Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

"Sossunpummeudesta"

Vierailija
01.04.2013 |

Halveksun jossakin määrin heitä, jotka eivät kykene asettumaan sossupummiksi kutsumien ihmisten asemaan. On kovin helppoa haukkua varsinkin jos on syntynyt hyvään perheeseen, vaikkei varakkaaseen, mutta kuitenkin sellaiseen, jossa on hyvä kasvaa. Erityisesti jos itsellä ei ole osaa eikä arpaa hyväsosaisuuteensa (peritty omaisuus, tasapainoiset kotiolot, hyvä asuinalue, hyvät geenit, jotka ovat auttaneet koulumenestyksessä). Ehkä vähän vastoinkäymisiä tai enemmän, mutta kuitenkin sellaista tukea, joka on auttanut jaksamaan ja selviytymään. Kaikillä tätä ei ole.

Vaikka se oma omaisuus olisi ollut kovan työn takana, kuten minulla, olen kuitenkin kykenevä näkemään huono-osaisuuden syyt. Elämä on saattanut olla yhtä vastoinkäymistä ja vaikka nämä lapset ovat selvinneet hengissä, on elämä ollut kuin Eerikan. Maksan ilomielin veroina "sossupummien" elämää. Sen voi nähdä myös hyväntekeväisyytenä. Ei hyväntekeväisyyden tarvitse olla valkoisen safarimatkoja Afrikkaan auttamaan nälkää näkeviä, toki sitäkin tarvitaan, tai venäläisten orpojen auttamista. Se voi olla myös sitä, että kantaa kortensa kekoon huonommissa oloissa kärsineiden hyväksi. 

Sossupummiksi haukkuminen on viimeinen pahoinpitely, jolla liataan  ihmisen maine tietämättä ja tuntematta taustoja. Nämä sossupummit elävät usein kädestä suuhun ja jokainen pieni ropo on elintärkeä. Moni sossupummin KÄY TÖISSÄ matalapalkka-aloilla. He yrittävät parhaansa. Osa ei ole kykenevä töihin ja syyt eivät kuulu meille.

Mitä he tarvitsevat ei ole haukkumista vaan tukea elämänhallintaan. Kannatan kansalaispalkkaa, koska silloin poistuu "sossupummit", jotka joutuvat nöyrtymään ja matelemaan saadakseen rahaa. Usein se toimeentulotuki ei riitä. Asiat ovat jo niin huonolla tolalla, ja velkakierre päällä, että ne rahat, jotka sossusta saa menevät saman tien. Moni näkee nälkää. Nämä ihmiset tarvitsevat ihmisarvonsa takaisin, nykyinen systeemi ei sitä edesauta. He tarvitsevat apua elämänhallintaan, rahankäyttöön, arkisten askareiden hoitamiseen jne.

Te haukkujat, menkäähän keittämään parit sumpit DeLonghillanne tai kävelylle luontoon. Teillä on sellaista, mitä näillä sossupummeilla ei ole, eikä se ole rahaa eikä kodinkoneita eikä oma talo. 

Teillä on ihmisarvo tässä yhteiskunnassa.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuuluu sanoa "pummiudesta".

 

Kai sen sanoo järkikin, että jos käy töissä, ei ole pummi?

Vierailija
2/7 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kas, yllättävän hiljaista. Haukkujat purkavat pahaa oloaan suu vaahdossa, toisessa ketjussa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voivottelet tässä niitä, joilla on huonot eväät ollut elämään ja maksat mielellään heidän pummiuttaan. Otathan huomioon, että monesti lähtökohdat ovat olleet hyvät, kaikki mahdollisuudet on, mutta niitä ei kiinnosta/jakseta käyttää. Nuorilla on suuri mahdollisuus lopettaa koulut ja alkaa elämään pummina, jos vanhempia ei kiinnosta enää nuoren aikuisen asiat/ei olla potkimassa perseelle nuorta, joka on huomannut, miten rahaa saa mitään tekemättäkään.

 

Olin itsekin tällainen "sossupummi" puolisen vuotta silloin, kun olin täyttänyt 18 ja muuttanut omilleni. Hyvästä perheestä, koulut menneet hyvin. Kaveripiiri oli vain tällaista laiskaa ainesta, ja se houkutti. Lopetin ensin työt koulun ohella, kun tajusin, että saan pientä lisätuloa ihan sossultakin, töitä tekemättä, kun pikkusummasta meni luottotiedot eikä opintolainaa saanut. Sitten meni motivaatio kouluunkin, kun kaverit olivat vaan ja pitivät hauskaa. Lopetin koulun ja olin puolisen vuotta tällainen pummi, joka hengaili kavereiden kanssa, rahaa oli enemmän kuin opiskellessa ja hauskaa oli.

 

Onnekseni minulla oli vanhemmat, jotka tulivat vielä kun olin 19 -vuotias potkimaan minut liikkeelle, puhuivat puhumistaan miten typerä olin, ja saivat silmäni avautumaan, ettei tällainen loisiminen johda mihinkään. Palasin kouluun, ja menin töihin. Nyt asiat on itsellä hyvin, mutta nämä aiemmat kaverit ovat jo 4-5 vuotta oleskelleet, eikä mitään halua aloittaa kouluja / töitä, noin on helpompaa. Eikä kukaan heistä ole mistään huonoista oloista/henkisesti sairaita. Laiskoja vain, ja omissa piireissään "normaaleja".

 

On ymmärrettävää, jos jollakulla on todellinen ongelma, ja siksi jää kotiin tekemättä mitään. Mutta nuorilta ja vanhemmiltakin pitäisi kitkeä pois tätä turhaa laiskottelu-kotiin jäämistä, joka houkuttaa ja koukuttaa. Ohjata pakolliseen hoitoon ja apuun ne, joilla todellisia ongelmia on, ja kouluun / työhön ne, joita vaan laiskottaa. Turhaan noita tukia maksetaan KENELLEKÄÄN, pelkästä kotona makaamisesta. Mutta tiedämpä kokemuksesta, että helppo elämä houkuttaa etenkin nuorena. Jonkun pitää potkia sut liikkeelle, jos et itse saa aikaiseksi.

Vierailija
4/7 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

... Niin ja vielä siis, etten ajattele pummeina niitä, jotka tekevät töitä, tuskin kukaan ajattelee. Tällaisia ihmisiä on hyvä tukea rahallisesti, jotka tekevät töitä, mutta raha ei silti riitä. Mutten  ikinä ole kuullut, että pummeina pidettäisiin töissäkäyviä? Vain kotona makaavia.

Vierailija
5/7 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kai sossupummeiksi kutsutakaan niitä ihmisiä joilla on syystä, toisesta tai miljoonasta syystä yhtä aikaa hyvin vaikea selviytyä maailmassa, ja jotka siksi joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Heitä kutsutaan ihan vain köyhiksi ja huono-osaisiksi.

Sossupummeiksi kutsutaan niitä, jotka kyllä pystyisivät kun vain viitsisivät. Niitä, jotka valittavat ettei kannata tehdä työtä (eli saada taitoja ja työkokemusta joka auttaa eteenpäin) koska sossusta saa melkein saman ilmankin omaa vaivannäköä. Niitä lyhytnäköisiä ja itsekkäitä, joiden oma valinta on olla pistämättä itseään peliin, olla opiskelematta monta vuotta hyvin köyhänä ja olla tekemättä monta vuotta tylsiä, huonosti palkattuja töitä päästäkseen elämässä eteenpäin - koska sossustahan saa toimeentulon helpommin.

Ap:n tarkoitus on hyvä, mutta termit sekaisin.

Vierailija
6/7 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten erotat ne huono-osaiset köyhät ja ne, jotka eivät vain viitsi? Et mitenkään, koska et voi tietää niiden laiskoiksi haukkumiesi elämästä tarpeeksi elleivät he ole lähipiirissäsi. Onko sinun lähipiirissäsi näitä laiskoja ja saamattomia ja jos on, mitä teet heitä eteenpäin kannustaaksesi?

 

AV.lla haukutaan kaikkia sosiaalituilla eläviä, luepa tuo toinen ensimmäisellä sivulla oleva ketju.

[quote author="Vierailija" time="01.04.2013 klo 14:19"]

Sossupummeiksi kutsutaan niitä, jotka kyllä pystyisivät kun vain viitsisivät. Niitä, jotka valittavat ettei kannata tehdä työtä (eli saada taitoja ja työkokemusta joka auttaa eteenpäin) koska sossusta saa melkein saman ilmankin omaa vaivannäköä. Niitä lyhytnäköisiä ja itsekkäitä, joiden oma valinta on olla pistämättä itseään peliin, olla opiskelematta monta vuotta hyvin köyhänä ja olla tekemättä monta vuotta tylsiä, huonosti palkattuja töitä päästäkseen elämässä eteenpäin - koska sossustahan saa toimeentulon helpommin.

[/quote]

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Etkä sinä nyt tajua, että sullahan juuri on se "hyvä perhe". Ne toiset, loisijat, niillä saattaa olla pikkuisen erilaiset roolimallit kun sulla. itsehän sanoit, että vanhempiesi piti potkia sua perseelle, joten olisitkohan asemassasi jos olisit Lähiö-Paten ja Ritvan lapsi, joilla ei mitään kannustusta elämässä.

[quote author="Vierailija" time="01.04.2013 klo 14:07"]

Voivottelet tässä niitä, joilla on huonot eväät ollut elämään ja maksat mielellään heidän pummiuttaan. Otathan huomioon, että monesti lähtökohdat ovat olleet hyvät, kaikki mahdollisuudet on, mutta niitä ei kiinnosta/jakseta käyttää. Nuorilla on suuri mahdollisuus lopettaa koulut ja alkaa elämään pummina, jos vanhempia ei kiinnosta enää nuoren aikuisen asiat/ei olla potkimassa perseelle nuorta, joka on huomannut, miten rahaa saa mitään tekemättäkään.

 

Olin itsekin tällainen "sossupummi" puolisen vuotta silloin, kun olin täyttänyt 18 ja muuttanut omilleni. Hyvästä perheestä, koulut menneet hyvin. Kaveripiiri oli vain tällaista laiskaa ainesta, ja se houkutti. Lopetin ensin työt koulun ohella, kun tajusin, että saan pientä lisätuloa ihan sossultakin, töitä tekemättä, kun pikkusummasta meni luottotiedot eikä opintolainaa saanut. Sitten meni motivaatio kouluunkin, kun kaverit olivat vaan ja pitivät hauskaa. Lopetin koulun ja olin puolisen vuotta tällainen pummi, joka hengaili kavereiden kanssa, rahaa oli enemmän kuin opiskellessa ja hauskaa oli.

 

Onnekseni minulla oli vanhemmat, jotka tulivat vielä kun olin 19 -vuotias potkimaan minut liikkeelle, puhuivat puhumistaan miten typerä olin, ja saivat silmäni avautumaan, ettei tällainen loisiminen johda mihinkään. Palasin kouluun, ja menin töihin. Nyt asiat on itsellä hyvin, mutta nämä aiemmat kaverit ovat jo 4-5 vuotta oleskelleet, eikä mitään halua aloittaa kouluja / töitä, noin on helpompaa. Eikä kukaan heistä ole mistään huonoista oloista/henkisesti sairaita. Laiskoja vain, ja omissa piireissään "normaaleja".

 

On ymmärrettävää, jos jollakulla on todellinen ongelma, ja siksi jää kotiin tekemättä mitään. Mutta nuorilta ja vanhemmiltakin pitäisi kitkeä pois tätä turhaa laiskottelu-kotiin jäämistä, joka houkuttaa ja koukuttaa. Ohjata pakolliseen hoitoon ja apuun ne, joilla todellisia ongelmia on, ja kouluun / työhön ne, joita vaan laiskottaa. Turhaan noita tukia maksetaan KENELLEKÄÄN, pelkästä kotona makaamisesta. Mutta tiedämpä kokemuksesta, että helppo elämä houkuttaa etenkin nuorena. Jonkun pitää potkia sut liikkeelle, jos et itse saa aikaiseksi.

[/quote]

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan viisi