nyt hidastetaan taudin etenemistä. Sanoin miehelleni, että mehän olemme muuttamassa toukokuussa, joten raksa on sitten suurimmaksi osaksi ohi. Häät olisivat vasta syksyllä. Tähän mies sanoi, että ei nyt vaan ole innostunut asiasta. Eli syitä syiden perään. Kysyessäni mikä on se syy, vastaus vaan oli että ei nyt ole miettinyt asiaa. Kerroin, että miten hän kuvittelee minun olevani reilun vuoden kuluttua juhlatuulella, jos äitini tilanne on silloin todella huono. En ole siinä tapauksessa mitään häitä järjestämässä. Eli tarvitsee näköjään miettimisaikaa, vaikka itse oli kuitenkin sitä mieltä että kesä 2014 olisi hyvä ajankohta. Eli silloin olisi itse valmis, mutta tilanteen huomioon ottaen ei voi aikaistaa häitä. :(
Jotenkin asiat tuntuvat menevän teillä väärässä järjestyksessä. Meillä oli niin, että ensimmäiseksi mies halusi naimisiin ja kosi. Oltiin seurusteltu 7kk. Siitä kuukauden päästä mentiin naimisiin. Ei pidetty häitä, vaan mentiin naimisiin. Lapsi sai tulla kun on tullakseen ja häistä parin kuukauden päästä olinkin jo raskaana. Tässä vaiheessa todettiin, että miehen poikamiesboksi käy pieneksi tulevalle lapsiperheelle ja alettiin katsella isompaa asuntoa.
Mitä ihmettä joku dinkkupariskunta tekee isolla omakotitalolla? Eihän tuossa ole järjen hiventä. Ja jos ei sen verta sitoutuminen kiinnosta, että saisi aikaiseksi mennä naimisiin. En ymmärrä.
Meillä kaikki tapahtui aika nopeasti kun oltiin jo niin vanhoja, kun tavattiin. Olimme silloin 29/31 ja siitä puolitoista vuotta eteenpäin oltiin naimisissa ja lapsiperhe. Ei tuossa iässä enää jahkailla, kun se oikea osuu kohdalle!